Artikkelit

Beta.suomi.fi – yhdessä kehittäminen alkaa nyt

Olemme avanneet 15.12.2015 palvelunäkymien ensimmäisen julkisen version osoitteessa beta.suomi.fi. Palvelussa voit tutustua kansalaisen palvelunäkymän käyttökokemukseen.

Selvyyden vuoksi: emme julkaise valmista palvelua, vaan aloitamme nyt palvelun kehittämisen avoimesti ja julkisesti yhdessä käyttäjien kanssa. Kehitystyö jatkuu suunnitellusti vuosien 2016–2017 ajan. Uusia ominaisuuksia ja sisältöjä tuodaan käyttäjien kokeiltavaksi nopeimmillaan jopa viikoittain.

Kehittämishankkeen esittelyvideo.

Ensimmäinen versio

Palvelunäkymien ensimmäinen julkinen versio sisältää:

  1. Mahdollisuuden selata ja hakea palveluja, organisaatiota ja palvelukanavia tulevan palvelutietovarannon sisältämässä muodossa (yhdenmukaisesti kuvatut julkiset palvelut). Alkuvaiheessa mukana on palvelutietoja Väestörekisterikeskukselta, Valtiokonttorilta, Maistraateilta, Verohallinnolta ja Mikkelin kaupungilta.
  2. Mahdollisuuden hakea ja selata palveluoppaita, jotka kokoavat yhteen tietoa ja palveluja käyttäjän eri elämäntilanteissa. Alkuvaiheessa mukana ovat nykyisestä Suomi.fi:stä siirretyt ja muokatut palveluoppaat:
    1. Työttömän opas
    2. Vakavasti sairastuneen opas
    3. Ikääntyvän opas
    4. Kansalaisen oikeudet
    5. Kuoleman kohdatessa
  3. Mahdollisuuden tunnistautua vahvasti palveluun käyttäen uutta Suomi.fi-tunnistaminen palvelua.
  4. Mahdollisuuden noutaa vahvasti tunnistettuna otoksia omista tiedoista eri rekistereistä: aluksi henkilötietoja väestötietojärjestelmästä ja pian myös ajoneuvoihin, kiinteistöihin ja muihin rekisteritietoihin liittyviä tietoja. Ei-tunnistettuna käyttäjä voi myös selata rekistereitä ja katsoa niiden sisältämiä mallisisältöjä.
  5. Mahdollisuuden antaa palautetta kehitettävästä palvelusta.

Vuoden 2016 alkupuolella käynnistämme myös asiakasraatitoiminnan, johon kutsutaan mukaan palvelun loppukäyttäjiä (kansalaiset, yrittäjät, viranomaiset). Nykyiset julkisen hallinnon ja yritysten referenssiryhmät jatkavat myös toimintaansa ensi vuonnakin.

Palvelunäkymien arvioitu aikataulu vuosille 2016–2017

  • Q1-Q2/2016: Kansallinen palvelutietovaranto valmis viranomaisen käyttöönotettavaksi
  • Q2/2016: Kansalaisen ’Omat viestit’ (viestinvälityspalvelu kansalaisille) tulee kansalaisen palvelunäkymään
  • Q2/2013: Viranomaisen näkymän beta avataan käyttäjien testattavaksi
  • Q3/2016: Beta.yrityssuomi.fi (yrityksen palvelunäkymä) avataan käyttäjien testattavaksi
  • Q4/2016: Yrityksen ’Omat viestit’ (viestinvälityspalvelu yrityksille) tulee yrityksen palvelunäkymään
  • Q1-Q2/2017: Suomi.fi siirtyy tuotantoon, ketterä kehitystyö jatkuu
  • Q1-Q2/2017: Viranomaisen palvelunäkymä siirtyy tuotantoon, ketterä kehitystyö jatkuu
  • Q3-Q4/2017: Yrityssuomi.fi siirtyy tuotantoon, ketterä kehitystyö jatkuu

Kehitystyön avaaminen

Vuoden 2016 alkupuolella avaamme palvelunäkymien kehittämistyötä julkisemmaksi. Ensimmäiseksi avaamme tähän mennessä tuotetun lähdekoodin ja yhteisen käyttöliittymien tyylioppaan avoimesti Githubiin. Samalla selvitämme mahdollisuuksia avata myös ketterien kehitystiimien työnohjaus (Jira) sekä tuotetun lähdekoodin laatu (Sonar) avoimeksi. Tavoitteenamme on avata niin työmme tulokset (beta-palvelu), lähdekoodit, työnohjaus kuin työn laatu julkiseksi niin pitkälle ja niin pian kuin mahdollista.

Palvelutietovarannon sisältöjen hyödyntämisen tukeminen

Palvelutietovarannon kehitystyön rinnalla käynnistämme keväällä projektin, jossa selvitämme mahdollisuudet tuottaa valmiit palvelutietovarannon integraatiot yleisimpiin verkkosivujen julkaisujärjestelmiin. Näin voimme tukea palvelutietojen tuottajia myös tietojen helpommassa hyödyntämisessä omissa verkkopalveluissaan.

Joulunaika 2015

Palvelunäkymät hankkeessa jatketaan toteutustyötä myös läpi juhlakauden, vaikkakin vähän pienemmin voimin eri tekijöiden lomaillessa eri aikoihin. Yhteydenotot palvelunäkymien ja palvelutietovarannon osalta kannattaa osoittaa KaPA-asiakaspalveluumme (kapa-asiakaspalvelu (a) vrk.fi).

Toivotankin tämän ensimmäisen julkaisun myötä oikein rauhaisaa joulua ja riemukasta uutta vuotta koko hankkeeni puolesta!

Lue lisää palvelunäkymistä

Tule töihin palveluarkkitehtuuriohjelmaan!

 

Kansallisen palveluarkkitehtuuriohjelman toimeenpanossa avautuu kevään aikana useita julkishallinnon digitalisaation eturivin tehtäviä. Tehtävät tulevat hakuun useassa eri vaiheessa, mutta tässä blogikirjoituksessa avaan jo etukäteen mitä on luvassa, jotta tehtävistä kiinnostuneet hakijat tuntevat kokonaisuuden jo ensimmäisten hakujen avautuessa. Kaikkia tehtäviä voi hakea valtiolle.fi-sivuston kautta (Löytyvät haussa mm. Hallinnonala: Valtiovarainministeriö ; Virasto: Väestörekisterikeskus). Tehtävät ovat määräaikaisia vuoden 2017 loppuun.

Tuoteomistajat

Kaikki tekemämme toteutus tehdään ketterillä menetelmillä ja julkaistaan lähtökohtaisesti avoimena lähdekoodina. Osa toteutustöistä on jo kilpailutettu ja jotkut osa-alueet käynnissäkin ja haemme nyt oKetterä kehitys KaPAssamaan henkilövahvuuteemme kolmea tuotepäällikköä tuoteomistajan tehtäviin. Tuoteomistajat vastaavat 1) kansalaisen (beta.suomi.fi), yrityksen ja virkamiehen palvelunäkymien, 2) sähköiseen tunnistamiseen liittyvien palveluiden sekä 3) rooli-ja valtuutuspalvelun käyttäjätarinoiden laatimisesta ja priorisoinnista, tuotetukiryhmien vetämisestä sekä kehityshankkeiden omistajien tahtotilan välittämisestä scrum-tiimeille. Kaikkien kolmen tuoteomistajan haku alkaa tänään torstaina 26.2. ja päättyy keskiviikkona 11.3.2015

Kehityspäälliköt

Haemme kahta kehityspäällikköä, jotka molemmat tulevat toimimaan keskeisessä roolissa julkishallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittämisessä. Toisen kehityspäällikön tehtävänä on katsoa palveluiden yhteentoimivuutta käyttäjän näkökulmasta, konseptoida tulevaisuuden käyttäjälähtöisiä käyttötapauksia sekä edistää niiden toimeenpanoa. Hän myös osallistuu sähköisen asioinnin kokonaisuuden kehittämiseen ja yhteentoimivuuden määrittelytyöhön koko julkishallinnon laajuisesti, suunnittelee kansallisen palveluväylän palvelukatalogikonseptin ja vastaa KaPA-ohjelmassa tuotettavien palvelusivustojen yhdenmukaisuudesta ja käytettävyydestä apunaan kilpailutettu palvelumuotoilutiimi.

Toinen kehityspäällikkö osallistuu julkishallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittämiseen tietorakenteiden ja tietoarkkitehtuurin näkökulmasta. Hän vastaa KaPA-ohjelman hankkeiden tieto- ja tietovarastoarkkitehtuurien asiantuntijatyöstä sekä osallistuu Väestörekisterikeskuksen palveluarkkitehtuuriyksikön edustajana kansallisten perusrekistereiden tietomallien yhteensovittamistyöhön, mahdollisesti ETL-mallinnukseen sekä osallistuu valtionhallinnon master datan määrittelytyöhön. Hänen vastuullaan on myös palvelunäkymiin liittyneiden palveluiden metatietojen laadun ja laadun mittaamisen kehittäminen KaPA-ohjelmassa.

Kehityspäälliköiden haku on alustavasti viikoilla 12-13.

Testauskoordinaattori/testauspäällikkö

Kehitettävien järjestelmien ja sovellusten testauskokonaisuudesta tulee vastaamaan haettava testauskoordinaattori. Hän projektoi hankkeiden testausten läpiviennit ja koordinoi käytännön järjestelyt. Testauskoordinaattori myös toimii ulkoistettavien testauspalveluiden yhteyshenkilönä, osallistuu kilpailutusten valmisteluun ja vastaa ulkoistetun testauksen ohjaamisesta. Hänen vastuullaan on myös palveluväylän ja palvelunäkymien liittyjäorganisaatioiden käyttöön tarjottavien yhteisten testitapausten suunnittelu ja tuotteistus.

Testauskoordinaattorin haku on alustavasti viikoilla 13-14.

Palvelupäällikkö

Vahvistamme valmiuksiamme palvella palveluarkkitehtuuriin liittyvää hyvin laajaa sidosryhmäkenttää (valtio, kunnat, yritykset) hakemalla henkilövahvuuteemme toinen palvelupäällikkö. Palvelupäällikkö toimii ensikontaktina sidosryhmärajapinnassa ja ohjeistaa liittyjiä integraatioprojektien käynnistämisessä sekä kontaktoi potentiaalisia liittyjätahoja. Palvelupäällikkö myös osallistuu palveluväylä- ja palvelunäkymäliittymien tuotteistamiseen.

Palvelupäällikön haku on alustavasti viikoilla 13-14.

Neuvontalakimies

Neuvontalakimiehemme siirtyy vastaamaan Väestörekisterikeskuksessa laajemmasta kokonaisuudesta ja rekrytoimme hänen tilalleen neuvontalakimiehen, jolla tulee olla kokemusta ketterien sovelluskehitysprojektien kilpailuttamisesta sekä isojen sopimusten hallinnasta.

Neuvontalakimiehen hakuaikaa ei ole vielä päätetty, mutta joka tapauksessa haku tullaan avaamaan kevään 2015 aikana.

 

Twiittaa itsellesi kesätyö!

Oletko sosiaalisessa mediassa kuin kotonasi? Onko Suomen sähköisissä palveluissa mielestäsi jotain vikaa? Keksitkö ponnistelematta sata parempaa ideaa toimiviksi ja käyttäjälähtöisiksi digipalveluiksi kuin mitä viime vuosituhannella elävät virastot ja yritykset ovat saaneet aikaan? Nyt on elämäsi tilaisuus tulla mukaan tekemään parempaa digitaalista Suomea.

Kansallisessa palveluarkkitehtuuriohjelmassa eli KaPAssa luodaan puitteet tulevaisuuden sähköisille palveluille ja tietojen yhteentoimivuudelle. Tietojen yhteentoimivuuden lisäksi lähtökohtinamme ovat KaPA was herekäyttäjälähtöisyys, mobiliteetti ja avoimet rajapinnat – kansalaisen tulee olla keskiössä tulevaisuuden palveluiden suunnittelussa. Ohjelma on valtiovarainministeriön ja sen toteutus tehdään Väestörekisterikeskuksessa. Virkamiesasemasta huolimatta olemme kuitenkin kaikki hyviä tyyppejä. Tarvitsisimme joukkoomme Helsingin Sörnäisiin lisää hyviä ja idearikkaita tyyppejä ja haemme kesäksi (1.6.-31.8.2015 tai sopimuksen mukaan) kahta suunnittelijaharjoittelijaa, jotka tulevat toimimaan työparina.

Tehtävänänne tulee olemaan tulevaisuuden digitaalisten palveluiden ideointi ja kehityskelpoisten ideoiden työstäminen käyttötapauksiksi. Tulette työssänne matkustamaan pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa haastattelemassa digitalisaatioon taipuvaisia visionäärejä yrityksissä, kunnissa ja valtionhallinnossa sekä ylläpidätte haastattelujen annista blogia. Tulette mahdollisesti myös avustamaan KaPA-ohjelman some-tilien ylläpidossa. Sopiva tausta on esimerkiksi media-alan, viestinnän, tekniikan, taiteen tai kauppatieteiden opinnot yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Kirjallisen ja suullisen ilmaisun taidot tulee olla hyvät.

Kuinka haet työtä?

Hakemukset lähetetään 140 merkillä Twitterissä hashtagillä #kapaduuni. Mieti twiittisi huolella ja lähetä vain yksi. Huomioimme kultakin hakijalta vain ensimmäisen lähetetyn twiitin. Twiitteihin ei kannata sisällyttää linkkejä, koska niitäkään emme huomioi. Kerro twiitissä omalla persoonallisella tavallasi: Millainen on digitaalinen Suomi 2025? Twiittaa viimeistään su 15.3. klo 23.59. Kutsumme haun seuraavaan vaiheeseen mielestämme visionäärisimmät twiittaajat, joiden uskomme sopivan tehtävään parhaiten. Saatamme hyödyntää saapuneita ideoita tavalla tai toisella KaPA-työssä.

 

Onko kansallisesta palveluarkkitehtuurista digitalisaation veturiksi?

Pidin eilen tämänsisältöisen puheen kuntasektorin vaikuttajaforumissa ja tässä esitykseni keskeiset täkyt. Mielestäni digitalisaatio on käsitetty Suomessa hieman väärin. Useimmiten digitalisaatiosta puhuttaessa keskeinen motiivi tuntuu olevan säästöjen hakeminen. Vaan kun se säästökin on vain nimellinen, jos vanha prosessi viedään sellaisenaan sähköiseksi muuttamatta samalla toimintalogiikkaa. Palveluntarjoajan tulee asettua asiakkaan housuihin ja miettiä mitä ja miten asiakas haluaisi asiansa hoitaa. Organisaatiorajat eivät saa olla esteenä käyttäjälähtöiselle palvelun tuottamiselle. Digitalisaatiolla tulisi ennen kaikkea luoda uutta ja hakea kasvua. Sieltä ne suuret taloushyödytkin löytyvät.

Edellytykset Suomessa ovat maailman parhaat. Suomi on jo pitkään ollut maailman verkottunein yhteiskunta, jossa aivan aidosti suurin osa väestöstä on jo valmiiksi nopean internetin äärellä (World Economic Forum: Networked Readiness Index 2014). Myös kansalaisten tahtotila sähköisten palveluiden käyttämiseen vaikuttaa olevan suurempi kuin mitä yritykset ja julkinen sektori ovat toistaiseksi pystyneet tuottamaan (Digibarometri 2014). Siksi ulkomaiset verkkokaupat kurjistavat suomalaisia kivijalkayrittäjiä – kotimaista vaihtoehtoa ei liian usein ole.

Uskon vakaasti, että digi-Suomi nousee tästä vielä. Meidän tulee lopettaa itsemme jatkuva vertaaminen vaikkapa Viroon ja ymmärtää, että Viron sähköinen erinomaisuus on puoliksi markkinointia. Suomessa on jokseenkin samat sähköiset palvelut, mutta paljon naapuriamme paremmat edellytykset olla tulevaisuudessa ylivoimainen maailman ykkönen. Eniten parannettavaa meillä on järjestelmiemme yhteentoimivuuden kunnostamisessa ja sitä työtä teemme parhaillaan kansallisessa palveluarkkitehtuuriohjelmassa.

Mutta onko ohjelmastamme digitalisaation veturiksi Suomessa? Olisi arroganttia nostaa itsensä jalustalle, mutta jos haluatte ja annatte meille tällaisen roolin, olemme valmiit edistämään ajattelutapojen muutosta parhaan kykymme mukaan. Hyvä on kuitenkin muistaa, että KaPA-ohjelma ei ole sateentekijä, joka luo uudet toimintaprosessit ja poikkihallinnolliset asiointipalvelut: veturi yksin ei vielä muodosta junaa. Kun digijuna etenee, kyydissä on oltava niin valtio, kunnat kuin yksityiset yrityksetkin. Samoilla kiskoilla, samaan suuntaan.

 

Kirjoittaja toimii Väestörekisterikeskuksessa palveluarkkitehtuuriyksikön johtajana