Artikkelit

Viisi pointtia

Suomen kokoisessa maassa jokaisen ei kannata tehdä kaikkea itse. Valtion ICT-toiminnassa tämä tarkoittaa sitä, että on tunnistettu joitakin keskeisiä infrastruktuuripalveluita, jotka toteutetaan valtion toimesta ja tarjotaan yhteiseen käyttöön. Parhaillaan on rakentumassa muun muassa kansallinen palveluväylä, joka yhdenmukaistaa tiedonvälityskäytännöt julkisen internetin yli, huoltaja- ja yrityksen nimenkirjoittajatietojen tarkastuspalvelu sekä kansallinen palvelutietovaranto, josta löytyvät palvelukuvaukset kaikista kansalaiselle tärkeistä palveluista yhdeltä luukulta. Näin muutamia mainitakseni.

digitaalinen palvelualustamalli

Näitä teknisiä komponentteja paljon oleellisempi on kuitenkin malli, jolla niitä tullaan operoimaan. Digitalisaation iso kuva on vasta hahmotteilla hallituksen johdolla, joten tässä esitetty luo vain yhden tarkastelunäkökulman, nimitettäköön sitä palvelualustamalliksi. Teknisen palvelualustan (1) lisäksi huomionarvoisia kohtia on neljä kappaletta: 2) rajapinnat eli APIt palveluntarjoajille, 3) käyttökokemus kansalaisille, 4) pelisäännöt palveluntarjoajien ja kansalaisten välillä sekä 5) analytiikan mahdollistavat alustan tapahtumalokit.

1. Palvelualusta

Tekninen palvelualusta on ennenkaikkea mahdollisuuksien luoja. Sieltä löytyy kokoelma valmiiksi rakennettuja ja helposti käyttöönotettavia komponentteja palveluntarjoajien käyttöön. Palvelualustamalli takaa, että komponentit ovat automaattisesti keskenään yhteentoimivia. Sitä, mitä teknisiä komponentteja palvelualustaan kuuluu, kannattaa arvioida jatkuvasti muun muassa pienten kokeilujen ja analytiikan antamien tietojen valossa.

2. APIt

Hyvät ja helppokäyttöiset APIt mahdollistavat palveluväylän takaa löytyvien tietovarantojen hyödynnettävyyden. Ainoastaan hyvien APIen avulla on joskus mahdollista päästä tilanteeseen, että kansalaiselta ei kysytä sellaisia tietoja, jotka jo löytyvät hallinnon rekistereistä. Hyvät rajapinnat nimittäin mahdollistavat, että palveluntarjoajan on helpompi hakea tarvittu tieto rajapinnasta kuin kysyä sitä käyttäjältä ja sen jälkeen ylläpitää sitä itse.

3. Käyttöliittymät

Hyvät käyttöliittymät ja kunnolla suunniteltu käyttökokemus edesauttavat, että sähköisestä kanavasta tulee luonnostaan houkuttelevampi kuin virasto- tai puhelinasioinnista *). Käyttäjälähtöisyys puolestaan tarkoittaa, että käyttökokemus ei ole erilainen joka palvelussa. Esimerkiksi Briteissä valtio tarjoaa keskitetysti kaikille virastoille yhteisiä käyttöliittymäkomponentteja ja sähköisten palveluiden käyttökokemus evaluoidaan ennen julkaisua. Muualla hyväksi havaitut keinot kannattaa kopioida röyhkeästi.

4. Pelisäännöt

Pelisääntöjen pohjimmaisena pyrkimyksenä on esteiden poistaminen niin palvelualustan hyödyntämiseltä kuin itse sähköiseltä asioinniltakin. Esimerkiksi Uber ei ole menestys siksi, että he olisivat tehneet hyvän kännykkäsovelluksen. Menestys tulee siitä, että he ovat pelisäännöillä madaltaneet sekä auton omistajien kynnystä ansaita autollaan että kyytien tarvitsijoiden kynnystä käyttää taksipalveluita. Uberin pelisäännöt poistavat tilaus-toimitusprosessin esteet ja automatisoivat maksamisprosessin. Myös julkishallinnossa pitää alkaa järjestelmällisesti kiinnittää huomiota palveluprosesseissa oleviin esteisiin ja poistaa ne digitalisaation mahdollistamilla keinoilla.

5. Analytiikka

Tapahtumalokien tehokkaalla analysoinnilla palvelualustan operoija pystyy seuraamaan miten alustaa käytetään ja ohjaamaan jatkokehitystä aina vain paremmin organisaatioiden ja kansalaisten tarpeita vastaavaan suuntaan. Analytiikassa ei ole enää vuosiin ollut kyse siitä, että mitä tapahtuu. Nykyaikainen analytiikka vastaa kysymyksiin kuinka ja miksi tapahtuu sekä mitä tapahtuu seuraavaksi.

* * *

Palvelualustan komponenteista valtaosa on jo tekeillä kansallisessa palveluarkkitehtuuriohjelmassa (KaPA) ja niiden ensimmäisiä betaversioita tuodaan käyttöön jo tänä syksynä. Niiden helppoon käyttöönotettavuuteen panostetaan, mutta realismia lienee, että tämä työsarka on pitkä ja vaativa. Kaikkinensa KaPAn scopessa olevista asioista tulee valmista 2017 loppuun mennessä ja uskoakseni tuolloin voi hyvällä omallatunnolla sanoa hallitusohjelman digitalisaatiovisiossa mainitun kivijalan olevan riittävän vankka kannattamaan sen päällä olevat kärkihankkeet tavoitteisiinsa. Sekä tietysti tukemaan toimialakohtaisten digitaalisten palvelumarkkinoiden syntymistä Suomessa osana EU:n digitaalisia sisämarkkinoita.

 

*) Kannattaa kuitenkin huomata, että suurin osa käyttöliittymistä muuttuu vasta ajan kanssa palveluiden uusimisen yhteydessä.