Älykäs kaupunki käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa parantaakseen palveluidensa laatua ja suoritusta, pienentääkseen resurssien tarvettaan sekä sitouttaakseen aktiivisemmin ja tehokkaammin asukkaitaan. Haastattelimme Helsingin kaupungin tietotekniikka- ja viestintäjohtaja Jaakko Salavuota liittyen digitalisaatioon ja sen vaikutuksiin kaupunkikehityksessä. Isoja teemoja oli Smart Cityjen lisäksi esimerkiksi big data sekä kehittäjäyhteistyö.

Salavuo kertoi meille oheisen kuvan avulla Helsingin kaupungin vahvuuksista Smart Citynä. Malli perustuu Boyd Cohenin Smart City Wheeliin, jossa otetaan huomioon kaupunkiympäristön eri aspektit, kuten liikkuminen, hallinto ja eläminen. Helsingissä Kalasataman kaupunginosa toimii Smart City ajattelun pioneerina. Tavoitteena on, että siellä kokeillut ratkaisut skaalautuisivat myös muualle ja löytäisivät myös kansainväliset markkinat.

Miten digitalisaatio tai Smart City muuttaa Helsinkiä ja sen suhdetta asukkaisiinsa?

– Smart City -kehityksestä esimerkkejä ovat reaaliaikaisuus ja valinnanvara, esimerkiksi liikenne palveluna, jossa asukas voi valita palveluportfoliosta itselleen sopivimman liikkumismuodon haluamallaan hetkellä; sosiaalisuus, eli kaupunkilaisten oma aktiivisuus ja vuorovaikutus, esimerkiksi Ravintolapäivä-tapahtuma tai Nappi Naapuri –sovellus ja avoimuus, kun hallinnon päätöksistä ja kerätystä datasta on tehty avointa ja siten mahdollistettu niiden parempi käyttö.

– Kaupungin palveluiden digitalisointi johtaa palvelumallien ja johtamisen uudistamiseen koko organisaatiossa. Prosessien automatisoituessa palvelut asiakkaille nopeutuvat ja sujuvoituvat yhden luukun -periaatteen yleistyessä. Myös itsepalvelun määrä kasvaa.

– Mielenkiintoista on pohtia, mikä on julkisen hallinnon rooli digitalisaatiossa. Onko julkisen hallinnon rooli tuottaa vai mahdollistaa digitaalisia palveluita ja mikä on näiden kahden suhde tulevaisuudessa?

Big/open data – Mitä kasvavilla datamassoilla aiotaan tulevaisuudessa tehdä? Mitä mahdollisuuksia se luo Helsingin kaupungille?

– Big data edesauttaa tiedolla johtamista esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa. Sen kaikkia hyötyjä ei kuitenkaan vielä kunnolla tunneta. Helsinki osallistuu aktiivisesti valtakunnalliseen ja kansainväliseen keskusteluun löytääkseen toimivimpia ratkaisuja.

– Avoimessa datassa Helsinki on maailman kärkeä. Seuraava keskeinen kysymys sen osalta on, minkälaisilla ratkaisuilla sitä voidaan hyödyntää paremmin kaupungin toiminnan kehittämiseen.

Helsinki loves developers ja kehittäjäyhteistyö – miksi Helsingille on tärkeää tehdä avointa yhteistyötä kehittäjien kanssa?

– Kyse on win-win –tilanteesta. Kehittäjät pääsevät käyttämään osaamistaan ja voivat saada aikaan liiketoimintaan, ja samalla kaupunki saa käyttöönsä huippuosaamista. Toiveena on, että tulevaisuudessa yritykset lähtisivät aktiivisemmin mukaan kaupunkikehitykseen. Tällä hetkellä isoja kansainvälisiä IT- ja konsulttitaloja lukuun ottamatta on melko vähän yrityksiä, joilla on kaupunkien kehittämisen eri osa-alueisiin selkeä strategia.

Minkälaista yhteistyötä Helsingin kaupunki tekee muiden Suomen kaupunkien kanssa digitaalisen kaupunkikehityksen tiimoilta? Mitä on jo opittu ja mitä aiotaan kehittää?

-Pääkaupunkiseudulla esimerkkejä yhteistyöstä ovat Helsinki Region Infoshare, johon on avattu runsaasti dataa, HSL, joka on aktiivinen liikenteen digitalisoinnissa, sekä HSY ympäristöratkaisuissa.

– Muiden isojen kaupunkien kanssa on yhteinen 6Aika. Isoimpana haasteena ovat ehkäpä kaupunkien hyvin erilaiset lähtökohdat ja hankkeiden raskas byrokratia. Toivottavasti tulevaisuudessa yhteistyö on myös vähemmän muodollista!

Helsingissä on jo saatu aikaan mm. palvelukartat ja e-asiointi. Mitä hankkeita on tulossa seuraavaksi?

– Olemme käynnistäneet Digitaalinen Helsinki –ohjelman, jossa on strateginen ja operatiivinen dimensio. Sen strategisina tavoitteina on mahdollistaa digipalveluiden ekosysteemi, lisätä yhteistyötä ja vuorovaikutusta, edesauttaa joukkoistamista ja sosiaalisia digitaalisia innovaatioita, sekä nostaa tiedolla johtaminen päätöksenteon ytimeen. Operatiivisella tasolla kehitämme kaupungille parempaa käyttökokemusta sekä tavoittelemme resurssien säästöä ja parempaa tuottavuutta.

– Työn alla oleva sähköinen asiointikansio kehittyy koostamaan omaa dataa, toimii porttina muuhun tietoon ja oppii tuntemaan asukasta paremmin ja ennakoimaan hänen palvelutarpeitaan.

Minkälainen on aidosti digitaalinen kaupunki vuonna 2025?

– Internet on kaikkialla, eri toimijoiden väliset raja-aidat ovat epäolennaisia, dataa hyödynnetään korkealla tasolla ja se on kaikkien saatavilla helposti, palvelut ovat ennakoivia ja taustaprosessit keskustelevat toistensa kanssa. Digitaalinen ja fyysinen maailma ovat monin tavoin sulautuneet toisiinsa.

Kapakesä pääsi tapaamaan Eero Korhosta, joka työskentelee Googlen EMEA-organisaatiossa Lontoossa vastuunaan kustantajasuhteet Pohjoismaissa ja itäisessä Keski-Euroopassa. Toissa kesänä Korhonen herätti keskustelua kirjoittamalla Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalle suomalaisten verkkokauppojen heikosta tilasta. Korhonen mainitseekin, että digitalisaatiosta keskusteltaessa on tärkeää pitää yhtä aikaa esillä kaksi aspektia: kasvu ja kansainvälistyminen digitaalisen myynnin ja markkinoinnin avulla, sekä palveluiden ja prosessien tehostaminen automaation lisäämisellä. Molemmissa tapauksissa päätökset tehdään datan pohjalta.

Digitalisaatio määritellään monin eri tavoin. Osa mieltää sen lähinnä arjen teknologisoitumisena, osa laajemmin ajattelumallina tai aikakautena. Korhonen lähestyy asiaa pohtimalla sen keskeisiä ajureita: laskentatehon merkittävää kasvua ja verkottumista. Länsimaissa usein ajatellaan, että koko maailma on jo verkossa, kun todellinen lukema on lähempänä kolmatta osaa maailman väestöstä. Kiinnostavaa onkin nähdä, mihin suuntaan internet ja kauppa kehittyvät tulevaisuudessa, kun esimerkiksi Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa internetin käyttö lisääntyy etenkin mobiilisti. Hyödyt voivat olla laajempia, kuin mitä nopeasti uskoisi:

– Kun näillä alueilla on totuttu tekemään kaikki niukoilla resursseilla, on mahdollista, että sieltä tulee täysin uudenlaisia kaupallisia ja tietoteknisiä oivalluksia, jotka ovat toimivampia ja halvempia, kuin mitä länsimaissa on totuttu, Korhonen sanoo.

Yksilön kannalta merkittäviä muutoksia on jo tapahtunut, ja tulevaisuus tuo varmasti niitä lisää. Esille nousee esimerkiksi palveluiden ennakoimiskyky. Kuluttajat arvostavat palveluita, jotka on tehty mahdollisimman yksinkertaisiksi ja ennakoiviksi siten, että palvelua tarjotaan ihmiselle ennen kuin sitä ehtii edes aktiivisesti ajatella, kuten Google Now tekee jo nyt, mainitsee Korhonen.

Korhonen mainitsee myös muita esimerkkejä näköpiirissä olevista kehityssuunnista, kuten sen kuinka puettava ja nieltävä terveysteknologia voi mullistaa terveydenhoidon

– On mahdollista, että tulevaisuudessa pystytään tunnistamaan esimerkiksi kohonnut riski sairauskohtaukseen hyvin varhaisessa vaiheessa ja reagoimaan siihen sen vaatimalla tavalla jo paljon aikaisemmin kuin mitä tänä päivänä on mahdollista, mikä säästää ihmishenkiä ja rahaa.

Digitalisaatio on viime aikoina ollut erittäin kuuma puheenaihe, etenkin uuden hallitusohjelman julkaisun jälkeen. Keskustelu Suomessa on viime vuosina kulminoitunut etenkin verkkokauppaan ja peliteollisuuteen. Korhonen peräänkuuluttaa suomalaisilta yrityksiltä ja toimijoilta enemmän rohkeutta kansainvälisyyteen:

– Peliteollisuudessa on loistavia tekijöitä, jotka hakeutuvat välittömästi kansainvälisille markkinoille hyötykäyttämällä verkottunutta maailmaa ja datan helppoa liikuttelua ja analysointia. Tätä samaa tulisi tehdä enemmän myös fyysisiä tuotteita ja palveluita myyvissä sekä B2B-yrityksissä.

Verkkokaupan kehitys Suomessa nousee keskustelussamme monta kertaa esille. Tällä hetkellä Suomessa kaupan ala on keskittynyt muutamalle toimijalle. Tähän asti on tyydytty seuraamaan tiukasti toisten tekemisiä, eikä verkkokaupan kehitykseen ole panostettu riittävästi. Korhonen muistuttaa, että verkkokauppa ei vielä ole suuri myyntikanava, mutta se vie liikevaihdosta jatkuvasti suuremman osan. Tällä hetkellä Suomessa valtava osa verkkokaupan tuloista valuu suoraan ulkomaille. Korhosen mukaan tärkeää olisi saada digitaalista osaamista ja ymmärrystä yritysten johtoon ja hallitukseen.

– Digitaalisen markkinoinnin koulutukseen ei ole kiinnitetty Suomessa riittävästi huomiota. Silti yliopistoista valmistuvilla voi olla rooli muutoksen kiihdyttämisessä, mutta mitään ei tapahdu suuressa mittakaavassa, ennen kuin ylin johto ja hallitus ymmärtävät sen merkityksen, hän toteaa.

Sähköisiä palveluita kehitettäessä puolestaan on tärkeintä muistaa käytettävyys. Julkisten palveluiden käyttäjät vertaavat käyttökokemusta vapaa-ajallaan käyttämiin digitaalisiin palveluihin, kuten Facebookiin, ja odottavat, että vasteajat ja tunnistautuminen ovat yhtä laadukkaita ja mutkattomia. Palveluista tuleekin karsia turhat välivaiheet pois ja nähdä se pikemminkin pelinä, jossa käyttäjä kohtaa erilaisia haasteita. Pelin aikana syntyneen datan ja sen laadukkaan kuljetuksen avulla käyttäjä pääsee pelissä tehokkaammin eteenpäin.

– Verkkopalveluita kehittäessämme ajattelemme usein todella monimutkaisella tavalla, vaikka tärkeintä olisi, että asiat ovat selkeitä, turvallisia ja ymmärrettäviä.