Artikkelit

Keväthumaus kokoaa digivaikuttajat huomenna yhteen

Huomenna, 26.4. järjestettävässä Keväthumaus-tapahtumassa esitellään julkishallinnon digitalisaation ajankohtaisimmat aiheet. Digitalisaatiota tarkastellaan Messukeskuksessa niin Suomen, Euroopan kuin maailmankin näkökulmasta. Valtiovarainministeriön järjestämä maksuton tapahtuma on herättänyt laajaa kiinnostusta jo ennakkoon, ja 1000 ensimmäistä on kuulemassa, miten digitalisaatio on edennyt meillä ja muualla.

Aamiaisen ja ravistelevan alkuhumauksen jälkeen varsinainen seminaaripäivä käynnistyy klo 9.15 kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen puheenvuorolla. Kansainvälisen tuulahduksen tapahtumaan tuovat muun muassa digitaalisen Euroopan yhteentoimivuutta esittelevä Director General Gertrud Ingestad Euroopan komissiosta ja Tanskan digitalisointia esittelevä Tanskan valtiovarainministeriön Director-General Lars-Frelle Petersen. Iso-Britannian digitaalista hallintoa esittelevät Content Product Lead Gwen Cheeseman ja Senior Programme Analyst Liz Lutgendorff Government Digital Servicesta. Venäjän hallituksen neuvonantaja, sijoittaja ja teknologiavaikuttaja Pekka Viljakainen esittelee Venäjän viimeaikaisia digitalisaatioponnisteluita.

Kansallista palveluarkkitehtuuria käydään läpi yhdellä kevätpoluista ohjelmapäällikkö Maria Nikkilän johdolla. Lisäksi Suomi.fi-palvelut esittäytyvät päivän aikana Messukeskuksen Kokoustamon aulassa, siellä voit tutustua palveluiden tarjoamiin mahdollisuuksiin ja kuulla ohjelman uusimmat kuulumiset.

Tapahtuman aiheina ovat myös muun muassa julkishallinnon digitalisoinnin johtaminen, asiakkaiden huomioiminen hallituksen kärkihankkeissa ja digitalisaatio talouden muutosvoimana. Seminaaripäivä päättyy ravistelevaan humaukseen, jossa pohditaan digistrategi Elli Tuomisen johdolla diginatiivin sukupolven odotuksia.

Seuraa keskustelua tapahtumasta sosiaalisessa mediassa:

Twitter: @vm_kapa #kevathumaus #digfi

Instagram: palveluarkkitehtuuri

 

Koko ohjelma ja muut tapahtumaan liittyvät lisätiedot osoitteesta: http://www.kevathumaus.fi/

 

Viisi pointtia

Suomen kokoisessa maassa jokaisen ei kannata tehdä kaikkea itse. Valtion ICT-toiminnassa tämä tarkoittaa sitä, että on tunnistettu joitakin keskeisiä infrastruktuuripalveluita, jotka toteutetaan valtion toimesta ja tarjotaan yhteiseen käyttöön. Parhaillaan on rakentumassa muun muassa kansallinen palveluväylä, joka yhdenmukaistaa tiedonvälityskäytännöt julkisen internetin yli, huoltaja- ja yrityksen nimenkirjoittajatietojen tarkastuspalvelu sekä kansallinen palvelutietovaranto, josta löytyvät palvelukuvaukset kaikista kansalaiselle tärkeistä palveluista yhdeltä luukulta. Näin muutamia mainitakseni.

digitaalinen palvelualustamalli

Näitä teknisiä komponentteja paljon oleellisempi on kuitenkin malli, jolla niitä tullaan operoimaan. Digitalisaation iso kuva on vasta hahmotteilla hallituksen johdolla, joten tässä esitetty luo vain yhden tarkastelunäkökulman, nimitettäköön sitä palvelualustamalliksi. Teknisen palvelualustan (1) lisäksi huomionarvoisia kohtia on neljä kappaletta: 2) rajapinnat eli APIt palveluntarjoajille, 3) käyttökokemus kansalaisille, 4) pelisäännöt palveluntarjoajien ja kansalaisten välillä sekä 5) analytiikan mahdollistavat alustan tapahtumalokit.

1. Palvelualusta

Tekninen palvelualusta on ennenkaikkea mahdollisuuksien luoja. Sieltä löytyy kokoelma valmiiksi rakennettuja ja helposti käyttöönotettavia komponentteja palveluntarjoajien käyttöön. Palvelualustamalli takaa, että komponentit ovat automaattisesti keskenään yhteentoimivia. Sitä, mitä teknisiä komponentteja palvelualustaan kuuluu, kannattaa arvioida jatkuvasti muun muassa pienten kokeilujen ja analytiikan antamien tietojen valossa.

2. APIt

Hyvät ja helppokäyttöiset APIt mahdollistavat palveluväylän takaa löytyvien tietovarantojen hyödynnettävyyden. Ainoastaan hyvien APIen avulla on joskus mahdollista päästä tilanteeseen, että kansalaiselta ei kysytä sellaisia tietoja, jotka jo löytyvät hallinnon rekistereistä. Hyvät rajapinnat nimittäin mahdollistavat, että palveluntarjoajan on helpompi hakea tarvittu tieto rajapinnasta kuin kysyä sitä käyttäjältä ja sen jälkeen ylläpitää sitä itse.

3. Käyttöliittymät

Hyvät käyttöliittymät ja kunnolla suunniteltu käyttökokemus edesauttavat, että sähköisestä kanavasta tulee luonnostaan houkuttelevampi kuin virasto- tai puhelinasioinnista *). Käyttäjälähtöisyys puolestaan tarkoittaa, että käyttökokemus ei ole erilainen joka palvelussa. Esimerkiksi Briteissä valtio tarjoaa keskitetysti kaikille virastoille yhteisiä käyttöliittymäkomponentteja ja sähköisten palveluiden käyttökokemus evaluoidaan ennen julkaisua. Muualla hyväksi havaitut keinot kannattaa kopioida röyhkeästi.

4. Pelisäännöt

Pelisääntöjen pohjimmaisena pyrkimyksenä on esteiden poistaminen niin palvelualustan hyödyntämiseltä kuin itse sähköiseltä asioinniltakin. Esimerkiksi Uber ei ole menestys siksi, että he olisivat tehneet hyvän kännykkäsovelluksen. Menestys tulee siitä, että he ovat pelisäännöillä madaltaneet sekä auton omistajien kynnystä ansaita autollaan että kyytien tarvitsijoiden kynnystä käyttää taksipalveluita. Uberin pelisäännöt poistavat tilaus-toimitusprosessin esteet ja automatisoivat maksamisprosessin. Myös julkishallinnossa pitää alkaa järjestelmällisesti kiinnittää huomiota palveluprosesseissa oleviin esteisiin ja poistaa ne digitalisaation mahdollistamilla keinoilla.

5. Analytiikka

Tapahtumalokien tehokkaalla analysoinnilla palvelualustan operoija pystyy seuraamaan miten alustaa käytetään ja ohjaamaan jatkokehitystä aina vain paremmin organisaatioiden ja kansalaisten tarpeita vastaavaan suuntaan. Analytiikassa ei ole enää vuosiin ollut kyse siitä, että mitä tapahtuu. Nykyaikainen analytiikka vastaa kysymyksiin kuinka ja miksi tapahtuu sekä mitä tapahtuu seuraavaksi.

* * *

Palvelualustan komponenteista valtaosa on jo tekeillä kansallisessa palveluarkkitehtuuriohjelmassa (KaPA) ja niiden ensimmäisiä betaversioita tuodaan käyttöön jo tänä syksynä. Niiden helppoon käyttöönotettavuuteen panostetaan, mutta realismia lienee, että tämä työsarka on pitkä ja vaativa. Kaikkinensa KaPAn scopessa olevista asioista tulee valmista 2017 loppuun mennessä ja uskoakseni tuolloin voi hyvällä omallatunnolla sanoa hallitusohjelman digitalisaatiovisiossa mainitun kivijalan olevan riittävän vankka kannattamaan sen päällä olevat kärkihankkeet tavoitteisiinsa. Sekä tietysti tukemaan toimialakohtaisten digitaalisten palvelumarkkinoiden syntymistä Suomessa osana EU:n digitaalisia sisämarkkinoita.

 

*) Kannattaa kuitenkin huomata, että suurin osa käyttöliittymistä muuttuu vasta ajan kanssa palveluiden uusimisen yhteydessä.

Twiittaa itsellesi kesätyö!

Oletko sosiaalisessa mediassa kuin kotonasi? Onko Suomen sähköisissä palveluissa mielestäsi jotain vikaa? Keksitkö ponnistelematta sata parempaa ideaa toimiviksi ja käyttäjälähtöisiksi digipalveluiksi kuin mitä viime vuosituhannella elävät virastot ja yritykset ovat saaneet aikaan? Nyt on elämäsi tilaisuus tulla mukaan tekemään parempaa digitaalista Suomea.

Kansallisessa palveluarkkitehtuuriohjelmassa eli KaPAssa luodaan puitteet tulevaisuuden sähköisille palveluille ja tietojen yhteentoimivuudelle. Tietojen yhteentoimivuuden lisäksi lähtökohtinamme ovat KaPA was herekäyttäjälähtöisyys, mobiliteetti ja avoimet rajapinnat – kansalaisen tulee olla keskiössä tulevaisuuden palveluiden suunnittelussa. Ohjelma on valtiovarainministeriön ja sen toteutus tehdään Väestörekisterikeskuksessa. Virkamiesasemasta huolimatta olemme kuitenkin kaikki hyviä tyyppejä. Tarvitsisimme joukkoomme Helsingin Sörnäisiin lisää hyviä ja idearikkaita tyyppejä ja haemme kesäksi (1.6.-31.8.2015 tai sopimuksen mukaan) kahta suunnittelijaharjoittelijaa, jotka tulevat toimimaan työparina.

Tehtävänänne tulee olemaan tulevaisuuden digitaalisten palveluiden ideointi ja kehityskelpoisten ideoiden työstäminen käyttötapauksiksi. Tulette työssänne matkustamaan pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa haastattelemassa digitalisaatioon taipuvaisia visionäärejä yrityksissä, kunnissa ja valtionhallinnossa sekä ylläpidätte haastattelujen annista blogia. Tulette mahdollisesti myös avustamaan KaPA-ohjelman some-tilien ylläpidossa. Sopiva tausta on esimerkiksi media-alan, viestinnän, tekniikan, taiteen tai kauppatieteiden opinnot yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Kirjallisen ja suullisen ilmaisun taidot tulee olla hyvät.

Kuinka haet työtä?

Hakemukset lähetetään 140 merkillä Twitterissä hashtagillä #kapaduuni. Mieti twiittisi huolella ja lähetä vain yksi. Huomioimme kultakin hakijalta vain ensimmäisen lähetetyn twiitin. Twiitteihin ei kannata sisällyttää linkkejä, koska niitäkään emme huomioi. Kerro twiitissä omalla persoonallisella tavallasi: Millainen on digitaalinen Suomi 2025? Twiittaa viimeistään su 15.3. klo 23.59. Kutsumme haun seuraavaan vaiheeseen mielestämme visionäärisimmät twiittaajat, joiden uskomme sopivan tehtävään parhaiten. Saatamme hyödyntää saapuneita ideoita tavalla tai toisella KaPA-työssä.

 

Onko kansallisesta palveluarkkitehtuurista digitalisaation veturiksi?

Pidin eilen tämänsisältöisen puheen kuntasektorin vaikuttajaforumissa ja tässä esitykseni keskeiset täkyt. Mielestäni digitalisaatio on käsitetty Suomessa hieman väärin. Useimmiten digitalisaatiosta puhuttaessa keskeinen motiivi tuntuu olevan säästöjen hakeminen. Vaan kun se säästökin on vain nimellinen, jos vanha prosessi viedään sellaisenaan sähköiseksi muuttamatta samalla toimintalogiikkaa. Palveluntarjoajan tulee asettua asiakkaan housuihin ja miettiä mitä ja miten asiakas haluaisi asiansa hoitaa. Organisaatiorajat eivät saa olla esteenä käyttäjälähtöiselle palvelun tuottamiselle. Digitalisaatiolla tulisi ennen kaikkea luoda uutta ja hakea kasvua. Sieltä ne suuret taloushyödytkin löytyvät.

Edellytykset Suomessa ovat maailman parhaat. Suomi on jo pitkään ollut maailman verkottunein yhteiskunta, jossa aivan aidosti suurin osa väestöstä on jo valmiiksi nopean internetin äärellä (World Economic Forum: Networked Readiness Index 2014). Myös kansalaisten tahtotila sähköisten palveluiden käyttämiseen vaikuttaa olevan suurempi kuin mitä yritykset ja julkinen sektori ovat toistaiseksi pystyneet tuottamaan (Digibarometri 2014). Siksi ulkomaiset verkkokaupat kurjistavat suomalaisia kivijalkayrittäjiä – kotimaista vaihtoehtoa ei liian usein ole.

Uskon vakaasti, että digi-Suomi nousee tästä vielä. Meidän tulee lopettaa itsemme jatkuva vertaaminen vaikkapa Viroon ja ymmärtää, että Viron sähköinen erinomaisuus on puoliksi markkinointia. Suomessa on jokseenkin samat sähköiset palvelut, mutta paljon naapuriamme paremmat edellytykset olla tulevaisuudessa ylivoimainen maailman ykkönen. Eniten parannettavaa meillä on järjestelmiemme yhteentoimivuuden kunnostamisessa ja sitä työtä teemme parhaillaan kansallisessa palveluarkkitehtuuriohjelmassa.

Mutta onko ohjelmastamme digitalisaation veturiksi Suomessa? Olisi arroganttia nostaa itsensä jalustalle, mutta jos haluatte ja annatte meille tällaisen roolin, olemme valmiit edistämään ajattelutapojen muutosta parhaan kykymme mukaan. Hyvä on kuitenkin muistaa, että KaPA-ohjelma ei ole sateentekijä, joka luo uudet toimintaprosessit ja poikkihallinnolliset asiointipalvelut: veturi yksin ei vielä muodosta junaa. Kun digijuna etenee, kyydissä on oltava niin valtio, kunnat kuin yksityiset yrityksetkin. Samoilla kiskoilla, samaan suuntaan.

 

Kirjoittaja toimii Väestörekisterikeskuksessa palveluarkkitehtuuriyksikön johtajana