Suomi.fi-palveluväylästä palveluja meille kaikille

Mikä on Suomi.fi-palveluväylä?

Suomi.fi-palveluväylä on digitaalisten palveluiden infrastruktuuri, joka perustuu yhteentoimivuuden takaavaan järjestelmään. Suomi.fi-palveluväylä tarjoaa vakioidun tavan tietojen siirtoon organisaatioiden välillä mahdollistaen turvallisten palvelukokonaisuuksien rakentamisen niin kansalaisille, viranomaisille kuin yrityksillekin.

Tarkemmin avattuna siis, palveluväylä on ratkaisu tiedon siirtämiseksi eri osapuolten välillä luotettavasti, tietoturvallisesti ja hyväksikäyttäen vakioitua tapaa liittyä ja käyttää väylää. Tavoitteena on ollut alusta saakka, ja tulee jatkossakin olemaan, varmatoiminen ja ehdottoman luotettava tapa tiedon liikuttamiseksi. Hyvä tekninen kuvaus siitä, miten tieto liikkuu palveluväylällä, löytyy tästä blogista.

Palveluväylä ei ole perinteisessä mielessä ”väylä”, kuten ESB on ohjelmistokehittäjille tai vaikkapa teollisuuden puolella ovat sarjaliikenneväylä, CAN-väylä tai ModBus-väylä. Siinä ei siis ole mitään erikseen johdotettua siirtotietä, joka olisi tehty vain tätä tarkoitusta varten. Nimenomaan päinvastoin: palveluväylä toimii normaalin internetin ylitse ja se käyttää yleisiä verkkoja siirtotienään. Palveluväylä onkin nimenä vähän harhaanjohtava. Parempi nimi voisi olla vaikka palveluverkko tai -kerros.

Palveluväylän tekninen toteutus perustuu virolaisten kanssa yhteistyössä kehitettävään X-Road 6 -teknologiaan. Virossa kyseinen teknologia ja järjestelmä on ollut käytössä jo yli kymmenen vuotta, ja sitä käyttää yli 900 organisaatiota. Päivittäin eteläisen naapurimaamme X-Road-väylällä käytetään yli kahta tuhatta palvelua, joten mistään pienen mittakaavan järjestelmästä ei ole kyse.

Miksi Suomi.fi-palveluväylä?

Se on vankka ja laajalti koestettu perusta (tuotantokäyttö alkoi Suomessa 18.11.2015) jonka päälle palvelut voidaan tehdä. Sen avulla voi jakaa omia palveluja ja tietoja sekä käyttää hyväksi muiden liittyneiden toimijoiden tekemiä palveluja ja tietovarantojen tietoja. Kansallinen palveluarkkitehtuuri nojaa kokonaisuudessaan vahvasti palveluväylän päälle ja hyödyntää sen ominaisuuksia. KaPA-ohjelmassa luodaan kansallinen palveluväylä (tiedon välityskerros), kansalaisten, yritysten ja viranomaisten tarvitsemat yhteiset palvelunäkymät, uusi kansallinen sähköinen tunnistusratkaisu sekä kansalliset ratkaisut organisaatioiden ja luonnollisten henkilöiden roolien ja valtuutusten hallintaan. Seuraavassa sama kuvan muodossa esitettynä.

Palveluväylän kokonaisuus

Jos liityn palveluväylään, mitä siitä hyödyn?

Palveluväylä itsessään ei siis suoraan tarjoa valmiita palveluita käytettäväksi sanan perinteisessä merkityksessä, vaan se on tiedonsiirtoalusta. Jo alusta ja sen infrastruktuuri tarjoavat useita hyötyjä:

  • Palveluväylän kautta on mahdollista saada pääsy mm. useisiin julkishallinnon rekistereiden ja järjestelmien tietoihin
  • Tunnistautuminen, varmenteet ja tiedon salaus ovat valmiiksi ratkaistuna
  • Käyttöoikeuksien hallinta on toteutettuna
  • Tuotteistetun ja vakioidun tavan liittyä väylään ns. liityntäpalvelimen kautta
  • Selkeät yhteiset rajapinnat, joiden kautta voidaan kysellä tietoja
  • Säästöt infrastruktuuri-, arkistointi- ja ylläpitokustannuksista
  • Liityntäkatalogin avulla muiden tarjoamat rajapinnat ja sisältötiedot kaikkien nähtäville
  • Aikaleimatut sanomat, lokituspalvelut ja varmuuskopioinnit valmiina

Palveluväylän hyödyt syntyvät ensi kädessä kuitenkin siihen kytketyistä palveluista. Siis siitä, että väylään on liittynyt palvelun tuottajia ja niiden hyödyntäjiä ja tiedonsiirto näiden välillä tapahtuu standardoitulla tavalla, jolloin voidaan helposti ja nopeasti etsiä ja noutaa tietoa eri toimijoiden välillä. Palveluväylä tarjoaa siihen ratkaisun.

Miksi liittyä Suomi.fi-palveluväylään?

Karrikoiden tämän voisi tiivistää kahteen sanaan:

  1. Laki
  2. Raha

Laki: ns. KaPA-laki sisältää valtion ja kuntien viranomaisille velvoitteen käyttää KaPA-ohjelman palveluita kaikessa sähköisen asiointipalvelujen tuotannossa. Laki velvoittaa julkishallinnon organisaatiot liittymään palveluväylään ja mahdollistaa liittymisen myös yrityksille. Liittyminen on siis pakollista lain määrittelmissä puitteissa. KaPA-laki astuu voimaan heinäkuun puolivälissä.

Raha: Palveluväylään liittyminen on ilmaista. Siis ilmaista ihan kaikille, jotka siihen haluavat liittyä, myös yrityksille ja yksityishenkilöille julkishallinnon lisäksi. Eikä siinä kaikki, julkishallinnon organisaatiot voivat saada Suomi.fi-palveluiden käyttöönottoon valtiovarainministeriön myöntämää rahoitusta liittymiseen. Lisäksi siltä niin sanotulta ’pyörän keksimiseltä uudestaan’ vältytään, kun käytetään valmiita ja toimivia palveluväylän tarjoamia ominaisuuksia.

Tätä tehdään suomalaisia varten

Suomi.fi-palveluväylää tehdään Suomen ja suomalaisten eduksi. Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja siihen kiinteästi liittyvä palveluväylä on osa hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa, jolla mahdollistetaan julkisten palveluiden entistä tehokkaampi hyödyntäminen. Mukana tekemisessä on iso joukko ihmisiä, joiden ammattitaito ja sitoutuminen työskentelyyn on silmiinpistävän kovaa luokkaa. Uskon vahvasti, että tekemisen myötä valmistuu, ei pelkästään hyvää, vaan priimaa.

Hannu Hakala

Kirjoittaja työskentelee IT-alan palveluyritys Cybercomin palveluksessa ja on Suomi.fi-palveluväylän tuoteomistaja. Hän on innokas digitalisoitumisen puolestapuhuja: ”Mikä onkaan hienompaa kuin tehdä sitä kotimaan hyväksi”.

Kirjoitus on alun perin julkaistu Cybercomin blogissa.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Vahvistus * Aikaraja ylittyi. Lataathan CAPTCHAn uudelleen painamalla päivitys-ikonia.