Suomi.fi-jatkokehityksen usein kysytyt kysymykset

Suomi.fi-palveluiden jatkokehityksen suunnitelma vuosille 2018-2019 julkaistiin marraskuussa 2017. Löydät uusimman version tiekartasta täältä ja selitteet tiekartalle tästä tiedostosta. Alle on koottu jatkokehitykseen liittyviä usein kysyttyjä kysymyksiä.

 

Onko olemassa käyttötapausten tasoista esimerkkiä mitä Tunnistuksen luottamusverkosto käytännössä on?

Luottamusverkoston palveluiden käyttöönotto ei vaikuta Suomi.fi-tunnistusta hyödyntäviin asiointipalveluille eikä myöskään muuta tunnistusprosessia loppukäyttäjän näkökulmasta. Käytännössä Suomi.fi-tunnistus siirtyy käyttämään luottamusverkostosta hankittavia tunnistuksen välityspalveluita, joiden kautta välitetään varsinaiset tunnistuspalvelut (pankit, mobiilioperaattorit). Asiaa käsiteltiin tarkemmin marraskuun alussa järjestetyssä eIDAS-tiedotustilaisuudessa, jonka tallenne löytyy verkosta (ko. asia kohdassa 1h14m): https://youtu.be/0x93rBOTetA?t=1h14m10s. Kaikki materiaalit sivulla http://vm.fi/tapahtumat/2017-09-20/eidas-tiedotus-ja-keskustelutilaisuus.

Onko tietosuoja-asetuksen vaikutuksia Suomi.fi-palveluihin dokumentoitu?

Tietosuoja-asetuksen vaikutuksia käydään parhaillaan läpi jokaisen Suomi.fi-palvelun osalta VRKn tietosuojavastaavien ja palvelujen omistajien toimesta. Mahdolliset kehityskohteet nostetaan roadmapille. Jos muutokset vaikuttavat Suomi.fi-palveluita hyödyntäviin asiointipalveluihin, viestitään niistä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asiakkaille.

Miten, millä aikataululla ja minkä sidosryhmien (esim. yritysten) kanssa selvitetään kertakirjautumisen mahdollisuutta yksityisen sektorin asiointipalveluihin?

VRK on mukana Viestintäviraston koordinoimassa luottamusverkoston kertakirjautumistyöryhmässä, jossa selvitetään teknisiä ja hallinnollisia vaihtoehtoja sille, miten kertakirjautuminen voitaisiin toteuttaa luottamusverkoston palveluiden välillä. Suomi.fi-tunnistus siirtyy käyttämään luottamusverkoston palveluita ja oletus on, että luottamusverkoston kertakirjautumisratkaisu mahdollistaisi kertakirjautumisen julkisen ja yksityisen sektorin palveluiden välillä. Jos luottamusverkoston ratkaisu ei tätä mahdollista, voidaan aloittaa muiden vaihtoehtojen selvitys.

Valtuustiedon välittäminen tunnistustapahtumassa on vuoden 2018 roadmapilla. Suomi.fi-valtuuksiin on roadmapin mukaan tulossa eIDAS vuoden 2018: tarkoittaako tämä sitä, että valtuus-palvelulla on tämän jälkeen mahdollista sekä henkilö-henkilö että yritys-yritys valtuutus myös ulkomaalaisella tunnistusvälineellä?

Suomi.fi-valtuuksiin toteutetaan eIDAS-tuki vuoden 2018 aikana. Tämä tarkoittaa, että eIDAS-tunnistusvälineellä tunnistettu käyttäjä voi toimia ainakin valtuutettuna. Tarkempi toteutussuunnitelma ja mahdolliset rajaukset tehdään vuoden 2018 alkupuolella. Huomioitava on, että eIDAS-tunnistaminen kattaa ainoastaan ne ETA-maat, joilla on EU:ssa yhteisesti hyväksytty (notifioitu) tunnistusväline. Tavoitteena on, että jossain vaiheessa kaikki ETA-maat olisivat mukana, mutta tähän menee todennäköisesti useampia vuosia. Lisäksi Suomi.fi-tunnistuksessa selvitetään mahdollisuuksia muiden kuin ETA-maiden kansalaisten tunnistamiseen.

Mikä on Suomi.fi-viestien julkaisupäivämäärä?

Viestit avataan tuotantoon 14.12.2017. Mobiilisovellukset tulevat tuotantoon ja kansalaisten ladattavaksi vuoden 2018 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

Katso-tunnistus siirtyy Valtuuksien tunnistuslähteeksi vuoden 2019 lopulla. Mikä on tätä edeltävän määrittelyn ja suunnittelun aikataulu ja minne lopputulokset dokumentoidaan, jotta omia kehitystöitä olisi helpompi aikatauluttaa?

Katso ei siirry Suomi.fi-valtuuksien tunnistuslähteeksi mutta Suomi.fi-valtuuksien avulla tullaan korvaamaan Katson rooleihin ja valtuuksiin liittyviä toiminnallisuuksia. Toteutussuunnitelmista on tiedotettu muun muassa Katson hyödyntäjäpäivillä. Ensimmäinen pilotti tehdään pian ja tämän jälkeen ratkaisua on tarkoitus laajentaa. Julkaisemme ohjeistukset mahdollisimman pian. Katso-tunnistajalle ei ole tarkoitus toteuttaa korvaajaa vaan jatkossa tunnistusvälineenä käytetään vahvoja tunnistusvälineitä kuten pankkitunnuksia, mobiilivarmennetta ja varmennekortteja.

Onko Suomi.fi-palveluiden arkkitehtuurikuvauksia aikomus julkaista täysin julkisina?

Suurin osa palveluista on kuvattu Arkkitehtuuripankkiin ja puuttuvat palvelut ovat työn alla. Kuvaukset ovat julkisia. Arkkitehtuuripankin löydät osoitteesta https://arkkitehtuuripankki.onqpr.com (klikkaa ”Palvelun katselu ilman tunnuksia”).

Mitä käytännössä tarkoitetaan Suomi.fi-viestien osalta (käyttötapaus- ja kustannusselvitysten perusteella) viestien sähköisellä allekirjoituksella?

Teknistä viestien allekirjoitusmahdollisuutta, tämä on vielä arvioitavana. Tällä ei tarkoiteta siis kansalaisen tai viranomaisen (henkilönä) tekemää viestin allekirjoitusta.

Mitä tarkoittaa saavutettavuustietojen kerääminen? Kuka käytännössä silloin kerää tiedot?

Tämä riippuu saavutettavuusdirektiivin toimeenpanosäädöksistä ja kansallisesta lainsäädännöstä. Oletus on, että jokainen direktiivin soveltamisalaan kuuluva organisaatio vastaa tietojen tuottamisesta itse (joka oman henkilöstön tai ostoresurssien toimesta). Ajatuksena on joka tapauksessa mahdollistaa tietojen kerääminen Suomi.fi-palvelutietovarantoon ja raportointi komissiolle PTV-datan avulla.

Onko PTVn ja YJAn välinen integraatio jo toteutettu?

Ei tietääksemme. Tämä olisi hyvä nostaa esiin Valtorin kanssa asiakasyhteistyössä niiden julkisten organisaatioiden toimesta joiden www-sivustot on rakennettu tai joita ollaan rakentamassa YJA-alustalle.

Onko Sote- ja maakuntauudistuksen tukemiseen liittyvistä tehtävistä tarkempaa tietoa?

Ei vielä, suunnittelu on kesken.

Onko Suomi.fi-tunnistuksessa on vieläkin välillä ongelmia toimittaa tunnistuksen yhteydessä VTJ-tietoja (eli esim. etu- ja sukunimitietoja omissa kentissään)?

Suomi.fi-tunnistuksessa oli vuonna 2016 ja vuoden 2017 alussa harmittavan usein häiriöitä Väestötietojärjestelmän tietojen haussa. Tämän osalta on kuitenkin nyt saavutettu huomattavan paljon parempi varmuustaso ja esimerkiksi kesän jälkeen häiriöitä on ollut vain kerran (19.10. n. 15 minuutin katkos). Tunnistuksen käytettävyyslupauksen näkökulmasta tämäkin on liikaa ja parannuksia tehdään koko ajan.

Tällä hetkellä roadmap keskittyy kehittämistoimien selvittämiseen. Onko vastaavaa roadmapia tehty eri osapuolille realisoituvien hyötyjen ajoittamisesta? (Vrt. ruotsin e-Delegationenin ”nyttorealisering” -ajattelu, jossa isoja kehittämisohjelmia ainakin joskus käsitteistetään poliitikoille ja yleisölle näiden hyötyjenkin kautta?)

Toistaiseksi tällaista näkökulmaa ei ole huomioitu mutta tämä on erittäin hyvä huomio. Otamme tämän selvitettäväksi. Suomi.fi-palvelut ovat myös mukana Helsingin yliopiston DINE-projektissa, jossa selvitetään digitaalisten alustapalveluiden käyttöönottoa ja yksi näkökulma on nimenomaan palveluiden hyödyntäjien saavuttamat hyödyt.

Kuka luo saavutettavuustiedon Palvelutietovarantoon? Tuleeko saavutettavuudelle yksi virallinen auditoija?

Ainakaan mitään yhtä virallista auditoijaa ei tule, vaan organisaatiot vastaavasta asiasta itse ja hyödyntävät tarvittaessa markkinoilla toimivia yrityksiä.

Sote- ja maakuntauudistuksiin liittyen: onko näiden tukemiseen liittyvistä tehtävistä tarkempaa tietoa?

Ei vielä, suunnittelu on kesken.

Sote-puolen palveluista puuttuu edelleen palvelukuvauksia ja on tullut palautetta, että osa niistä, jotka löytyvät ovat löysiä tulkintoja tai paikkaansa pitämättömiä. Kehitetäänkö VRK:n toimesta enää palvelukuvauksia?

Palvelukuvauksista vastaavat toki organisaatiot itse, mutta VRK kehittää ja tukee tietojen tuottamista niin koulutusten ja ohjeiden avulla kuin jatkossa kehittämällä myös automaattisia laadunseurannan välineitä.

Pääsevätkö integroitavien palveluiden kehittäjät Viestien testiympäristöön?

Meillä ei vielä ole erillistä asiakastestiympäristöä mutta sellaista ollaan suunnittelemassa.

Saadaanko Suomi.fi-palveluiden taustarekistereissä turvakielto-tieto ja huollonjakosopimus ja -määräys rakenteisiksi?

VRK:ssa on käynnistynyt henkilötietojen uudistamishanke (HETI) jossa kehitetään VTJtä. Tämän hankkeen kautta asioissa varmasti tapahtuu tulevaisuudessa kehitystä.

Miten kansalaiset saadaan Suomi.fi-viestien asiakkaiksi – onko palvelua markkinoitu?

Palvelu tullaan markkinoimaan heti kun palvelu avataan tuotantoon. Myös mobiilisovellusten markkinointiin on varattu resursseja vuoden 2018 ajalle.

Onko Viesteissä mahdollista lähettää heräte-tyyppisiä viestejä? Ts. käytännössä viestejä ei lähetettäisi paperilla lainkaan, tapauksesta riippumatta?

Vuonna 2018 viesteihin kehitetään ns. tapahtumaviestit jotka voivat olla kalenterityyppisiä muistutuksia kansalaisille, esim. muista katsastaa auto päivämäärään X mennessä. Näitä viestityyppejä ei lähetetä lainkaan paperilla, joten tähän on siis tulossa ratkaisu jatkokehityksen aikana.

Valtuuksista eIDAS huomioidaan, mutta huomioidaanko ulkomaiset yritykset myös? Eli voidaanko jotenkin hallita ulkomaisten yritysten nimissä tapahtuvia kirjautumisia ja valtuuksia? Ja jos voidaan, onko arviota aikataulusta?

Ulkomaisten yritysten osalta tehdään selvitystyötä esimerkiksi Katso-palvelun korvaamisen yhteydessä. Tavoitteena on, että myös ulkomaiset yritykset voivat asioida Suomessa sähköisesti niiltä osin kuin tarve. Toteutustapa on edelleen auki mutta selvää on, että tämä vaatii yhteistyötä eri viranomaisten välillä. Aikataulua ei vielä pystytä arvioimaan.

Aiotaanko tulevaisuuden kehityssuunitelmiin ottaa muitakin asioita kuin ominaisuuksia tai toiminnallisuuksia, esimerkiksi jatkuvuuden turvaamisen kaltaisia kokonaisuuksia?

Palveluita kehitetään myös jatkuvuuden turvaamisen osalta. Näitä ei ole nostettu tiekartalle kaikilta osin mutta esimerkiksi Suomi.fi-tunnistuksen tiekartassa mainittu varautuminen kasvaviin tapahtumamääriin sekä vakaviin palvelunestohyökkäyksiin liittyy juuri tähän.

Täytyykö vanhojen organisaatioasiakkaiden tehdä jotakin että viestien lähetys siirtyy asiointitililtä Viesteihin?

Ei tarvitse, VRK migratoi vanhat asiakkaat lähettämään viestit uuteen palveluun, kun tuotanto käynnistyy 14.12.2017

Suomi.fi-viestien osoitetiedoista: lähteekö paperinen viesti y-tunnuksen perusteella, voiko vastaanottaja valita itse osoitteen?

Viestit toimitetaan viranomaiselta viestin mukana tulleeseen paperiosoitteeseen. Jatkokehityksessä tulee mahdolliseksi myös VTJ-osoitetiedon käyttäminen. Käyttäjä (kansalainen) ei itse voi valita viestit palvelussa viesti/palvelu/organisaatiokohtaisia osoitetietoja.

Onko palvelupistetietoihin tulossa tietoa fyysisestä esteellisyydestä?

On tulossa, eli palvelutietovaranto kytketään käyttämään alun perin Helsingin kaupungin kehittämää esteettömyyssovellusta, ajankohta arviolta vuoden 2018 alussa.

Miten palaute PTV-tiedoista kerätään? Keskitetysti vai hajautetusti?

PTV-tiedoista ei vielä kerätä kansalaispalautetta, mutta kun sitä toimintoa kehitetään, viedään palaute PTV:ssa tiedon tuottajalle (eli sille organisaatiolle joka tiedot on tuottanut).

Voiko kansalaisen ”postilaatikko” Suomi.fi-viesteissä täyttyä? Mitä tapahtuu, jos näin käy?

Ei voi, eli viesteissä on riittävästi tilaa.

Voiko Suomi.fi-viestejä käyttävä henkilö vastaanottajana määritellä erityissäännöt jokaiselle lähettäjälle?

Ei voi, eli henkilö suostuu joka sähköiseen viestintään tai ei. Suostumus koskee kaikkia viranomaisten lähettämiä viestejä (joka kaikki sähköisesti tai kaikki paperilla).