Onko kansallisesta palveluarkkitehtuurista digitalisaation veturiksi?

Pidin eilen tämänsisältöisen puheen kuntasektorin vaikuttajaforumissa ja tässä esitykseni keskeiset täkyt. Mielestäni digitalisaatio on käsitetty Suomessa hieman väärin. Useimmiten digitalisaatiosta puhuttaessa keskeinen motiivi tuntuu olevan säästöjen hakeminen. Vaan kun se säästökin on vain nimellinen, jos vanha prosessi viedään sellaisenaan sähköiseksi muuttamatta samalla toimintalogiikkaa. Palveluntarjoajan tulee asettua asiakkaan housuihin ja miettiä mitä ja miten asiakas haluaisi asiansa hoitaa. Organisaatiorajat eivät saa olla esteenä käyttäjälähtöiselle palvelun tuottamiselle. Digitalisaatiolla tulisi ennen kaikkea luoda uutta ja hakea kasvua. Sieltä ne suuret taloushyödytkin löytyvät.

Edellytykset Suomessa ovat maailman parhaat. Suomi on jo pitkään ollut maailman verkottunein yhteiskunta, jossa aivan aidosti suurin osa väestöstä on jo valmiiksi nopean internetin äärellä (World Economic Forum: Networked Readiness Index 2014). Myös kansalaisten tahtotila sähköisten palveluiden käyttämiseen vaikuttaa olevan suurempi kuin mitä yritykset ja julkinen sektori ovat toistaiseksi pystyneet tuottamaan (Digibarometri 2014). Siksi ulkomaiset verkkokaupat kurjistavat suomalaisia kivijalkayrittäjiä – kotimaista vaihtoehtoa ei liian usein ole.

Uskon vakaasti, että digi-Suomi nousee tästä vielä. Meidän tulee lopettaa itsemme jatkuva vertaaminen vaikkapa Viroon ja ymmärtää, että Viron sähköinen erinomaisuus on puoliksi markkinointia. Suomessa on jokseenkin samat sähköiset palvelut, mutta paljon naapuriamme paremmat edellytykset olla tulevaisuudessa ylivoimainen maailman ykkönen. Eniten parannettavaa meillä on järjestelmiemme yhteentoimivuuden kunnostamisessa ja sitä työtä teemme parhaillaan kansallisessa palveluarkkitehtuuriohjelmassa.

Mutta onko ohjelmastamme digitalisaation veturiksi Suomessa? Olisi arroganttia nostaa itsensä jalustalle, mutta jos haluatte ja annatte meille tällaisen roolin, olemme valmiit edistämään ajattelutapojen muutosta parhaan kykymme mukaan. Hyvä on kuitenkin muistaa, että KaPA-ohjelma ei ole sateentekijä, joka luo uudet toimintaprosessit ja poikkihallinnolliset asiointipalvelut: veturi yksin ei vielä muodosta junaa. Kun digijuna etenee, kyydissä on oltava niin valtio, kunnat kuin yksityiset yrityksetkin. Samoilla kiskoilla, samaan suuntaan.

 

Kirjoittaja toimii Väestörekisterikeskuksessa palveluarkkitehtuuriyksikön johtajana

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Vahvistus * Aikaraja ylittyi. Lataathan CAPTCHAn uudelleen painamalla päivitys-ikonia.