Ketterät päälliköt

Olen hieman hämmentyneenä seurannut muutamien sanomalehtien (esim: Turun Sanomat 22.4.2016) uutisointia meille KaPA-ohjelmaan rakennetusta ”päällikköorganisaatiosta” ja ”konsulttien armeijasta”. Toimin itse Väestörekisterikeskuksessa tämän KaPA:a toteuttavan päällikköorganisaation ylimpänä päällikkönä ja yritän tässä blogikirjoituksessa hieman avata työntekijöidemme tehtäväkuvia sekä yleisesti valitsemaamme toteuttamisen tapaa. Kannustan itse kutakin lukemaan kriittisesti ja omaa harkintaa käyttäen niin tätä blogikirjoitusta kuin uutisointiakin ja tekemään omat tulkintanne.

Jotkut suuret julkishallinnon ICT-hankkeet ovat vuosien varrella saaneet osakseen kovaa kritiikkiä eikä niissä toki aina ole onnistuttukaan. KaPA:a käynnistettäessä teimme tulkinnan, että eräs keskeinen tekijä ICT-hankkeiden onnistumisessa tai epäonnistumisessa on tilaaja-toimittajasuhteen onnistuminen. Samaten havaitsimme, että epäonnistumisen riski suurissa monoliittisissa hankkeissa on – noh, suuri. Siksipä teimme jo varhain päätöksen, että KaPA:n toteutus pilkotaan pieniin ja helpommin hallittaviin osiin, jotka jokainen hankitaan erikseen, ja kaikki langat pidetään omissa käsissä. Tämän johdosta keskeiseksi haasteeksi muodostuu siis kokonaisuuden johtaminen. Onhan selvää, että seurauksena on yhtälailla epäonnistuminen, mikäli nämä pienemmät osat eivät toimikaan yhteen. Näin voi helposti käydä, mikäli osien hankinnat olisi tehty ns. kokonaistoimituksena ja yritetty määrittää tarjouspyyntövaiheessa riittävän yksityiskohtaisella tarkkuudella kaikki toiminnallisuudet, eri osien väliset rajapinnat ja muut riippuvuudet. Suoraan sanottuna ei tullut mieleenkään, että olisimme käynnistäneet toteutuksen pitkällä määrittelyprojektilla ja ulkoistaneet toteutuksen ”konsulttiarmeijalle”.

Kokonaisuuden ohjaamisen tavaksi valitsimme, että omalla henkilökunnallamme täytyy olla valmiiksi vahva käytännön kokemus modernin sovelluskehityksen tekemisestä, jotta pystymme aivan aidosti ohjaamaan suurta määrää alihankkijoita. Jokaiselle osa-alueelle mietittiin aluksi minkälaista osaamista tarvitaan, jonka jälkeen tehtäviin haettiin sopivat henkilöt ulkoisella rekrytoinnilla. Myös VRK:n sisäiset hakijat hakivat tehtäviin ulkoisen rekrytoinnin kautta. Voin vakuuttaa, että vältimme esimerkiksi sellaisen tilanteen, että olisimme nimittäneet ns. liiketoiminnan tuoteomistajat omasta väestä ja sen lisäksi olisimme joutuneet ostamaan alihankkijoilta vielä erikseen ne oikeat tuoteomistajat keskustelemaan scrum mastereiden ja tiimien kanssa.

Tosiaan, käytämme scrumia ja tällä hetkellä meillä on 11 scrum-tiimiä ja niissä tällä hetkellä yli 80 devaajaa, testaajaa ja palvelumuotoilijaa. Nämä kehittäjät ovat siis tämä aiemmin mainittu konsulttien armeija. Oman henkilökuntamme osalta pitää täysin paikkansa, että monen tehtävänimikkeen osana lukee sana ”päällikkö”. Tässä ei ole nykypäivänä mielestäni mitään kummallista – asiantuntijoiden tehtävänimikkeenä nyt vain on aika usein päällikkö eikä sillä ole mitään tekemistä vaikkapa linjaesimiesvastuiden kanssa. Esimerkiksi scrum-tuoteomistajamme toimivat tuotepäällikön tehtävänimikkeellä, tieto- ja ratkaisuarkkitehdit toimivat kehityspäällikön nimikkeillä. Järjestelmäpäällikkö vastaa järjestelmäkokonaisuudesta ja hanke- ja projektipäälliköiden tittelit kertonevat jo itsessään tarpeeksi. Koska toteutus on pilkottu pieniin osiin ja työtä ostetaan monelta alihankkijalta, kaikille näille tarvitaan pätevä työnohjaus. Työnohjauksellisia vastuita alihankkijoihin nähden onkin liki jokaisella työntekijällämme. Alihankkijoiden työnohjauksen lisäksi jokainen heistä on myös kovan tason substanssiasiantuntija omalla osa-alueellaan eikä alihankkijoiden ohjaus onnistuisikaan, elleivät olisi. Tätä tarkoittaa lankojen pitäminen omissa käsissä.

Muutamia toimintaamme tukevia tehtäviä (esim. projektinhallintaa, asiakasdokumentaatiota, tuotteistusta, viestintää) olemme täydentäneet pitkäaikaisilla konsulteilla, jotka on sijoitettu linjaorganisaatioomme aivan kuten omatkin työntekijämme. Heidän roolinsa on merkittävä, mutta määränsä kokonaisuuteen nähden varsin pieni. Kaikkiaan KaPA-kokonaisuutta rakentaa aktiivisesti lähes 170 henkilöä, joista osa työskentelee läheisissä sidosryhmissämme kuten mm. Kuntaliitossa, Valtiokonttorissa, KEHA-keskuksessa, Valtorissa, Verohallinnossa ja Maanmittauslaitoksessa.

Tässä melko suuressa operatiivisen toiminnan organisaatiossamme on itse asiassa vain yksi työntekijä, jolla ei ole asiantuntijaroolia ja se olen minä.

 

Kansallisen palveluarkkitehtuuriohjelman organisointi.

Kansallisen palveluarkkitehtuuriohjelman organisointi VRK:ssa

KaPA:n toteutus numeroina:

  • VRK:n työntekijöitä: 17 hlöä
  • VRK:ssa työskenteleviä konsultteja: 13 hlöä
  • Osa-aikaisia asiantuntijoita (konsultteja): 10 hlöä
  • Sovelluskehittäjiä, testaajia ja palvelumuotoilijoita (scrum-tiimeissä ns. bodyshoppingina): 81 hlöä
  • Työntekijöitä muissa virastoissa: 48 hlöä
  • Scrum-tiimejä: 11 kpl
  • Hankintasopimuksia (osa päättynyt): 34 kpl

 

Linkkejä:

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Vahvistus * Aikaraja ylittyi. Lataathan CAPTCHAn uudelleen painamalla päivitys-ikonia.