#kapakesä: Virastosta mahdollistaja

Digitalisaatio muuttaa perusteellisesti ihmisten liikkumistapoja. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi pyrkii mahdollistamaan liikenteen muutosta, mutta digitaalisuus vaikuttaa myös siihen, miten virasto tarjoaa palvelujaan suoraan kansalaisille ja yrityksille. Digitalisaatio ei ole vain prosessien muuttamista sähköisiksi, sanoo Trafin liikennejärjestelmä ja kehittäminen-toimialajohtaja Mia Nykopp.

Ihmisen perustarve, päästä kotoa työpaikalle, kouluun tai harrastuksiin, on perustunut pitkään yksityisautoiluun ja joukkoliikenteeseen. Digitalisaation myötä uusien Uberin tai Helsingin kaupungin Kutsuplussan kaltaisten palveluiden on ennustettu muuttavan perinpohjaisesti liikennejärjestelmien vuosikymmeniä vanhoja paradigmoja. Se luo totta kai sunnattoman muutospaineen liikenteestä vastaaville viranomaisille, myös Trafille.

– Asiakkaiden tarpeet ihan jokapäiväisessä arjessa muuttuvat hurjaa vauhtia. Digitalisaatio on se ratkaisu, miten palveluita voi kustannustehokkaasti tarjota kansalaisten, yhteiskunnan ja liike-elämän erilaisiin tarpeisiin. Vanhoilla keinoilla ei enää pärjätä, sanoo Mia Nykopp.

Liikennesuunnittelun vastaus muuttuvaan maailmaan on ollut niin sanottu liikkuminen palveluna – ajattelu, (Mobility as a Service, MaaS). Tulevaisuudessa liikkuminen paikaista toiseen tapahtuisikin uusien palvelumallien avulla, eikä perustuisi enää yksinomaa oman auton omistamiseen.

– Ihmisten tarpeet arjessa vaihtelevat paljon. Välillä autoon pitää mahtua koko perhe, mutta usein arkiliikkumisessa riittäisi pienempi auto, jolla suhauttaa vaikka liityntäpysäköintiin.

Uudet ketterät ja notkeat palvelut perustuvatkin digitalisaation mahdollistamiin helppokäyttöisiin mobiiliapplikaatioihin. Nykopin mukaan liikennepalveluiden paketointi yhteen nippuun ja yhden käyttöjärjestelmän taakse saisi monen vaihtamaan edes osan yksityisautoilustaan julkiseen liikenteeseen.

– Liikkumispalveluiden kokonaispaketointi toimivalla hinnoittelulla ja helppokäyttöisillä mobiiliapplikaatioilla, joka kertoo bussien aikataulut, pysäkkien paikat ja reitin on se kynnys, jolla esimerkiksi suomalaiset miehet kenties saataisiin pois auton ratin takaa, Nykopp toteaa.

– Tällaisen systeemin pitää perustua valinnanvaraan ja moneen tarjoajaan, niin kuin tv:n maksukanavat.

Liikenteen kehittämisen lisäksi Trafi on toki myös viranomainen, jonka palvelee kansalaisia myös hyvin suoraan. Esimerkiksi niin autojen kuin veneidenkin rekisteröinnit ja kuljettajantutkintojen järjestäminen kuuluu Trafin vastuulle. Digitalisaatio muuttaa Nykopin mukaan myös sitä, miten viranomaispalveluita tuotetaan kansalaisille.

– Meidän pitää miettiä sitä, miten palvelut tarjotaan asiakaslähtöisesti, tuottavasti ja tehokkaasti mikä tarkoittaa sähköistä asiointia, eikä viraston tiskillä kasvokkain asioimista, Nykopp sanoo.

– Digitalisaatio on kuitenkin paljon enemmän kuin sähköinen asiointi tai skannattu pdf-tiedosto. Digitalisaatiossa keskeistä on toimintatapojen ja prosessien kehittäminen niin, että se on automatisoitua ja ettei kansalaisen tarvitsisi tehdä itse edes sitä sähköistä hakemusta, hän jatkaa.

– Prosessit pitää ylipäänsä kyseenalaistaa: tarvitaanko sitä ja kenen sen pitäisi hoitaa, viranomaisen vai jonkin muun liikenteen toimijan?

Nykopin mukaan digitalisaatio muuttaa Trafissa kaikkea tekemistä: muuttuvan yhteiskunnan kautta myös virkamiehen toimintaa.

– Trafin toiminta muuttuu mahdollistajan suuntaan, niin ettei viranomaisenkaan tarvitse tehdä kaikkea.

 

Datan hyödyntämisessä Nykopp kaipaa yhteistyötä muidenkin kuin toisten viranomaistahojen kanssa.

– Me näemme, että liikennejärjestelmien ja niiden suunnittelun pitää perustua tietoon, ei vain Trafin tai liikenneviraston vaan poikkihallinnollisesti kaikkien viranomaistahojen tietoon. Vielä olisi keskeistä, että viranomainen voisi käyttää hyväksi yksityisellä sektorilla tuotettua tietoa, Nykopp sanoo.

Parhaillaan käynnissä olevassa Liikennelabra-projektissa yksityiset ja julkiset toimijat tutkivatkin yhdessä yksityisen sektorin tuottamaa liikenteen suoritetietoa uusien palvelumallien tuottamiseksi.

Megatrendien lisäksi myös yksittäisen teknologiset innovaatiot muuttavat liikennejärjestelmiä. Älyliikenne, nelikopterit ja Segway-henkilökuljettimet luovat painetta lainsäädännön nopeaan uudistamiseen. Trafinkin pitää pysyä ajan tasalla, vaikka uusia innovaatioita synty vilkkaasti.

– Automaattiautot ja niidenkäytön mahdollistaminen ovat meidän kannalta digitalisaation tärkeimpiä kärkiä. Kehitys on onneksi vaiheittaista: nyt auto voi parkeerata itse, seuraavaksi pitempiä osia matkasta auto voi ajaa itseään ja sitten siirrytään täyteen automaatioon. Voi olla, että joku omista pojistani ei enää käy tuntemaamme autokoulua, vaan robottiauton matkustajakoulun, Nykopp naurahtaa.

Älyliikenne vaati paljon panostuksia liikenneinfrastruktuuriin, hän sanoo.

– Tiestönhän pitäisi löytyä sähköisesti pilvipalvelusta, kaistamerkkejä lukeva robottiauto ei Suomessa toimisi talvella lumen peittämillä teillä tai syrjäkylien sorateillä, Nykopp toteaa.

– Siksi älyliikenne on ensimmäiseksi mahdollista isoilla pääväylillä ja pikkuhiljaa se leviää pienemmille teille.

Älyliikenteen turvallisuusriskit pitää Nykopin mukaan ottaa totta kai huomioon.

– Silti tärkeintä älyliikenteen mahdollistamiseksi on toimintamallien aikaansaaminen ja poliittinen tahtotila, sekä standardoiminen autovalmistajien ja muiden maiden välillä.

Nykopinkin mukaan lainsäädäntö ei meinaa pysyä uusien liikennemuotojen tasalla. Suomessa on kuitenkin jo käynnissä automaattiautokokeilu, josta lisätietoja löytyy Trafin nettisivuilta. Sen puitteissa robottiautoja voi kokeilla ilman uutta lainsäädäntöä. Hän toivoo myös, että miehittämiä ilma-aluksia kokeiltaisiin esimerkiksi haja-asutusseutujen logistiikassa.

– Muutos on nopeaa ja me viranomaiset ollaan sitä mahdollistamassa, mutta meidän täytyy myös pitää tarkasti huolta siitä, että kaikki on turvallista. Työ on tasapainoilua näiden kahden välillä.

 

Start up-maailmasta tuttu kokeilukulttuuri on siis leviämässä myös liikennejärjestelmien kehittämiseen. Hiljattain aloitetussa kaksivuotisessa NordicWay – projektissa Trafi, Liikennevirasto ja Here kokeilee liikenneturvallisuustiedon välittämistä matkapuhelinverkon ja älypuhelimien kautta. Sen mahdollista vaikutuksia esimerkiksi lainsäädäntöön arvioidaan pitkin projektia, Nykopp kertoo. Lapin hiihtokeskuskiin on valmisteilla myös Aurora-älypalvelukokeilu, joka mahdollistaa liikkumisen kelomökiltä rinteeseen tai after ski’hin – sesongittain täyttyviin keskuksiin kun ei kannata rakentaa laajaa taksiverkkoa tai julkista liikennettä. Julkishallinto ei Nykopin mukaan voi tehdä kaikkea.

– Me olemme mielellämme mukana näissä kokeiluissa mahdollistamassa, mutta nyt mukaan tarvitaan myös yritykset. Vain yritykset voivat tarjota niitä palveluita, joita viranomainen voi auttaa mahdollistamaan.

– Yrityksetkin lähtevät mukaan toimintaan vain, jos he näkevät siinä lisäarvoa. Valtiokaan ei voi oikein suoraan tukea, mutta se voi madaltaa kynnyksiä: avata tietovarantoja ja pitää huolta, että byrokratia ei estä, Nykopp toteaa.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Vahvistus * Aikaraja ylittyi. Lataathan CAPTCHAn uudelleen painamalla päivitys-ikonia.