#kapakesä: Liikkuva tieto esteettömäksi!

KaPAn kesäblogin ensimmäisessä osassa käsitellään sähköistä esteettömyyttä. Reijo Juntusen mukaan vanhentuneet ajatusmallit ja resurssien puute haittaavat esteettömyyden toteutumista. Palvelun rakenne itsessään ei Juntusen mukaan riitä esteettömyyden takeeksi – näkövammaiselle väliä on myös sillä, missä muodossa tieto palvelussa liikkuu.

Niin julkiset kuin yksityiset palvelut siirtyvät kiihtyvällä vauhdilla digitaalisiksi. Pyörryttävän nopeassa digimurroksessa ei esteettömyyttä, kaikkien tasavertaisia osallistumismahdollisuuksia, ole otettu huomioon.

– Kovin hidasta kehitys on ollut, kun olen noin kuusitoista vuotta seurannut asiaa, Juntunen kertoo. Hän toimii tällä hetkellä Näkövammaisten Keskusliiton Aviris-liiketoimintayksikön johtajana, ja vastaa näkövammaisten apuvälineiden maahantuonnista ja lainaustoiminnasta Suomessa. Tapaamme Juntusen toimistolla Itäkeskuksen Iiris-talossa, joka toimii näkövammaisten toiminta- ja kuntoutuskeskuksena.

Lainsäädännöllisesti Suomessa sähköistä esteettömyyttä vaatii muun muassa perustuslain syrjimättömyyspykälä ja vuoden alussa voimaantullut yhdenvertaisuuslaki. Suomi on myös allekirjoittanut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, jossa sähköinen esteettömyys mainitaan useasti. Juntunen määrittelee sähköisen esteettömyyden napakasti.

– Palvelu on silloin esteellinen, kun näkövammainen omalla laitteellaan tai itselle tutulla käyttöympäristöllä ei voi sivustolla suorittaa sitä tehtävää, mikä pitäisi suorittaa, Juntunen sanoo.

Esteettömyyden toteutumisen tiellä ovat Juntusen mukaan niin vanhentuneet ajatusmallit kuin resurssien puutekin.

– Nämä asiat painottuvat erityisesti kuntien ja kaupunkien tasolla – pääsääntönä on, että mitä pienempi kunta, sitä vähemmän resursseja ja tietotaitoa on laittaa esteettömyyden varmistamiseksi, Juntunen toteaa.

– Vaikkapa kilpailutuksissa ei ehkä aina kiinnitetty huomiota laatuun tästä näkökulmasta. Siinä Näkövammaisten Keskusliittokin pyrkii auttamaan: levittämään tietämystä eri toimijoille esteettömyydestä ja siitä, miten hyvin sivustot voitaisiin rakentaa.

Esteettömyyden kannalta onnistuneena sähköisenä julkisena palveluna Reijo Juntunen mainitsee verohallinnon.

– Veroilmoitus verkossa on aivan loistava palvelu. Yksi syy, miksi se on niin onnistunut on se, että sen parissa, esimerkiksi testauksessa on työskennellyt näkövammaisia.

Juntusen mukaan sähköistä esteettömyyttä helpottaa palvelun tai sivuston selkeä ja looginen rakenne. Hän selostaa kuinka näkövammainen menettelee asioidessaan uudella sivustolla:

– Ensimmäiseksi käydään läpi erityisesti etusivun sisältöä ja rakennetta, ja sitten toivotaan että muilla alasivuilla rakenne on samanlainen. Mitä laajempi sivusto, sitä enemmän se kuormittaa muistia.

Esteettömyyttä ei kuitenkaan takaa ainoastaan palvelun selkeys, vaikka se toki auttaa. Olennaista sähköisen esteettömyyden toteutumiselle on se, missä muodossa tieto palvelussa liikkuu. Jotkin tiedostomuodot ovat esteettömämpiä kuin toiset.

– Esimerkiksi PDF on tiedostomuotona joko paras tai käytännössä täysin esteellinen, jos tieto siinä perustuu kuviin, hän sanoo.

Lisäksi sähköiseen esteettömyyteen vaikuttavat Juntusen mukaan esimerkiksi kuvien käyttö ja tietyt koodaustyökalut, kuten Flash.

– Vaikkapa Flash ei tarjoa sellaista rajapintaa, johon näkövammaisen apuvälineet pääsisivät kiinni. Julkisella puolella suuri ongelma ovat esimerkiksi nettisivujen puuttuvat kuvatekstit, Juntunen toteaa.

Kuin sattumalta sähköistä esteettömyyttä on kuitenkin edistänyt muutos nettisivujen ja digitaalisten palveluiden suunnittelussa. Mobiilin esiinnousu pöytäkoneiden ja kannettavien kustannuksella on pakottanut koodaajia muuttamaan ajattelutapojaan.

– Mobiilisivu pakottaa suunnittelijaa miettimään läpi sivun olennaisimman näytettävän sisällön. Mobiilisivusto täytyy suunnitella väljemmäksi ja se skaalautuu helposti erikokoisille näytöille ja fonteille, Juntunen kertoo.

– Näin ihmisten muuttuneet käyttötottumukset eikä niinkään lainsäädäntö ovat edesauttaneet esteettömyyttä.

Näkövammaisten keskusliitto on yhdessä Adagen ja Yleisradion kanssa kehittänyt Esteettömyys huomioitu –leiman, joka voidaan myöntää verkkosivulle, kun se on läpäissyt vaadittavat esteettömyyteen liittyvät kriteerit. Verkkosivun tulee tarjota riittävän esteettömästi määrittelemänsä tärkeimmät käyttötapaukset sellaisille käyttäjille, joilla on näkö- tai kuulovammoja, motorisia tai kognitiivisia rajoitteita sekä seniorikäyttäjille.

– Tällä hetkellä leima löytyy vain Yleisradiolta, mutta useammalla toimijalla on tällä hetkellä prosessi vielä keskeneräinen. Tarkoituksena on ollut luoda positiivinen, ”peukku ylös”-leima, jolloin palveluntarjoaja voi korostaa sivuston esteettömyyttä.

Juntusen mukaan helpoiten leiman saa, kun prosessiin lähtee verkkosivujen uusimisen lomassa, jolloin esteettömyys voidaan ottaa huomioon alusta saakka.

– EU:ssa vireillä olevan esteettömyysdirektiivin käytännön vaikutukset näkyvät vasta vuosien päästä. Kiinnostusta arviointiprosessia ja leimaa kohtaa on kuitenkin ollut nyt jo. Tulevaisuudessa tärkeintä olisikin saada julkisen hallinnon toimijoita sekä yksityisiä yrityksiä lähtemään auditointiprosessiin. Aivan erityisesti kuntien ja kaupunkien tulisi kiinnittää enemmän huomiota verkkopalveluihinsa.

Naapurimaassamme Ruotsissa sähköisten palveluiden esteettömyydessä ollaan Juntusen mukaan huomattavasti edellä. Hän kehuukin esimerkiksi Ruotsin palvelumuotoiluajattelua, sekä yleisesti sitä, kuinka vähemmän byrokraattinen ja paljon lähempänä kansalaista Ruotsissa ollaan.

Lopuksi Juntunen muistuttaa sähköisten palveluiden kehittäjiä, että keskeisintä ei ole ns. palveluluukun esteettömyys.

– Tärkeintä on, että se mitä luukun takana liikkuu, on esteetöntä.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Vahvistus * Aikaraja ylittyi. Lataathan CAPTCHAn uudelleen painamalla päivitys-ikonia.