#kapakesä: Älyliikenne parantaa maailman ja kilpailukyvyn

Älyliikenne tulee, ja se muuttaa yhteiskuntamme perinpohjaisesti. Uudet liikenteen palvelumallit voivat vähentää oman auton tarvetta syrjäseuduillakin. Suomella on mahdollisuudet olla älyliikenteen palvelumallien ykkösmaa, sanoo Sampo Hietanen.

– Tuskin enää 50 vuoden päästä kukaan puhu enää älyliikenteestä, eihän kukaan puhu enää älypankeistakaan. Kyse on aikaan perustuvasta ilmiöstä, eikä liikenteen omasta sektoristaan.

Näin pohtii Sampo Hietanen, älyliikenteen asiantuntija ja ITS Finlandin toiminnanjohtaja. ITS Finlandiin kuuluu julkishallinnon toimijoiden – ministeriöiden, virastojen ja kaupunkien – lisäksi noin 60 yritystä. Yhdistys ei ole Hietasen mukaan edunvalvontajärjestö, vaan pikemminkin asiantuntijaverkosto, joka yrittää ymmärtää miten teknologia oikeastaan muuttaa liikennejärjestelmäämme sekä tuoda esille sitä, että älyliikenteen palveluista voitaisiin saada Suomen kilpailukykyä hyödyttävä liiketoiminnan ala.

Älyliikenteen bisnesmahdollisuudet piilevät palveluissa. Ketterä digitaaliteknologia yhdistää jo nyt helposti ja käyttäjälähtöisesti asiakkaan ja liikennepalvelun tarjoajan – tästä esimerkkinä Helsingin kaupungin Kutsuplus-palvelu tai Uber. Älyliikenteen yhteydessä puhutaankin niin sanotusta Mobility as a Service – ajattelusta: tulevaisuudessa liikkuminen ei perustu enää yksityisauton omistamiseen, vaan palveluihin. Liikennepalvelun käyttäjä voisi tulevaisuudessa valita monimuotoisesti ja yhden luukun takaa eri vaihtoehtojen, julkisen liikenteen, taksien, tai kutsupalvelun, välillä, miten päästä paikasta A paikkaan B.

MaaS – ajatteluun pohjautuvan liikennejärjestelmän hyödyt voivat olla yhteiskunnallemme valtaisat, Hietanen sanoo.

– Oletetaan, että palveluista saadaan niin houkuttelevia, että pääkaupunkiseudun yksityisautoilijoista vaikkapa puolet eivät enää omistaisikaan omaa autoa. Tila, joka vapautuu parkkipaikoilta ja muulta yksityisautoille vaadittavasta tilasta, voi muuttaa kaupunkikuvaa täysin, Hietanen visioi.

Yhteiskuntasuunnittelu on toisesta maailmansodasta lähtien nojautunut yksityisautoiluun. Emme ole vielä ehkä ymmärtäneetkään sitä, kuinka perinpohjainen muutos liikenteen digitalisaatio voi ollakkaan, Hietanen sanoo.

– OECD:kin on tutkinut kuinka paljon ruuhkat ja päästöt vähenisivät tällaisen systeemin lyödessä kunnolla läpi. Se muutos on järisyttävä, liikenne on kuitenkin maailman isoin systeemi.

Suomesta on kuitenkin toistaiseksi puuttunut laajasti eri liikennepalveluita yhdessä tarjoava operaattori, ”liikennepalveluiden ekosysteemi”, joka ottaisi riskin kuluttajalle suunnatun tuotteen kehittämiseksi. ITS Finland julkisti hiljattain hankkeen, jonka tavoitteena on perustaa Suomeen ensimmäinen kattava liikennepalveluiden operaattori. Mukana on toimijoita Uberista Helsingin seudun liikenteeseen ja Elisaan.

– Lähdettiin vähän uhkarohkeasti katsomaan, kuinka moni olisi kiinnostunut laittamaan kasaan tällaista operaattoria. Aika moni firma oli kiinnostunut, ja nyt näyttäisi siltä, että ainakin yksi toimija olisi syntymässä, ehkä useampikin, mikä totta kai on vaan parempi kaikille, Hietanen kertoo.

Hankkeen saama kiinnostus oli Hietasen mukaan yllättävää. Aikataulu oli nopea, ja moni mukaan lähtenyt toimija kooltaan iso. Rahaakin piti laittaa jo pöytään.

– Kyllä siellä ihan aitoa intoa on.

 

Uudessa Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa luvataan edesauttaa liikennepalveluinnovaatioiden syntymistä. Hietasen mukaan julkishallinnolta vaaditaan nyt vastuun ottamista ja ”rohkeaa etukenoa”.

– Kuten eräs entinen Microsoftin t&k-puolen johtaja on sanonut, kaikki sellaiset maailman ongelmat, jotka yksi firma voisi ratkaista, on jo ratkottu. Julkishallinnolta vaaditaan tässä paljon vahvaa poliittista johtajuutta: tällaisen markkinan me haluamme, näin meidän pitää tehdä, jos haluamme, että uudet liikennepalvelut rakennetaan nykyisen järjestelmän päälle, eikä koko systeemiä korvata jollain muulla, Hietanen sanoo.

Yksityiskohtaisempia valtionhallinnolta kaivattavia toimia Hietanen mainitsee monia.

– Yksi juttu olisi hirveän simppeli: kaikki julkinen liikenne pitäisi olla täysmääräisesti vapaasti kolmansien osapuolien käytössä. Asunto-osakeyhtiöille voisi tarjota helpotusta parkkipaikkanormista, jos yhtiö ostaa asukkaiden käyttöön car share-palvelua. Verotuksessa ja koko lainsäädännössä on paljon pientä perattavaa.

Ylipäänsä Suomella on Hietasen mukaan kuitenkin erinomaiset edellytykset olla uusien liikennejärjestelmien ykkösmaa.

– Meillä aika laajasti on jo ymmärretty, että MaaS – järjestelmät ovat liikenteen tulevaisuus. Ja tällaisen ekosysteemin muutokseen ei riitä, että yksi virkamies tai liikennesuunnittelija sitä ajaa, vaan se pitää ymmärtää laajalla rintamalla. Se on meidän etumme verrattuna moneen muuhun maahan, Hietanen sanoo.

Suomessa on Hietasen mukaan myös kokemusta vastaavasta liiketoimintaympäristön muutoksesta. Telealan murros on ”tosi analoginen” nyt käynnissä olevan liikennepalveluiden mylläyksen kanssa.

– Joukkoliikenteen peruspohja, bussit ja taksit ovat meillä myös kunnossa. Ja on meillä hirveästi oikeasti fiksuja resursseja sylkemässä kattoon tällä hetkellä, Hietanen sanoo, viitaten Nokian ja muun IT-alan irtisanomisten työttömäksi jättämään insinöörijoukkoon.

 

Älyliikenne ja ketterät liikennepalvelut ovat Hietasen mukaan vastasvastauspäästöihin, ruuhkiin ja tehottomaan maankäyttöön, mutta liikenteen operaattoritoiminnasta voidaan saada Suomelle myös bisnesmahdollisuus.

– Se olisi suomalaisille ensimmäistä kertaa mahdollisuus saada pala siitä globaalista kymmenen tuhannen miljardin euron kakusta, minkä liikenne kaikkiaan muodostaa. Suomalaiset käyttävät 16 miljardia euroa liikkumiseen, josta suurin osa menee autojen ja bensan tuontiin. Edes promille koko maailman markkinoista saisi Suomen vaihtotaseen liikenteessä plussan puolelle.

Älyliikenteestä ja liikkumisesta palveluna on puhuttu paljon kaupunkialueitten ongelmien ratkaisijana. Suurin kysyntä kattavalla liikennepalvelulle on Hietasen mukaan kaupunkien lähiövyöhykkeellä, joka on julkisen liikenteen suhteen ”pahasti alipalveltu”. Hietasen on varovaisen optimistinen sen suhteen, voisiko operaattorimallilla vastata kustannustehokkaasti myös syrjäseutujen liikennetarpeisiin. Voisiko ja pitäisikö olla mahdollista elää maaseudullakin ilman omaa autoa?

Hietanen sanoo yhdessä paikallisten liikennöitsijöiden kanssa laskeneensa, kuinka paljon Ylläksen hiihtokeskuksen matkailijoilta voisi veloittaa mobiiliteknologiaan perustuvan taksipalvelun rajattomasta käytöstä vartin palveluajalla, niin että se olisi liikennöitsijällekin kannattavaa. Laskelmien tulos oli vähintäänkin yllättävä: noin kymmenen euroa.

– Jos tällaisen saisi toimimaan Ylläksellä, joka jos mikä on periferiaa, miksei sitä voisi saada toimimaan muuallakin?

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Vahvistus * Aikaraja ylittyi. Lataathan CAPTCHAn uudelleen painamalla päivitys-ikonia.