Eläketurvakeskus hyödyntää Suomi.fi-palveluita järjestelmäkehityksessään

Eläketurvakeskus on ottanut syksyllä käyttöön Suomi.fi-valtuudet ja Suomi.fi-viestit. Keskeinen motivaatio on asiakaskeskeinen ajattelu. ”Asiakkaille asiointi on helpompaa, kun tuttu ja turvallinen Suomi.fi-palvelu on käytössä useiden organisaation palveluissa”, taustoittaa Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Virpi Rautiainen.

Eläketurvakeskuksen uusi, Suomi.fi-valtuuksilla ryyditetty eETK-asiointipalvelu otettiin käyttöön elokuussa. Sieltä henkilöasiakas tai hänen valtuuttamansa taho voi ensimmäisessä vaiheessa tarkistaa Eläketurvakeskuksessa vireillä olevan asiansa tilan. Palvelun seuraavissa versioissa eETK:ssa voi myös hakea palvelua ja muokata tietoja. Syyskuussa Eläketurvakeskus otti käyttöön myös Suomi.fi-viestit henkilöasiakkaiden viestintäkanavana.

Virpi Rautiainen kertoo, että Eläketurvakeskus on linjannut jo aiemmin omassa palvelukonseptissaan, että Suomi.fi-palveluita hyödynnetään järjestelmäkehityksessä. ”Päätimme, että emme itse ryhdy rakentamaan vastaavia ominaisuuksia.” Yhtenä johtoajatuksena oli se, että Suomi.fi-palvelut tulevat suomalaisille tutuiksi, kun julkishallinto ottaa ne laajasti käyttöön. ”Toki meitä motivoi myös se, että Suomi.fi-palvelut ovat käyttäjille maksuttomia.”

Eläketurvakeskus on työeläkealan asiantuntijaorganisaatio, ja yleensä yritys- ja henkilöasiakkaat asioivat omien eläkelaitostensa kanssa. Tietyt tehtävät on kuitenkin keskitetty Eläketurvakeskukseen. Se myöntää suomalaisten yritysten ulkomailla toimivien työntekijöiden A1-todistuksen, joka mahdollistaa pysymisen Suomen sosiaaliturvan piirissä. Sen vastuulla on valvoa, että työnantajilla ja yrittäjillä on lakisääteiset työeläkevakuutukset kunnossa. Lisäksi se toimii kansainvälisenä yhdyslaitoksena, joka välittää eläkehakemukset ulkomaille.

Valtuudet-palveluun luotiin valtuuskoodit eläkealalle

Eläketurvakeskus otti käyttöön Valtuudet-palvelun kahdessa vaiheessa. Elokuussa yrityksen tai henkilön puolesta asiointi pohjautui kaupparekisteriin ja väestötietojärjestelmään, sillä eläkealalle soveltuvia valtuuskoodeja ei Valtuudet-palvelusta löytynyt. Perusrekisterit tekevät toisen puolesta asioinnin mahdolliseksi kuitenkin vain alaikäisen lapsen vanhemmalle tai yrityksen nimenkirjoitusoikeudet omaavalle henkilölle.

Jotta henkilö- tai yritysasiakas voi jatkossa valtuuttaa valitsemansa henkilön asioimaan puolestaan eETK:ssa, tuli Eläketurvakeskuksen siis ensin määritellä eläkealalle omat valtuuskoodit. Tavoitteena oli mahdollisimman kattava määrittely, jotta koodeja voisi soveltaa laajasti. ”Valtuuksia kun ei voi ylittää, mutta suppeammin niitä voi käyttää”, huomauttaa Rautiainen.

Syyskuussa otettiin käyttöön kolme uutta valtuuskoodia: työeläkevakuutusasioiden ja eläkeasioiden hoito sekä ulkomailla työskentelyyn liittyvän sosiaaliturva-asian hoitaminen. Nyt esimerkiksi eläkkeenhakija voi valtuuttaa toisen henkilön katsomaan eETK:sta ulkomaille lähetetyn eläkehakemuksen käsittelytilanteen. Tai ulkomaille työntekijöitä työskentelemään lähtevä yritys myöntää asioiden hoitajalleen valtuuden tarkistaa A1-hakemustensa tilanteen. Samoin yrittäjä tai yritys voi valtuuttaa tilitoimiston tai muun kumppaninsa katsomaan, missä vaiheessa on asiakkaan vakuutusvalvonnan käsittely.

Uusien valtuuskoodien määrittelyyn kannattaa varata kalenteriaikaa

Uusien valtuuskoodien sisältöjä työstettiin yhteistyössä työeläkealan eri toimijoiden kanssa. Eläkeasian hoitamisen valtuuskoodin käsittelyyn osallistui myös Kela.

Uusien valtuuskoodien määrittely Valtuus-palveluun oli Rautiaisen mukaan palvelun käyttöönoton pitkäkestoisin vaihe. ”Niiden yhteiseen käsittelyyn kannattaa varata reippaasti kalenteriaikaa, varsinkin jos palveluita tarjoaa useampi taho”, hän suosittelee.

Maaliskuussa aloitettu määrittelytyö saatiin valmiiksi kesäkuun lopulla. Luonnosversioita käsiteltiin myös Väestörekisterikeskuksen kanssa, mutta pieniä täsmennyksiä koodeihin tehtiin vielä kesäkuun lopulla. Palvelun testaukseen ja käyttöönottoon päästiin siten hieman tavoiteltua aikataulua myöhemmin.

Laaja yhteistyö tuotti kuitenkin tulosta – nyt valtuuskoodien sisältö on eläkealalla yhdessä hyväksytty ja siten jatkossa useamman toimijan hyödynnettävissä.

Valtuudet-palvelun tekninen käyttöönotto ei sen sijaan ollut Rautiaisen mukaan iso työ. Eläketurvakeskus käyttää rajapintaratkaisuna WebAPI-liittymää. ”Sen teknisessä toteutustyössä ei puhuta monestakaan työpäivästä. Suurin työ liittyi testaamiseen ja testitapausten käsittelyyn ja tarkistamiseen.”

Eläketurvakeskuksen henkilöasiakkaiden ensisijainen viestintäkanava on Suomi.fi-viestit

Syksyllä Eläketurvakeskus otti käyttöön myös Viestit-palvelun. Suomi.fi-viestien käyttöön ohjataan vahvasti Eläketurvakeskuksen kaikessa henkilöasiakkaan ohjeistuksessa.

Suomi.fi-viestit tulevat suoraan työjonoon Eläketurvakeskuksen käsittelijöille. ”Se on hyvä kanava tietoturvan ja vahvan tunnistautumisen vuoksi. Tiedämme, keneltä viesti tulee ja kuka viestin saa, kun vastaamme. Voimme olla varmoja, että kanavaa voi käyttää luottamuksellisten työeläkeasioiden lähettämiseen”, Rautiainen toteaa. ”On myös hyvä, että esimerkiksi lähetetyn työntekijän A1-todistukseen liittyviä asioita voi hoitaa digitaalisesti missä päin maailmaa hyvänsä.”

Muutama mutka matkalla Suomi.fi-viestien käyttöönotossa tosin oli, joten käyttöönotto viivästyi suunnitellusta. Kaikkia Eläketurvakeskuksen toivomia ominaisuuksia ei ensivaiheessa ollut käytössä. Erityisesti odotellaan Viestit-palvelun laajentumista yritysasiakkaisiin sekä mahdollisuutta lähettää viestit myös postitse.

Suomi.fi-viestien tulostusominaisuus otetaan käyttöön loppuvuodesta. Se laajentaa Viestit-palvelun käyttöä ja helpottaa käsittelijän työtä Eläketurvakeskuksessa. ”Nyt voimme käyttää palvelua vain digitaalisesti vastaanotettaviin viesteihin. Kun tulostusominaisuus otetaan käyttöön, voimme lähettää kaikki ratkaisut, päätökset, lisätietopyynnöt ja infokirjeet Suomi.fin kautta. Asiakas saa viestin toiveensa mukaan joko digitaalisesti tai postitse.”

Tärkeä ominaisuus Eläketurvakeskukselle on myös Suomi.fi-viestien lähettäminen yrityksille. Loppuvuoden aikana Suomi.fi-viestit avataan pienyrityksille. Ensi vuoden puolella ominaisuutta laajennetaan koskemaan myös suurempia yrityksiä.