Suomi.fi-infot jatkuvat helmikuussa!

Kuukausittaiset Suomi.fi-infot jatkuvat helmikuussa. Suomi.fi-infojen tarkoituksena on antaa Suomi.fi-palvelujen asiakasorganisaatioille sekä SuoJa-, SuoPa- ja YTI-hankkeissa tehtävästä kehittämisestä kiinnostuneille ajankohtaista tietoa niin käyttöönottoihin, kehittämiseen kuin sisältöihin liittyen. Voit lähettää palautetta, kysymyksiä tai kommentteja ennakkoon Suomi.fi-palveluiden asiantuntijoiden vastattavaksi. Myös tilaisuuden aikana on mahdollista esittää palveluiden kehitykseen liittyvää palautetta ja kysymyksiä.

Vuoden ensimmäinen Suomi.fi-info pidetään 12.2.2019. Infot järjestetään tiistaisin klo 9-11. Jokaiselle käsiteltävälle palvelulle on varattu aikataulusta oma tuokionsa – voit siis kuunnella helposti juuri sinua kiinnostavat palvelun asiat.

Tilaisuus pidetään suomeksi.

Infojen aikataulu:

  • 09:00  Viestit
  • 09:15  Valtuudet
  • 09:30  Tunnistus
  • 09:45  Palvelutietovaranto
  • 10:00  Suomi.fi-verkkopalvelu
  • 10:15  Palveluväylä
  • 10:30  Yhteentoimivuusalusta
  • 10:45  Kartat & Maksut
  • 11:00  Tilaisuus päättyy

Lisää infoa, lomakkeen kysymysten lähettämiseksi sekä linkit virtuaalikokoukseen löydät eSuomesta: https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/suomi-fi-infot/ Sivulta löydät myös edellisten infojen tallenteet sekä materiaalit.

Tervetuloa Suomi.fi-infoihin!

Suomi.fi-viestit perille nyt myös postitse – tulostus-, kuoritus- ja jakelupalvelu käytössä!

Suomi.fi-viestien tulostus-, kuoritus- ja jakelupalvelu on avautunut Viestejä käyttäville asiointipalveluille.. Tulostus-, kuoritus- ja jakelu täydentää Suomi.fi-viestien palvelupaketin. Sen avulla Viestejä hyödyntävä organisaatio saa asiakkailleen lähtevät viestit perille riippumatta siitä, tahtooko asiakas vastaanottaa viranomaispostinsa sähköisenä vai paperisena. Sähköisesti viestit lähtevät niille Viestejä hyödyntävän organisaation asiakkaille, jotka Viestit-palvelussa ovat antaneet suostumuksensa sähköiseen viestinvälitykseen. Muille viestit lähtevät postitse tulostus-, kuoritus ja jakelupalvelun avulla.

Väestörekisterikeskukselle palvelun tuottaa Edita Prima Oy.

Näin otat tulostus-, kuoritus- ja jakelupalvelun käyttöön:

Löydät ohjeet ja lomakkeet palvelun käyttöönottamiseksi osoitteesta https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/viestit/ Organisaatio liittyy palvelun käyttäjäksi hakemalla Suomi.fi-viestien käyttölupaa ja tekemällä teknisen liitoksen palveluun, ml. testaus. Paperipostitus voidaan liittää osaksi palvelua tässä vaiheessa tai myöhemmin. Liittymisen jälkeen organisaatio voi tuoda mukaan uusia palveluita tai ominaisuuksia.

Mikäli Viestejä käyttävä organisaatio on kiinnostunut tulostus-, kuoritus- ja jakelupalvelun hyödyntämisestä, ota yhteyttä Viestien käyttöönottotiimiin, viestit-kayttoonotot@vrk.fi.

Lisätietoa

viestit-kayttoonotot@vrk.fi

Suomi.fi-palveluväylän versio 6.20.0 julkaistaan 25.1.2019

Seuraava Suomi.fi-palveluväylän ohjelmistoversio julkaistaan ja otetaan käyttöön 25.1.2019

Suomi.fi-palveluväylän seuraava uusi ohjelmistoversio 6.20.0 julkaistaan 25.1. Tämän ohjelmistoversion julkaisun ja kaikki asennuspaketit tekee Suomen ja Viron yhteinen Nordic Institute for Interoperability Solutions– instituutti (NIIS). Aikaisemmin Palveluväylän asennuspaketit teki Väestörekisterikeskus, mutta jatkossa NIIS huolehtii ohjelmistokehityksestä ja asennuspakettien julkaisusta.

Palveluväylän keskusympäristöt päivitetään talven ja kevään 2019 aikana edellä mainittuun julkaistavaan versioon.

HUOM! Keskusympäristön päivitys 6.20.0 versioon vaikuttaa Palveluväylään liitettyjen yksittäisten liityntäpalvelimien toimintaan jos liityntäpalvelimessa on käytössä vanha ohjelmistoversio:

  • Palveluväylään liitettyjen liityntäpalvelinten vanha ohjelmistoversio 6.7.13 ja sitä vanhemmat ohjelmistoversiot on päivitettävä uudempaan ohjelmistoversioon ennen kuin keskusympäristössä otetaan käyttöön uusi ohjelmistoversio 6.20.0. Käytännössä tämä tarkoittaa, että uusin tällä hetkellä saatavilla oleva liityntäpalvelimen ohjelmistoversio 6.19.0 on päivitysasennettava vanhan ohjelmistoversion tilalle mahdollisimman nopeasti.
    • Jos  Palveluväylään liittyneellä organisaatiolla on liityntäpalvelimellaan käytössä jokin vanhempi ohjelmistoversio (<=6.7.13) ovat, lakkaa tällöin kyseinen liityntäpalvelin toimimasta siinä  kun Palveluväylän keskusympäristössä otetaan käyttöön uusin ohjelmistoversio (v.6.20.0).
    • Ohjelmistoversion 6.19.0 julkaisutiedote ja ohjeet asennukseen löytyvät eSuomi.fi -sivulta:
  • Ohjelmistoversiota 6.7.13 uudemmat versiot (kuten versiot 6.9.3, 6.16.0, 6.17.0 jne.) toimivat liityntäpalvelimilla normaalisti keskusympäristössä tehtävän ohjelmistoversion 6.20.0 päivityksen jälkeenkin.

Päivitysten suunnitellut alustavat ajankohdat ovat (muutokset mahdollisia):

  • Kehitysympäristö (FI-DEV) helmi-maaliskuun vaihteessa
  • Testiympäristö (FI-TEST) maaliskuun puolivälin tienoilla
  • Tuotantoympäristö (FI) huhtikuun alkupuolella

Huomoitavaa on myös se, että keskusympäristön uuden ohjelmistoversion päivityksen aikana uusien liityntäpalvelinten tai organisaatioiden lisääminen Palveluväylään ei ole mahdollista. Päivityksen tarkka ajankohta ilmoitetaan ympäristökohtaisilla jakelulistoilla viikkoa ennen päivitystä.

Ylläpito lähettää tarkemmat päivitystä koskevat ohjeet liityntäpalvelinten teknisille yhteyshenkilöille keskusympäristöjen päivityksen jälkeen. Keskusympäristön päivityksen jälkeen on suositeltavaa päivittää liityntäpalvelimet uuteen ohjelmistoversioon 6.20.0 neljän viikon kuluessa. Uuden version päivityksen myötä liityntäpalvelimen uudet sekä parannetut ominaisuudet tuovat lisää tehokkuutta väylän toimintaan sekä tietoturvaan, joten versiopäivitys kannattaa tehdä ensi tilassa.

Version 6.20.0 uusia ominaisuuksia ja parannuksia

Tammikuun lopussa julkaistavan version 6.20.0 julkaisutiedote sisältää tarkemmat tiedot uuteen versioon tehdyistä ominaisuuksista ja parannuksista. Virallinen englanninkielinen julkaisutiedote julkaistaan NIIS:n toimesta samaan aikaan, kun uusi versio tulee saatavilla. Muun muassa seuraavat ominaisuudet ja parannukset on sisällytetty julkaistavaan versioon.

  • Tuki Ubuntu 18.04 LTS -versiolle
    • Liityntäpalvelin voidaan siirtää käyttämään Ubuntu 18.04 LTS -käyttöjärjestelmää Ubuntu 14.04 LTS -käyttöjärjestelmän sijaan.
    • Sekä liityntäpalvelimen päivitysasennus Ubuntu 14.04 LTS:tä Ubuntu 18.04 LTS:ään, että uusi asennus pelkästään Ubuntu 18.04 LTS -käyttöjärjestelmään on mahdollista.
    • Ubuntu 14.04 LTS -version osalta käyttöjärjestelmän ylläpitopäivitykset loppuvat Q2/2019  aikana, joten on suositeltavaa ottaa Ubuntu 18.04 LTS käyttöön heti kun mahdollista.
    • Ubuntu 18.04 LTS:n osalta julkaistaan versiossa 6.20.0 asennuspaketit ja ohjeet sekä uudelle asennukselle että päivitysasennukselle. Ohjeet ovat toistaiseksi NIIS:n tekemät englanninkieliset ohjeet. Suomenkieliset ohjeet tulevat myöhemmin saataville.
      • Englanninkieliset ohjeet ovat saatavilla täältä
  • Palveluväylässä käyttöön tuleva liityntäpalvelimen versio 6.20.0 sisältää parannuksia ST IV -suojaustason tiedonsiirtoon. Jatkossa tiedonsiirto täyttää Viestintäviraston asettamat vaatimukset.
    • Uudet Palveluväylässä käytettävät varmenteet (liityntäpalvelimen autentikointi- ja allekirjoitusvarmenne) luodaan jatkossa 3k (3072) pituisina. Aikaisemmin varmenteet olivat 2k (2048 bittiä) pituisia. Vanhat jo käytössä olevat varmenteet toimivat samalla tavalla kuin aikaisemminkin. Kun nyt käytössä olevat varmenteet seuraavan kerran uusitaan ennen niiden voimassaolon päättymistä, ovat uudet varmenteet jatkossa 3k (3072 bittiä) pituisia.
    • Liityntäpalvelimien välisissä TLS -yhteyksissä käytettävä avaintenvaihdon salauslujuus on parannettu (salausavain on nyt 128 bittiä).
      • Muutos on yhteensopiva taaksenpäin: kun uudella ohjelmistoversiolla 6.20.0 varustettu liityntäpalvelin kommunikoi vanhempaa ohjelmistoversiota käyttävien liityntäpalvelinten kanssa, käytetään vanhaa salausavainta (<128 bittiä).
      • HUOM! Red Hat Enterprise Linux 7 (RHEL7) tukee uuden salausavaimen käyttämistä alkaen RHEL-versiosta 7.3. Jos haluat käyttää uutta salausavainta, on RHEL-versio 7.3 tai uudempi otettava käyttöön.
  • Liityntäpalvelimen käsittelemien viestien tietoja tallentavan ’Messagelog’ -tietokannan aikaleimaus on parantunut niin, että tallennettavat tietueet ovat aina todennettavissa käsiteltyjen viestien määrästä ja liityntäpalvelimen kuormituksesta riippumatta.
  • Liityntäpalvelimen turvallisuutta ja ylläpitoa on parannettu korvaamalla käytössä olevia räätälöityjä ja vanhentuneita kolmannen osapuolen ohjelmistokomponentteja uusimpiin komponenteista julkaistuihin versioihin.
    • Lisäksi X-Roadin lähdekoodin ylläpidettävyyttä on parannettu poistamalla ei-tuettuja ominaisuuksia ja poistettu käyttämättömiä lähdekoodeja.
  • X-Roadissa käytettävä WSDL-validointikomponentti (=WSDL-validaattori) on päivitetty uusimpaan, paranneltuun versioon. Korjaus vähentää teknistä velkaa ja parantaa toiminnallisuutta.
    • HUOM! Muutos voi vaikuttaa liityntäpalvelimen WSDL-tiedostojen lisäämiseen ja/tai päivittämiseen liityntäpalvelimen konfigurointia tehtäessä. WSDL-validaattorin uusi versio voi hylätä joitakin WSDL-tiedostoja, jotka edellinen versio hyväksyi. Tällöin WSDL -tiedoston sisältö on tarkistettava oikeanmuotoiseksi.
  • Liityntäpalvelimen lokitietojen luomiseen käytetty Logback -logitusmoduuli on korvattu vakaammalla Slf4jRequestLog-moduulilla. Korjaus vähentää teknistä velkaa ja parantaa toimivuutta. Lokitiedostojen sisältö on sama kuin aikaisemminkin.
  • Proxy.log -lokitiedostoon liityntäpalvelimella tulee jatkossa varoitus jos Messagelog-tietokannassa aikaleimattujen tietueiden määrä nousee yli 70 prosenttiin asetetusta raja-arvosta.
    • Lokitiedostoon kirjattava varoitus ilmaisee liityntäpalvelimen järjestelmänvalvojalle, että aikaleima-tietueiden raja-arvoa tulisi korottaa. Raja-arvosta lisätietoa löytyy täältä.
  • Liityntäpalvelimen toiminnallisuutta on parannettu seuraavilla osa-alueilla:
    • Suorituskykyä on parannettu tehostamalla palvelimen autentikointiavaimen ja -varmenteen käsittelyä.
    • Viestien käsittelyssä käytettävän XML-parserin toimintaa on parannettu niin, että XML-parserointi on suojattu ulkoisen kokonaisuuden kannalta oletusarvoisesti paremmaksi.
  • Havaittuja pieniä bugeja on korjattu ja toiminnallisuutta parannettu:
    • Korjattu bugi, joka voi aiheuttaa palvelukyselyn mahdollisen epäonnistumisen, jos X-Roadiin liitetty palvelu on käytettävissä kahdessa tai useammassa liityntäpalvelimessa ja jonkin näiden liityntäpalvelimen Host-nimen selvittäminen epäonnistuu.
    • SSL-kättelylle on asetettu aikakatkaisuarvo, jota käytetään silloin kun luodaan yhteyttä liityntäpalvelinten välillä.
      • Aiemmin yhteyttä luonut liityntäpalvelin saattoi odottaa ikuisesti, että SSL-kättely päättyisi TCP-yhteyden muodostamisen jälkeen.
    • Korjattu mahdollinen mutta harvinainen tilanne, joka aiheutti ajoittaisen vian liityntäpalvelimien välisen yhteyden luomisessa. Tämä vika voi esiintyä tilanteessa, jossa yhteyttä yritetään muodostaa liityntäpalvelimeen, vaikka sen verkko-osoitetta ei ole vielä saatu ratkaistua (osoitteen selvittäminen kestää jostain syystä pitkään).
    • ASiC-säiliön sisältämien viestien purkaminen on mahdollista jatkossa vaikka säiliön sisällön tarkistaminen/vahvistaminen on epäonnistunut. On siis jatkossa mahdollista viestien poimimisen ASiC-säiliöistä silloinkin kun SOAP-hyötykuormaa ei ole tallennettu ’Messagelog’ -tietokantaan kuten Palveluväylän liityntäpalvelimissa oletusarvoisesti toimitaan (Palveluväylän liityntäpalvelimissa hyötykuorman tallennusta ei oletuksena käytetä)
      • ASiC-säiliöt liittyvät siihen, että ’Messagelog’ -tietokannasta automaattisesti ja säännöllisesti arkistoidaan viestit ZI -pakettiin kovalevylle. Arkistoinnin yhteydessä luotavat ZIP -paketit pitävät sisällään Asic (Associated Signature Container) säiliöitä, johon tallennetaan väylän yli siirretyn viestit, niiden allekirjoitukset ja aikaleimat.
  • Liityntäpalvelimen käyttöliittymään on tehty parannuksia:
    • Lisätty X-Road-tuotemerkin värit ja X-Road-logo liityntäpalvelimen käyttöliittymiin.
    • Lisätty palautesivu, joka sisältää linkit X-Road Service Deskiin ja X-Road Backlogiin.

Asennukseen ja päivitykseen liittyvää ohjeistusta

Uusi liityntäpalvelimen ohjelmistoversio eri Palveluväylän ympäristöihin (FI-DEV, FI-TEST ja FI) tulee saataville kun Palveluväylän ylläpito päivittää kyseisen ympäristön keskuspalvelimen uuteen versioon. Kun keskusympäristön päivitys on valmis, ylläpito ilmoittaa liityntäpalvelimen ohjelmistoversion latauslinkin kyseiseen ympäristöön. Ylläpito lähettää sähköpostilla myös tarkemmat päivitystä koskevat ohjeet liityntäpalvelinten teknisille yhteyshenkilöille keskusympäristöjen päivityksen jälkeen.

Uusi liityntäpalvelimen ohjelmisto voidaan päivittää toimivan v.6.17.0 tai v.6.19.0 asennuksen päälle (Huom. Palveluväylän versioita 6.18.x ei ole olemassa Suomessa – versio 6.18.x on vain Virossa käytössä). Päivityksiä muiden vanhempien ohjelmistoversioiden päälle ei ole testattu, mutta hyvin todennäköisesti päivitys onnistuu normaalisti.

Asennus- ja päivitysohjeet löytyvät alla mainituista linkeistä. Uuden ohjelmistoversion julkaisun lähestyessä/tapahtuessa mainittuja ohjeita päivitetään vielä tarpeen vaatiessa ajanmukaiseksi.

Ubuntu 18.04 LTS

  • Testi- ja Tuotantoympäristö
    • Asennus ja päivitysohjeet julkaistaan myöhemmin NIIS:n toimesta.
    • Ohjeet ovat englanninkieliset

Ubuntu 14.04 LTS

Red Hat Enterprise Linux 7

Youtubesta löytyy myös havainnolliset videot liityntäpalvelimen käyttöönottoon liittyen:

Ennen päivitysasennusta tai päivitysasennuksen yhteydessä tarkista seuraavat asiat:

  • Liityntäpalvelimen Member-tasolle ei saa jatkossa olla liitettynä palveluita
    • Versiosta v.6.9.3 lähtien liityntäpalvelimen kautta väylään tarjottavien palveluiden liittäminen suoraan Member-tasolle ei ole mahdollista, vaan palvelut on kytkettävä ainoastaan alijärjestelmän tasolle.
    • Palvelut on kytkettävä ainoastaan alijärjestelmän tasolle, palveluiden kytkemistä Member-tasolle ei enää tueta. Palvelut on siirrettävä käsin Member-tasolta alijärjestelmän tasolle ennen päivitysasennuksen aloittamista. Jos palveluita ei siirretä manuaalisesti pois, kaikki Member-tasolta löytyvät palvelut poistetaan automaattisesti. Huom! Asennusohjelma ei pysäytä asennusta tai anna automaattista virheilmoitusta tästä tilanteesta.
    • Ohjeet palvelujen lisäämisestä/siirtämisestä alijärjestelmän tasolle löytyvät täältä.
  • Versiosta v.6.16.0 lähtien liityntäpalvelimen ohjelmisto validoi liitettävien palveluiden käyttämät WSDL-tiedostot.  Uudessa 6.20.0 versiossa validointiin on tehty parannusta ja validointi tapahtuu silloin kun a) joko kokonaan uuden palvelun WSDL-tiedosto lisätään (importataan) tai b) kun vanhan (jo olemassa olevan) palvelun WSDL-tiedosto päivitetään (refresh-toiminnallisuus). Validoinnin epäonnistuessa WSDL-tiedoston lisääminen (importointi) tai päivittäminen (refresh) ei onnistu. WSDL-tiedosto on muokattava oikean syntaksin mukaiseksi, jotta sen validointi onnistuu. Lisäohjeita WSDL-tiedoston syntaksiin löytyy täältä.
    • WSDL-tiedoston voi validoida etukäteen esimerkiksi erillisellä tietokoneella käyttäen command line -työkalua, joka on saatavilla osoitteesta: http://x-road.ee/valid/
      • Samasta verkko-osoitteesta löytyvät ohjeet työkalun käyttöön.

Mitoita liityntäpalvelin ja säädä muistiasetukset kohdalleen

Suosittelemme huomioimaan sivuillamme julkistetun ohjeistuksen siitä, miten muistiasetuksia kannattaa säätää omalla palvelinalustalla. Ohjeistus auttaa jokaista palveluväylään liittynyttä organisaatiota parantamaan oman liityntäpalvelimensa suorituskykyä, koska liityntäpalvelimen asennuspaketissa asetettavat vakioasetukset eivät useinkaan sovellu suoraan käyttöön, ainakaan optimaalisella tasolla. Lisää muistiasetuksien optimoinnista täältä. Ohjeiden lukeminen ja käyttöönotto todellakin kannattaa, koska se auttaa parantamaan liityntäpalvelimen suorituskykyä merkittävästi.

Muistathan myös tarkistaa, että oma liityntäpalvelimesi on mitoitettu kapasiteetiltaan ja suorituskyvyltään oikein väylän käyttöä varten. Ohjeistusta löydät täältä.

Ulkoisen kuormantasaajan käyttö mahdollista

Ulkoisen kuormantasaajan käyttö on ollut mahdollista palveluväylän versiosta 6.16.0 lähtien.

  • Lue lisää ulkoisen kuormantasaajan käytöstä palveluväylässä täältä.
  • Englanninkielinen asennus- ja konfigurointiohje kuormantasaajan käyttöönottoa varten löytyy täältä.

Uuden version asennukseen ja päivitykseen liittyviä kysymyksiä voit lähettää osoitteeseen palveluvayla(at)palveluvayla.fi.

Katso-hyödyntäjä, varmista asiointipalvelusi jatkuvuus! – Katso-palvelu poistuu käytöstä vuoden 2019 lopussa

Katso-palvelu poistuu käytöstä vuoden 2019 lopussa. Katson alasajon takia sitä hyödyntävien sähköisten asiointipalveluiden on korvattava Katso-toiminnallisuudet muilla ratkaisuilla. Väestörekisterikeskus tarjoaa ratkaisuksi Väestörekisterikeskuksen Suomi.fi-valtuuksia ja -tunnistusta.

Katso-tunnistuksen ja Katso-roolien käyttö päättyy kokonaisuudessaan, jolloin Katsoa hyödyntävien asiointipalveluiden tulee siirtyä käyttämään korvaavia ratkaisuja, ettei asiointipalvelun käyttö esty. Suomi.fi-tunnistus ja Valtuudet-palvelu ovat VRK:n tarjoamat ratkaisut.

Työ kannattaa aloittaa heti, jotta asiointipalvelun jatkuvuus on varmasti turvattu eikä ole enää riippuvainen Katsosta.

Mikä muuttuu käytännössä?

Katso-tunnukset sekä Katsossa annetut roolit ja valtuudet lopettavat toimintansa kokonaisuudessaan vuoden 2019 lopussa. Katsosta ei siirry automaattisesti valtuus- tai roolitietoja vaan kunkin asiointipalvelun tulee suunnitella ja toteuttaa muutos omissa järjestelmissään ja prosesseissaan sekä ohjeistaa palvelunsa loppukäyttäjiä muutoksesta.

Asiointipalvelut voivat siirtyä käyttämään tunnistautumiseen Suomi.fi-tunnistusta, joka mahdollistaa käyttäjän tunnistamisen kaikilla vahvoilla tunnistusvälineillä – pankkitunnisteilla, mobiilivarmenteilla ja varmennekorteilla. Henkilön yksilöivänä tunnisteena on henkilötunnus.

Katso-palvelun rooli- ja valtuutustoiminnot ovat korvattavissa Suomi.fi-valtuuksilla. Valtuudet-palvelu perustuu väestötietojärjestelmästä, kaupparekisteristä sekä YTJ:stä saatavaan ajantasaiseen rekisteritietoon sekä Valtuudet-palvelun valtuusrekisteriin. Asiointipalvelun pitää Suomi.fi-palveluiden käyttöönoton yhteydessä päättää, missä tapauksissa palvelussa voi asioida yrityksen nimissä.

Asiointipalveluiden työtä helpottaa loppukeväästä julkaistava Valtuudet-palvelun virkailijatoiminnot, jonka avulla asiointipalvelu voi järjestää myös sellaisten organisaatioiden puolesta-asioinnin, joiden edustajaa ei ole rekisteröity kaupparekisteriin kuten mm. seurakunnat, oppilaitokset, elinkeinoyhtymät, julkiset organisaatiot ja ulkomaalaiset yritykset.

Miten organisaationi ottaa käyttöön Suomi.fi-tunnistuksen ja -valtuudet?

Aloita Katso-palvelun korvaaminen täyttämällä liittymislomake osoitteessa esuomi.fi/valtuudet.

-Katson korvaamista suunnittelevien asiointipalveluiden kannattaa alkaa jo viestimään asiakkailleen muutoksesta. Vastuu loppukäyttäjien neuvonnasta ja tuesta on asiointipalveluilla itsellään. Me VRK:lla toki tuemme asiointipalveluita Valtuudet-palvelun käyttöönoton yhteydessä.

Väestörekisterikeskus järjestää 13.3. webinaarin Katso-palvelun alasajosta ja siitä, kuinka Katsoa hyödyntävät asiointipalvelut voivat korvata sen toiminnallisuudet Suomi.fi-palveluilla. Tiedotamme tilaisuuden sisällöistä ym. helmikuun aikana. Laita päivä jo kalenteriisi!

Lisätietoa

Veli-Matti Mykkänen

ext.veli-matti.mykkanen@vrk.fi

Suomi.fi-palveluissa merkittävää kehitystyötä ja käyttöönottoja – työ jatkuu myös vuoden 2019 ajan

Vuosi 2018 on ollut kiireinen Suomi.fi-palveluiden kehitystyössä. Kaikissa palveluissa on tehty merkittävää kehitystyötä ja isoja käyttöönottoja.

Kesällä julkaisimme ensimmäisen version Suomi.fi-mobiilista, jolla julkisen hallinnon viestien vastaanottaminen ja lähettäminen käy näppärästi omalla puhelimella. Seuraavaksi mobiili laajenee tablettitietokoneille ja mukaan tulee myös sormenjälkitunnistus. Suomi.fi-viestien kokonaispalvelu on myös valmistumassa ja voimme nyt tarjota kaikille lähettäville organisaatioille yhden luukun palvelun, jossa on mukana myös paperitoimituksen mahdollisuus VRK:n kilpailuttaman toimittajan kautta. Kehitystyössä on viimeistelyssä myös ensimmäinen versio pienten yritysten Viestit-palvelussa, mikä laajentaa viranomaisten mahdollisuudet tavoittaa kansalaisten lisäksi sähköisesti yli 90% suomalaisista yrityksistä. Keväällä 2019 lähetämme myös eduskuntavaalien vaali-ilmoitukset sähköisesti kaikille niille kansalaisille jotka ovat jo ottaneet Viestit-palvelun käyttöön.

Syksyksi saimme valmiiksi Suomi.fi-tunnistukseen Suomen eIDAS-solmupisteen ja parhaillaan integroimme siihen muiden EU-maiden tunnistusvälineitä. Ensimmäisenä on luvassa mahdollisuus tunnistautua suomalaisiin asiointipalveluun saksalaisilla tunnistusvälineillä vuoden 2019 alkupuolella.

Suomi.fi-valtuuksien ominaisuuksia on kehitetty koko vuoden ajan ja syksyn aikana OmaVero aloitti niin Valtuuksien kuin Viestienkin käytön. Tammikuussa vuorossa on puolesta asioinnin käynnistäminen kansallisessa Tulorekisterissä. Sähköisiä valtakirjoja onkin syksyn aikana tehty jo pitkälle toista miljoonaa kappaletta ja puolesta asioinnin tapahtumia on sähköisissä palveluissa jo lähes 200 000 kappaletta joka kuukausi.

Julkisen hallinnon palvelutiedot yhteen paikkaan koostava Suomi.fipalvelutietovaranto laajeni marraskuussa sisältämään tarkastajan , jonka avulla laadukkaiden tietojen tuottaminen on entistä helpompaa kaikille tietoja tuottaville lähes 5000 henkilölle julkisen, kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin organisaatioissa.

Kansallinen Suomi.fi-verkkopalvelu koostaa yhteen palveluidemme käyttöliittymät kansalaisille ja yrittäjille ja olemme mm. lisänneet elämäntilannelähtöisten opastavien sisältöjen määrää ja julkaisseet ensimmäiset viittomakieliset oppaat. Samalla olemme panostaneet palvelun käytettävyyden, saavutettavuuden ja sisällön laadun kehittämiseen.

Suomi.fi-palveluiden käyttöönottoa on helpotettu palveluhallinta.suomi.fi -sivustoa kehittämällä. Vuoden 2019 alkupuolella tavoitteena on saada kaikkien Suomi.fi-palveluiden käyttöönotto ja hallinta organisaatioille sähköiseksi itsepalveluksi.

Tekemämme työ näkyy Suomi.fi-palveluiden käyttäjämäärien voimakkaana kasvuna ja 2019 aikana jatkuvat suuret käyttöönotot lisäävät käyttöä entisestään. Kehitystyössämme onkin uusien ominaisuuksien lisäksi paljon toimenpiteitä saatavuuden ja häiriöhallinnon parantamiseksi.

Kehitystyö jatkuu vuonna 2019

Suomi.fi-palveluiden kehittämistyö jatkuu myös vuoden 2019 ajan. Kehitystyöstä ylläpidetään julkista tiekarttaa,  jota päivitetään noin kerran kuukaudessa. Kehitystyössä tärkeimpiä asioita ovat:

  1. Valtuuksien toimintojen kehittäminen niin, että erillinen yritysten ja yhteisöjen KATSO-tunnistus voidaan lakkauttaa 1.1.2020 mennessä. KATSO:a hyödyntäviä asiointipalveluja on vielä lähes sata, joten niiden on syytä käynnistää pikaisesti Valtuuksien käyttöönotto. Tässä VRK:n asiantuntijat auttavat sitä mukaa kun ilmoittautujia tulee mukaan. Voit aloittaa käyttöönoton helposti ottamalla meihin ensin yhteyttä.
  2. Valtuuksiin kehitetään mahdollisuus asioida mm. edunvalvottavien, yhdistysten ja säätiöiden, osuuskuntien ja kuolinpesien puolesta. Nämä edellyttävät kuitenkin vielä liitettävien rekistereiden valmistumista ja Valtuuksien ns. virkailijakäyttöliittymän kehittämisestä.
  3. Valtuuksien avulla tullaan mahdollistamaan myös ns. tiskiasiointi, jossa virkailija voi tehdä valtakirjoja asiakkaiden puolesta. Tämä mahdollistaa puolesta asioinnin niidenkin henkilöiden puolesta jotka eivät itse asioi lainkaan sähköisesti. Tämä vaatii vielä lakimuutoksen ja tulee käyttöön arviolta vuoden 2020 alussa.
  4. Viestit-palvelun käyttöä laajennetaan puolesta asioinnin avulla kattamaan niin yritysten kuin henkilöidenkin puolesta asiointia. Samoja toimintoja kehitetään myös Suomi.fi-mobiilisovellukseen.
  5. Tunnistus-palvelussa keskiössä ovat erityisesti tekniset parannukset ja eri EU-maiden tunnistusvälineiden tuen lisääminen Suomen eIDAS-solmupisteeseen.
  6. Suomi.fi-verkkopalvelussa ja Palvelutietovarannossa keskitytään tuottamaan tukea sote- ja maakuntauudistukselle. Samalla alkuvuodesta 2019 toteutetaan myös isompi uudistus paikkatietopohjaiseen tietojen hakuun (Palvelukartta osaksi Suomi.fi-verkkopalvelua).
  7. Palveluväylän X-road -teknologiaa kehittää Nordic Institute for Interoperability Solutions(NIIS)joka tuottaa mm. REST-tuen ja parannuksia palveluiden hallintaan ja käyttöönottoon.

Suomi.fi-palveluilla on merkitystä myös kansainvälisesti

Suomi.fi-palvelumme on huomattu myös kansainvälisessä eGovernment Benchmark 2018-tutkimuksessa hyvänä käytäntönä elämäntilannelähtöisestä, käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta. Tämä antaa meille Väestörekisterikeskuksessa lisää uskoa siihen, että valitsemamme käyttäjäkeskeinen, kokonaisketterä kehitystapa on oikea tapa tuottaa laadukkaita koko yhteiskunnan yhteisiä sähköisiä tukipalveluja myös tulevaisuudessa. Lue Suomi.fissä komission raportissa lisää tämän uutiskirjeen toisessa jutussa!

Suomi.fi-palveluiden kehityshanke toivottaa kaikille oikein hyvää ja rauhallista joulua! Joulutauon aikana olemme tavoitettavissa asiakaspalvelumme kautta.

Kirjoittaja Jani Ruuskanen toimii Suomi.fi-palveluiden jatkokehityshankkeen (SuoJa) hankepäällikkönä.

Suomi.fi-viestit aukeaa pian pienille yrityksille – organisaatio, aloita käyttöönotto!

Suomi.fi-viestien kautta on organisaatioiden pian mahdollista lähettää viestejä myös yritysten edustajille. Yritysten Viestit aukeaa tuotantokäyttöön vielä vuoden 2018 aikana.

Ensimmäisessä vaiheessa viestejä voi lähettää niin sanotuille mikroyrityksille, jotka työllistävät 1-9 henkilöä. Mikroyrityksiä on kuitenkin Tilastokeskuksen lukujen mukaan jopa 93 prosenttia kaikista yrityksistä. Yritysten Viestit kattaa siis ensimmäisessä aallossa jo valtaosan osan suomalaisesta yrityskentästä.

Pienten yrityksen viestejä voi ensi vaiheessa hallinnoida vain yrityksen nimenkirjoitusoikeudellinen henkilö, esimerkiksi toimitusjohtaja. Yritys voi siis jatkossa halutessaan ottaa viranomaisviestit vastaan sähköisesti ja luopua paperipostista viranomaisviestinnässään. Sähköinen viestinvälitys edellyttää, että yrityksen edustaja antaa suostumuksensa sähköiseen asiointiin Suomi.fi-verkkopalvelussa.

Miten organisaationi voi alkaa lähettää viestejä yrityksille?

Yritysten viestit-palvelu toimii samalla tavalla kuin kansalaistenkin viestit. Ainoa ero on siinä, että lähettävä viranomainen kohdentaa viestit henkilötunnuksen (kansalainen) sijaan y-tunnukselle (yritys). Nykyiset Viestit-palvelun käyttöönottaneet organisaatiot voivat siten helposti laajentaa palvelun käyttöä myös yritysasiakkaille.

Yrityksiä palvelevien viranomaisten kannattaa ehdottomasti valmistautua yritysten Viestien tuloon ja mahdollistaa parempi sähköinen organisaation yritysasiakkaille. Ota yhteyttä asiakaspalveluumme ja aloita käyttöönotto tai lue lisää viesteistä osoitteessa: https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/viestit/

Miten Viestit-palvelu yrityksille laajenee ensi vuonna?

Vuoden 2019 aikana palvelua laajennetaan Suomi.fi-valtuuksien avulla valtuusrekisteripohjaiseksi. Tulevaisuudessa yrityksen viestejä voi käyttää myös yrityksen edustajan valtuuttama henkilö tai jopa toinen yritys. Yrityksen nimenkirjoittaja voi jatkossa antaa valtuuden Suomi.fi-verkkopalvelussa henkilölle tai yritykselle, jonka avulla yrityksen viestejä voi lukea tai lähettää. Valtuuden Viestit-palvelua varten antaa Patentti- ja rekisterihallituksen rekistereihin kirjattu nimenkirjoitusoikeudellinen henkilö. Tulevaisuudessa yrityksen saamat viestit ovat luettavissa myös Suomi.fi-mobiilisovelluksessa.

Palvelua kehitetään yhteistyössä asiakasorganisaatioiden kanssa. Väestörekisterikeskus on syksyn aikana haastatellut merkittävimpiä viranomaisorganisaatioita saadakseen selville asiakasorganisaatioiden tarpeita yritysten sähköiseen viestintään. Marras-joulukuun aikana keskustelut jatkuvat yritysten edustajien kanssa. Haastatteluiden avulla on määritelty erilaisia puolesta-asioinnin tyyppejä, joita palvelussa tarvitaan sen laajetessa valtuusrekisteripohjaiseksi.

 

Lisätietoa:

viestit-kayttoonotot@vrk.fi

Porin kaupunki paransi Wilmaa Väestörekisterikeskuksen palveluiden avulla

Osana suurta uudistushanketta Porin kaupunki integroi Väestörekisterikeskuksen palveluita osaksi oppilashallintajärjestelmä Primusta. Hankkeen tuloksena tietoturva parantui, käytettävyys suoraviivaistui ja oppilashallintajärjestelmän ylläpito helpottui.

Porin kaupunki on integroinut Suomi.fi-valtuudet osaksi Primus-oppilashallintojärjestelmäänsä. Osana hanketta järjestelmään integroitiin sekä Suomi.fi-valtuudet ja -tunnistus että Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmäkysely. Porin kaupungin oppilaille, vanhemmille ja opettajille hankkeen saavutuksen näkyvät Wilma-palvelun kautta, jonka taustalla Primus pyörii.

Hankkeella lähdettiin ratkaisemaan muun muassa oppilaiden tietoturvaan liittyviä ongelmia. Kuinka esimerkiksi varmistua, että Wilmaan kirjautuvalla vanhemmalla on oikeasti oikeus nähdä huollettavansa tiedot ja asioida tämän puolesta?

-Tarvitsimme järjestelmään tiedot oppilaiden huoltajista ja mahdollisuuden tarkastaa huoltajien valtuudet asioida lapsensa puolesta, kertovat Kaija Laurila ja Bettina Nirhamo Porin kaupungilta.

-On oleellisen tärkeää tietää, että palvelua käyttävällä on oikeus toimia lapsensa puolesta.

Kun käyttäjä kirjautuu Wilmaan vahvalla Suomi.fi-tunnistuksella, kirjautujan tiedot tarkistetaan myös väestötietojärjestelmästä. Suomi.fi-valtuuksien avulla palvelun on mahdollista tarkistaa perusrekistereistä esimerkiksi huoltajuustiedot — vaikkapa sen, että vanhemmalla on oikeasti oikeus asioida huollettavansa puolesta. Pori otti käyttöönsä myös Väestörekisterikeskuksen tarjoaman väestötietojärjestelmäkyselyn, jonka avulla oppilashallintajärjestelmässä on aina ajantasaiset, väestötietojärjestelmästä saadut tiedot oppilaista.

Väestörekisterikeskuksen palveluilla hyötyjä sekä viranomaisille että käyttäjille

Suomi.fi-palveluilla haluttiin suoraviivaistaa Wilman käyttöä ja parantaa tietoturvaa, Porin kaupungilta kerrotaan. Hyötyjä hankkeella onkin monia.

Suomi.fi-valtuuksien tarjoama tietoturva oli välttämätön osa koko suurempaa hanketta ja sen onnistumista, Porin kaupungilta todetaan.

Valtuuksien lisäksi hankkeessa otettiin käyttöön Väestörekisterikeskuksen VTJ-kysely. Nyt oppilaiden tiedot ovat tietojärjestelmissä aina ajan tasalla.

-Suomi.fi-palvelut ja väestötietojärjestelmän tiedot integroimalla saamme ajantasaista tietoa sekä oppilaista että heidän huoltajistaan. Nyt tiedot pysyvät ajan tasalla myös ulkopaikkakuntalaisten osalta.

Hyvään tulokseen hyvällä yhteistyöllä

Nirhamo ja Laurila kehuvat Väestörekisterikeskuksen tukea ja positiivista yhteistyöasennetta. Risujakin Porista annetaan. Yhteyshenkilöitä VRK:lla oli turhan monta, kun suuressa hankkeessa asiat kuuluivat monelle eri taholle. Tähän Väestörekisterikeskuksella onkin tartuttu: asiakaspalvelua on tehostettu järjestelemällä yksiköiden vastuujakoa uusiksi.

Lopputulokseen Porissa ollaan kuitenkin tyytyväisiä.

-Pääsimme tavoitteeseen: Wilma-palvelun käytettävyys parani, kun hankalan avainkoodin käyttö sisäänkirjautumisessa päättyi ja VTJ-kyselyn avulla kaikista oppilaista tulee nyt ajantasaiset tiedot suoraan järjestelmään. Huoltajuustiedotkin päivittyvät Valtuuksien avulla, Nirhamo ja Laurila toteavat.

-Tässä projektissa saatiin luotua muiden Wilma-hyödyntäjien tuleville Suomi.fi-integraatioille malli, joka tulee nopeuttamaan huomattavasti tulevia käyttöönottoprojekteja. Tämä on hieno, konkreettinen esimerkki miten Suomi.fi -palveluilla saadaan aikaiseksi selkeää lisäarvoa loppukäyttäjille, kehuu Suomi.fi-valtuuksien palveluomistaja Risto Ollikainen.

Eläketurvakeskus hyödyntää Suomi.fi-palveluita järjestelmäkehityksessään

Eläketurvakeskus on ottanut syksyllä käyttöön Suomi.fi-valtuudet ja Suomi.fi-viestit. Keskeinen motivaatio on asiakaskeskeinen ajattelu. ”Asiakkaille asiointi on helpompaa, kun tuttu ja turvallinen Suomi.fi-palvelu on käytössä useiden organisaation palveluissa”, taustoittaa Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Virpi Rautiainen.

Eläketurvakeskuksen uusi, Suomi.fi-valtuuksilla ryyditetty eETK-asiointipalvelu otettiin käyttöön elokuussa. Sieltä henkilöasiakas tai hänen valtuuttamansa taho voi ensimmäisessä vaiheessa tarkistaa Eläketurvakeskuksessa vireillä olevan asiansa tilan. Palvelun seuraavissa versioissa eETK:ssa voi myös hakea palvelua ja muokata tietoja. Syyskuussa Eläketurvakeskus otti käyttöön myös Suomi.fi-viestit henkilöasiakkaiden viestintäkanavana.

Virpi Rautiainen kertoo, että Eläketurvakeskus on linjannut jo aiemmin omassa palvelukonseptissaan, että Suomi.fi-palveluita hyödynnetään järjestelmäkehityksessä. ”Päätimme, että emme itse ryhdy rakentamaan vastaavia ominaisuuksia.” Yhtenä johtoajatuksena oli se, että Suomi.fi-palvelut tulevat suomalaisille tutuiksi, kun julkishallinto ottaa ne laajasti käyttöön. ”Toki meitä motivoi myös se, että Suomi.fi-palvelut ovat käyttäjille maksuttomia.”

Eläketurvakeskus on työeläkealan asiantuntijaorganisaatio, ja yleensä yritys- ja henkilöasiakkaat asioivat omien eläkelaitostensa kanssa. Tietyt tehtävät on kuitenkin keskitetty Eläketurvakeskukseen. Se myöntää suomalaisten yritysten ulkomailla toimivien työntekijöiden A1-todistuksen, joka mahdollistaa pysymisen Suomen sosiaaliturvan piirissä. Sen vastuulla on valvoa, että työnantajilla ja yrittäjillä on lakisääteiset työeläkevakuutukset kunnossa. Lisäksi se toimii kansainvälisenä yhdyslaitoksena, joka välittää eläkehakemukset ulkomaille.

Valtuudet-palveluun luotiin valtuuskoodit eläkealalle

Eläketurvakeskus otti käyttöön Valtuudet-palvelun kahdessa vaiheessa. Elokuussa yrityksen tai henkilön puolesta asiointi pohjautui kaupparekisteriin ja väestötietojärjestelmään, sillä eläkealalle soveltuvia valtuuskoodeja ei Valtuudet-palvelusta löytynyt. Perusrekisterit tekevät toisen puolesta asioinnin mahdolliseksi kuitenkin vain alaikäisen lapsen vanhemmalle tai yrityksen nimenkirjoitusoikeudet omaavalle henkilölle.

Jotta henkilö- tai yritysasiakas voi jatkossa valtuuttaa valitsemansa henkilön asioimaan puolestaan eETK:ssa, tuli Eläketurvakeskuksen siis ensin määritellä eläkealalle omat valtuuskoodit. Tavoitteena oli mahdollisimman kattava määrittely, jotta koodeja voisi soveltaa laajasti. ”Valtuuksia kun ei voi ylittää, mutta suppeammin niitä voi käyttää”, huomauttaa Rautiainen.

Syyskuussa otettiin käyttöön kolme uutta valtuuskoodia: työeläkevakuutusasioiden ja eläkeasioiden hoito sekä ulkomailla työskentelyyn liittyvän sosiaaliturva-asian hoitaminen. Nyt esimerkiksi eläkkeenhakija voi valtuuttaa toisen henkilön katsomaan eETK:sta ulkomaille lähetetyn eläkehakemuksen käsittelytilanteen. Tai ulkomaille työntekijöitä työskentelemään lähtevä yritys myöntää asioiden hoitajalleen valtuuden tarkistaa A1-hakemustensa tilanteen. Samoin yrittäjä tai yritys voi valtuuttaa tilitoimiston tai muun kumppaninsa katsomaan, missä vaiheessa on asiakkaan vakuutusvalvonnan käsittely.

Uusien valtuuskoodien määrittelyyn kannattaa varata kalenteriaikaa

Uusien valtuuskoodien sisältöjä työstettiin yhteistyössä työeläkealan eri toimijoiden kanssa. Eläkeasian hoitamisen valtuuskoodin käsittelyyn osallistui myös Kela.

Uusien valtuuskoodien määrittely Valtuus-palveluun oli Rautiaisen mukaan palvelun käyttöönoton pitkäkestoisin vaihe. ”Niiden yhteiseen käsittelyyn kannattaa varata reippaasti kalenteriaikaa, varsinkin jos palveluita tarjoaa useampi taho”, hän suosittelee.

Maaliskuussa aloitettu määrittelytyö saatiin valmiiksi kesäkuun lopulla. Luonnosversioita käsiteltiin myös Väestörekisterikeskuksen kanssa, mutta pieniä täsmennyksiä koodeihin tehtiin vielä kesäkuun lopulla. Palvelun testaukseen ja käyttöönottoon päästiin siten hieman tavoiteltua aikataulua myöhemmin.

Laaja yhteistyö tuotti kuitenkin tulosta – nyt valtuuskoodien sisältö on eläkealalla yhdessä hyväksytty ja siten jatkossa useamman toimijan hyödynnettävissä.

Valtuudet-palvelun tekninen käyttöönotto ei sen sijaan ollut Rautiaisen mukaan iso työ. Eläketurvakeskus käyttää rajapintaratkaisuna WebAPI-liittymää. ”Sen teknisessä toteutustyössä ei puhuta monestakaan työpäivästä. Suurin työ liittyi testaamiseen ja testitapausten käsittelyyn ja tarkistamiseen.”

Eläketurvakeskuksen henkilöasiakkaiden ensisijainen viestintäkanava on Suomi.fi-viestit

Syksyllä Eläketurvakeskus otti käyttöön myös Viestit-palvelun. Suomi.fi-viestien käyttöön ohjataan vahvasti Eläketurvakeskuksen kaikessa henkilöasiakkaan ohjeistuksessa.

Suomi.fi-viestit tulevat suoraan työjonoon Eläketurvakeskuksen käsittelijöille. ”Se on hyvä kanava tietoturvan ja vahvan tunnistautumisen vuoksi. Tiedämme, keneltä viesti tulee ja kuka viestin saa, kun vastaamme. Voimme olla varmoja, että kanavaa voi käyttää luottamuksellisten työeläkeasioiden lähettämiseen”, Rautiainen toteaa. ”On myös hyvä, että esimerkiksi lähetetyn työntekijän A1-todistukseen liittyviä asioita voi hoitaa digitaalisesti missä päin maailmaa hyvänsä.”

Muutama mutka matkalla Suomi.fi-viestien käyttöönotossa tosin oli, joten käyttöönotto viivästyi suunnitellusta. Kaikkia Eläketurvakeskuksen toivomia ominaisuuksia ei ensivaiheessa ollut käytössä. Erityisesti odotellaan Viestit-palvelun laajentumista yritysasiakkaisiin sekä mahdollisuutta lähettää viestit myös postitse.

Suomi.fi-viestien tulostusominaisuus otetaan käyttöön loppuvuodesta. Se laajentaa Viestit-palvelun käyttöä ja helpottaa käsittelijän työtä Eläketurvakeskuksessa. ”Nyt voimme käyttää palvelua vain digitaalisesti vastaanotettaviin viesteihin. Kun tulostusominaisuus otetaan käyttöön, voimme lähettää kaikki ratkaisut, päätökset, lisätietopyynnöt ja infokirjeet Suomi.fin kautta. Asiakas saa viestin toiveensa mukaan joko digitaalisesti tai postitse.”

Tärkeä ominaisuus Eläketurvakeskukselle on myös Suomi.fi-viestien lähettäminen yrityksille. Loppuvuoden aikana Suomi.fi-viestit avataan pienyrityksille. Ensi vuoden puolella ominaisuutta laajennetaan koskemaan myös suurempia yrityksiä.

 

 

 

 

 

Suomi.fi-valtuuksia on jatkossa mahdollisuus kohdentaa ja rajata tarkemmin

Suomi.fi-valtuudet on julkaissut 23.10 uuden ominaisuuden, jonka avulla valtuuttaja voi rajata antamaansa valtuutta yksilöllisemmin.  Näin esimerkiksi yritys voisi jatkossa rajata, ketkä työntekijät hoitavat palkkatietojen ilmoittamisen yrityksen eri aliorganisaatioiden puolesta.  Tällöin annettavan valtuuden rajaustarkenteena käytettäisiin yrityksen omia aliorganisaatiotunnisteita, esimerkiksi yrityksen tytärorganisaatioiden tunnuksia tai yrityksen osastotunnuksia.

Myös asiamiehinä toimivat yritykset kuten tilitoimistot voivat rajaustarkenteen avulla jatkossa kohdentaa asiakasyrityksiltään saamiaan valtuuksia tietyille työntekijöilleen. Valtuuden tarkenteena olisi tässä tapauksessa asiakastunnus, esimerkiksi y-tunnus.

Rajaustarkenteita voivat olla myös esimerkiksi kiinteistönumero, tilinumero, diaarinumero tai rekisterinumero, riippuen siitä mikä tarkennusmahdollisuus on valtuuden toimivallan ilmaisevaan valtuuskoodiin avattu.

Kuinka rajaustarkenteita käytetään

Rajaustarkenteen arvo syötetään vapaamuotoisesti valtuuskoodin lisätietoihin, oikeaan tarkennekenttään. Tarkentaminen on mahdollista vain tietynlaisia valtuuksia antaessasi. Ensimmäisessä vaiheessa rajaustarkenteita voi antaa vain verohallinnon asiointipalveluissa käytettäville valtuuskoodeille.

Saat tarkemmat ohjeet rajaustarkenteen käyttöön suoraan käyttämästäsi asiointipalvelusta, mikäli rajaustarkenteet huomioidaan siellä. Suomi.fi-verkkopalvelun ohjeet-sivustoilla julkaistaan lisäksi yleisluontoisia ohjeita rajaustarkenteiden käytöstä. Suomi.fi-ohjeet uudistuvat 30.10.

 

Kuntalaisten lomakeasiointi hoituu tietoturvallisesti ja kätevästi Suomi.fi-viestien avulla

Kunnissa monet asiat hoituvat verkkolomakkeiden kautta. Lomakkeen kulun pitää olla ehdottoman tietoturvallista, sillä niissä käsitellään usein henkilötietoja ja jopa arkaluontoisia tietoja. Tärkeää on myös varmistua, että kuka tahansa ei voi ilman suostumusta hoitaa toisen henkilön asioita. Helppo ratkaisu luotettaviin lomakkeisiin on Suomi.fi-viestit.

Suomi.fi-viestien avulla kuntien asiakaspalvelu voi olla entistä parempaa. Lomakkeiden tulee jatkossakin löytyä kunnan verkkosivuilta tai muusta asiointikanavasta, jota kuntalaiset ovat tottuneet käyttämään.

– Viestit-palvelun avulla kunnan sivuille voi rakentaa nopeasti ja kustannustehokkaasti tietoturvallisia asiointipalveluita kuten ajanvarauksia, potilaskertomusten lähettämistä tai tietopyyntöjä, kertoo johtava asiantuntija Hannu Korkeala Väestörekisterikeskuksesta.

Lomakkeen tiedot kulkevat tietoturvallisesti

Väestörekisterikeskuksen kehittämän Viestit-palvelun voi kytkeä lomakkeen taustalle, eli kuntalainen tulee samalla ottaneeksi Viestit käyttöönsä. Viestit-palvelu kannattaa kytkeä lomakkeisiin, joissa kulkee henkilötietoa tai muuten arkaluontoista tietoa tai joihin vastaamiseen tarvitaan turvallinen kanava.

Lomakkeiden tiedot kulkevat suojattuna verkkosivustolta Viestit-palveluun, mikä mahdollistaa arkaluontoisenkin tiedon käsittelyn. Viranomaisen antama vastaus kulkee niin ikään suojattuna Viestit-palveluun eikä esimerkiksi kuntalaisen henkilökohtaiseen sähköpostilaatikkoon.

Vahva tunnistautuminen pienentää väärinkäytösten uhkaa

Viestit-palvelun avulla verkkolomakkeeseen saadaan rakennettua asiakkaan vahva tunnistautuminen ilman, että kunnan tarvitsisi hankkia oma tunnistuspalvelu. Lomakkeen täyttäjältä vaaditaan vahva tunnistautuminen joka asiointikerralla. Näin voidaan varmistua siitä, että asiaa hoitaa oikea henkilö. Samalla varmistuu, että vastaukset ohjautuvat oikealle henkilölle.

Vastaukset ja päätökset sekä itse lomakkeen kopio löytyvät helposti kuntalaisen omasta Viestit-postilaatikosta Suomi.fi-verkkopalvelusta. Ensimmäisellä lomakkeentäyttökerralla kuntalaisen tulee antaa suostumus viranomaispostin vastaanottoon Viestit-postilaatikon kautta. Kuntalainen antaa samalla suostumuksen siihen, että muutkin kuin kyseistä lomaketta koskevat viranomaisasiat tulevat jatkossa Viestit-palveluun. Viranomaispostin löytyminen yhdestä paikasta helpottaa kuntalaisen asiointia huomattavasti. Suostumuksen voi koska tahansa poistaa Viestit-palvelun asetuksissa Suomi.fi-verkkopalvelussa, jos tulisi katumapäälle.

Kunnan tehtävälista Viestit-palvelun käyttöönottoon:

  1. Liitä virasto Viestit-palveluun. Liittyä voi kevyemmin sähköpostiliitynnällä tai tekemällä ohjelmistointegroinnin Web Service-rajapinnan avulla. Väestörekisterikeskus ei peri liittymisestä maksua, mutta liitettävälle palvelulle on kuitenkin haettava käyttölupa Väestörekisterikeskukselta.
  2. Mieti paikka lomakkeelle esim. kunnan omassa verkkopalvelussa.
  3. Luo lomake sivuille ja paluusivu sille.
  4. Mieti lomakkeen käsittelyprosessi, jos sitä ei vielä ole.

Lisätietoa:

Johtava asiantuntija, Hannu Korkeala, Väestörekisterikeskus. p. 0295 535 071, etunimi.sukunimi@vrk.fi