Suomi.fi-palveluväylän käyttöönotossa voi nyt halutessaan ohittaa testauksen jos vastaava liityntätapa on jo aikaisemmin testattu

Suomi.fi-palveluväylän käyttöönottoprosessia on kevennetty Väestörekisterikeskuksen päätöksellä (26.3.). Palveluväylään liittyvän käyttäjäorganisaation on aikaisemmin täytynyt testata kaikkia palveluväyläliitoksiaan VRK:n tarjoamassa testausympäristössä ennen palvelun viemistä tuotantoon.

Vastaisuudessa Suomi.fi-palveluväylään liityttäessä Käyttäjäorganisaatio voi halutessaan ohittaa testausvaiheen ja liittyä suoraan tuotantoympäristöön, jos identtinen liittymistapaus on jo aiemmin testattu käyttöehtojen mukaisesti.

Identtisestä liittymistapauksesta on kyse, kun käyttäjäorganisaatio ja sen alijärjestelmä liitetään Palveluväylään täysin samalla tavalla kuin aiemmassa liittymistapauksessa eli käyttäen samoja, jo käytössä olevia ja testattuja liityntäpalvelinta ja rajapintoja. Identtisten liittymistapausten testaaminen on lainsäädännön näkökulmasta tarpeetonta. Linjaus on yhdenmukainen palveluväylän käyttöehtojen kanssa.

Lue koko päätös: Testauksen ohittaminen palveluväylän käyttöönotossa (pdf)

Lisätietoa

Atte Pirttilä, Väestörekisterikeskus

etunimi.sukunimi@vrk.fi

VRK on linjannut Suomi.fi-palveluväylän käyttövelvoitteesta poikkeamisesta

Suomi.fi-palveluväylän käyttövelvoitteesta on säädetty laissa hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista. Lain 5 §:ssä mainitut organisaatiot ovat velvoitettuja käyttämään Suomi.fi-palveluväylää siirtäessään ja luovuttaessaan tietovarantoihinsa sisältyviä tietoja ja tarjotessaan asiointipalveluja.

Laissa on lueteltu poikkeusperusteet, joiden nojalla organisaatiolle voitaisiin myöntää lupa poiketa käyttövelvoitteesta. Lain mukaan käyttövelvoitetun organisaation on käyttövelvollisuudesta poiketakseen haettava poikkeuslupahakemusta VRK:lta. Väestörekisterikeskus on poikkeusperusteisiin nojaten tehnyt linjauspäätöksen tilanteista, milloin organisaation ei edellytetä käyttävän Suomi.fi-palveluväylää. Linjauksen johdosta seuraavissa tapauksissa organisaation ei tarvitse hakea poikkeuslupaa Suomi.fi-palveluväylän käytöstä, vaan se voi suoraan ilmoitusmenettelyllä poiketa käyttövelvoitteesta:

  • Tietojen vastaanottajana on organisaatio, jolla ei ole lain mukaista käyttövelvoitetta
  • Eräajo-tyyppiset siirrot, joihin organisaatiolla on jo olemassa ratkaisu
  • Liittymät työasemaohjelmistoihin ja mobiililaitteisiin
  • ST III tason tiedonsiirto tietyin rajoituksin

Edellä mainittuihin tilanteisiin tarkemmat perustelut löytyvät virallisesta linjauksesta. Lue virallinen linjaus: Linjaus käyttövelvoitteesta poikkeamisesta.

Mikäli käyttövelvoitettu organisaatio haluaa käyttää muuta tiedonsiirtotapaa johonkin linjauksessa mainittuun tilanteeseen vedoten, organisaation tulee lähettää ilmoitus VRK:lle voidakseen poiketa käyttövelvoitteesta. Ilmoituksessa tulee mainita tieto siitä, mikä palvelu on kyseessä, mihin tilanteeseen nojaten käyttövelvoitteesta poiketaan sekä perustelut. Väestörekisterikeskus voi joko hyväksyä tai hylätä ilmoituksen. Mikäli Väestörekisterikeskus katsoo ilmoituksen olevan linjauksen perusteiden mukainen, ilmoitus hyväksytään ja organisaatio voi käyttää Suomi.fi-palveluväylän tilalla jotain muuta ratkaisua. Väestörekisterikeskus voi kuitenkin organisaation ilmoituksen johdosta tehdä päätöksen siitä, ettei ilmoitus riitä kyseessä olevaan tilanteeseen ja pyytää organisaatiota tekemään virallisen poikkeuslupahakemuksen.

Suomi.fi-viesteissä uusia ominaisuuksia – suuret lähetykset, hyperlinkkien tuki ja sähköpostien varmentaminen

Tuki suurille lähetyksille

Väestörekisterikeskus on mahdollistamassa suurten viestimäärien lähettämistä asiakkaille yhdellä kertaa Viestit-palvelun kautta. Suurilla lähetyksillä tarkoitetaan yli 100 000 viestin kertalähetyksiä. Väestörekisterikeskus sopii suurien lähetyksien mahdollistamisesta erikseen asiakasorganisaatioiden kautta, ole yhteydessä Suomi.fi-asiakaspalveluun: suomi.fi-asiakaspalvelu@vrk.fi.

Hyperlinkit viesteihin

Kansalaisen saamissa viesteissä on mahdollistettu hyperlinkit. Viestisisältöön kirjoitettu www-osoite, esim. http://www.suomi.fi muodostuu linkiksi automaattisesti, eikä viestiin tarvitse kirjoittaa html- tai muita tageja. Linkit eivät muodostu viestejä lähettävän organisaation suuntaan, vaan viestisisältö tulee edelleen olla plain text -muodossa.

Käyttäjien sähköpostit varmennetaan tarkemmin

Viestejä vastaanottavien käyttäjien on jatkossa varmennettava tarkemmin sähköpostinsa, johon Viestit-palvelu lähettää ilmoituksen palveluun saapuneista uusista viesteistä. Loppukäyttäjän on kirjoitettava palvelun käyttöliittymässä sähköpostinsa kaksi kertaa, jotta sähköpostiin ei päädy esim. kirjoitusvirheitä.

Tilannekatsaus Suomi.fi-valtuuksien kehittämiseen

Virkailijatoimintojen kehittäminen prototyyppivaiheessa

Virkailijatoiminnoista kehitettiin viime syksyn sidosryhmähaastatteluiden ja -työpajojen tuloksena ensimmäinen prototyyppi, joka esiteltiin 17.1. palvelumuotoiluun osallistuneille organisaatioille järjestetyssä työpajassa. Tällä hetkellä ollaan valmistelemassa prototyypin toista versiota saatujen kommenttien perusteella. Uusi versio esitellään 8.3. järjestettävässä sidosryhmätyöpajassa. Helmikuun aikana on saatu käyntiin myös itse varsinainen kehitystyö (”koodaaminen”) sekä myös käyttöönotto- ja asiakasprosessien valmistelu. Valtuudet-palvelun virkailijatoiminnot on tarkoitus julkaista asiakaspalveluiden hyödynnettäväksi kesäkuun lopussa.

Virkailijatoimintojen avulla mahdollistetaan sähköinen valtuuttaminen ja toisen puolesta asiointi useille tahoille, jotka ovat tällä hetkellä syystä tai toisesta niiden ulkopuolella. Näitä ovat mm. organisaatiot, joiden edustajaa ei ole rekisteröity kaupparekisteriin: esim. seurakunnat, oppilaitokset, elinkeinoyhtymät, kuolinpesät, julkiset organisaatiot ja ulkomaiset yritykset. Lisäksi toiminnon avulla sähköisten valtuuksien piiriin pääsevät henkilöt, joilla ei ole verkkopankkitunnuksia tai eivät muutoin pysty käyttämään sähköisiä välineitä.

Useamman vahvistajan valtakirjat laajentavat valtuuttamisen soveltamismahdollisuuksia

Useamman vahvistajan henkilövaltakirjan avulla mahdollistetaan sähköinen puolesta asiointi tilanteissa, joissa vaaditaan molempien vanhempien hyväksyntä toimia huollettavansa puolesta. Kyseinen ominaisuus soveltuu esimerkiksi käyttötapaukseen, jossa molempien huoltajien täytyy vahvistaa toisilleen valtakirja esim. huolettavan pankkiasiointiin liittyen. Tämä ominaisuus on tällä hetkellä palvelumuotoilussa ja julkaisua tavoitellaan toisen vuosineljänneksen alkuun.

Useamman vahvistajan yritysvaltakirja tuo sähköisen valtuuttamisen piiriin yritykset, joissa ei ole mahdollistettu yksinedustamista. Ominaisuuden avulla yrityksen myöntämän valtuuden vahvistajiksi voidaan määritellä yrityksen nimenkirjoituslausekkeen osoittama määrä vahvistajia tai jopa koko yrityksen hallitus. Tämä ominaisuus on tällä hetkellä konseptisuunnittelussa ja julkaisua tavoitellaan tämän vuoden kolmannelle neljännekselle.

Yhdistykset Suomi.fi-valtuuksien piiriin uuden yhdistysrekisterin myötä

Myös yhdistysten nimissä on tulevaisuudessa mahdollista tehdä sähköinen valtuutus itsepalveluna samaan tapaan kuin esimerkiksi suurimman osan osakeyhtiöiden osalta voidaan tehdä jo nyt. Patentti- ja rekisterihallitus on tulevana kesänä julkaisemassa uuden yhdistysrekisterin, jossa on huomioitu myös Suomi.fi-valtuuksien tarpeet. Kehitystyö uuden rekisterin liittämiseksi Suomi.fi-valtuuksien taustarekisteriksi pääsee käyntiin heti, kun yhdistysrekisterin kehitysympäristö valmistuu, arviolta toukokuussa. Asiointipalveluille uudistus tavoitellaan julkaistavan tarjolle tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä.

Lisätietoa

valtuudet-kayttoonotot@vrk.fi

Suomi.fi-infot jatkuvat helmikuussa!

Kuukausittaiset Suomi.fi-infot jatkuvat helmikuussa. Suomi.fi-infojen tarkoituksena on antaa Suomi.fi-palvelujen asiakasorganisaatioille sekä SuoJa-, SuoPa- ja YTI-hankkeissa tehtävästä kehittämisestä kiinnostuneille ajankohtaista tietoa niin käyttöönottoihin, kehittämiseen kuin sisältöihin liittyen. Voit lähettää palautetta, kysymyksiä tai kommentteja ennakkoon Suomi.fi-palveluiden asiantuntijoiden vastattavaksi. Myös tilaisuuden aikana on mahdollista esittää palveluiden kehitykseen liittyvää palautetta ja kysymyksiä.

Vuoden ensimmäinen Suomi.fi-info pidetään 12.2.2019. Infot järjestetään tiistaisin klo 9-11. Jokaiselle käsiteltävälle palvelulle on varattu aikataulusta oma tuokionsa – voit siis kuunnella helposti juuri sinua kiinnostavat palvelun asiat.

Tilaisuus pidetään suomeksi.

Infojen aikataulu:

  • 09:00  Viestit
  • 09:15  Valtuudet
  • 09:30  Tunnistus
  • 09:45  Palvelutietovaranto
  • 10:00  Suomi.fi-verkkopalvelu
  • 10:15  Palveluväylä
  • 10:30  Yhteentoimivuusalusta
  • 10:45  Kartat & Maksut
  • 11:00  Tilaisuus päättyy

Lisää infoa, lomakkeen kysymysten lähettämiseksi sekä linkit virtuaalikokoukseen löydät eSuomesta: https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/suomi-fi-infot/ Sivulta löydät myös edellisten infojen tallenteet sekä materiaalit.

Tervetuloa Suomi.fi-infoihin!

Suomi.fi-viestit perille nyt myös postitse – tulostus-, kuoritus- ja jakelupalvelu käytössä!

Suomi.fi-viestien tulostus-, kuoritus- ja jakelupalvelu on avautunut Viestejä käyttäville asiointipalveluille.. Tulostus-, kuoritus- ja jakelu täydentää Suomi.fi-viestien palvelupaketin. Sen avulla Viestejä hyödyntävä organisaatio saa asiakkailleen lähtevät viestit perille riippumatta siitä, tahtooko asiakas vastaanottaa viranomaispostinsa sähköisenä vai paperisena. Sähköisesti viestit lähtevät niille Viestejä hyödyntävän organisaation asiakkaille, jotka Viestit-palvelussa ovat antaneet suostumuksensa sähköiseen viestinvälitykseen. Muille viestit lähtevät postitse tulostus-, kuoritus ja jakelupalvelun avulla.

Väestörekisterikeskukselle palvelun tuottaa Edita Prima Oy.

Näin otat tulostus-, kuoritus- ja jakelupalvelun käyttöön:

Löydät ohjeet ja lomakkeet palvelun käyttöönottamiseksi osoitteesta https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/viestit/ Organisaatio liittyy palvelun käyttäjäksi hakemalla Suomi.fi-viestien käyttölupaa ja tekemällä teknisen liitoksen palveluun, ml. testaus. Paperipostitus voidaan liittää osaksi palvelua tässä vaiheessa tai myöhemmin. Liittymisen jälkeen organisaatio voi tuoda mukaan uusia palveluita tai ominaisuuksia.

Mikäli Viestejä käyttävä organisaatio on kiinnostunut tulostus-, kuoritus- ja jakelupalvelun hyödyntämisestä, ota yhteyttä Viestien käyttöönottotiimiin, viestit-kayttoonotot@vrk.fi.

Lisätietoa

viestit-kayttoonotot@vrk.fi

Suomi.fi-palveluväylän versio 6.20.0 julkaistaan 25.1.2019

Seuraava Suomi.fi-palveluväylän ohjelmistoversio julkaistaan ja otetaan käyttöön 25.1.2019

Suomi.fi-palveluväylän seuraava uusi ohjelmistoversio 6.20.0 julkaistaan 25.1. Tämän ohjelmistoversion julkaisun ja kaikki asennuspaketit tekee Suomen ja Viron yhteinen Nordic Institute for Interoperability Solutions– instituutti (NIIS). Aikaisemmin Palveluväylän asennuspaketit teki Väestörekisterikeskus, mutta jatkossa NIIS huolehtii ohjelmistokehityksestä ja asennuspakettien julkaisusta.

Palveluväylän keskusympäristöt päivitetään talven ja kevään 2019 aikana edellä mainittuun julkaistavaan versioon.

HUOM! Keskusympäristön päivitys 6.20.0 versioon vaikuttaa Palveluväylään liitettyjen yksittäisten liityntäpalvelimien toimintaan jos liityntäpalvelimessa on käytössä vanha ohjelmistoversio:

  • Palveluväylään liitettyjen liityntäpalvelinten vanha ohjelmistoversio 6.7.13 ja sitä vanhemmat ohjelmistoversiot on päivitettävä uudempaan ohjelmistoversioon ennen kuin keskusympäristössä otetaan käyttöön uusi ohjelmistoversio 6.20.0. Käytännössä tämä tarkoittaa, että uusin tällä hetkellä saatavilla oleva liityntäpalvelimen ohjelmistoversio 6.19.0 on päivitysasennettava vanhan ohjelmistoversion tilalle mahdollisimman nopeasti.
    • Jos  Palveluväylään liittyneellä organisaatiolla on liityntäpalvelimellaan käytössä jokin vanhempi ohjelmistoversio (<=6.7.13) ovat, lakkaa tällöin kyseinen liityntäpalvelin toimimasta siinä  kun Palveluväylän keskusympäristössä otetaan käyttöön uusin ohjelmistoversio (v.6.20.0).
    • Ohjelmistoversion 6.19.0 julkaisutiedote ja ohjeet asennukseen löytyvät eSuomi.fi -sivulta:
  • Ohjelmistoversiota 6.7.13 uudemmat versiot (kuten versiot 6.9.3, 6.16.0, 6.17.0 jne.) toimivat liityntäpalvelimilla normaalisti keskusympäristössä tehtävän ohjelmistoversion 6.20.0 päivityksen jälkeenkin.

Päivitysten suunnitellut alustavat ajankohdat ovat (muutokset mahdollisia):

  • Kehitysympäristö (FI-DEV) helmi-maaliskuun vaihteessa
  • Testiympäristö (FI-TEST) maaliskuun puolivälin tienoilla
  • Tuotantoympäristö (FI) huhtikuun alkupuolella

Huomoitavaa on myös se, että keskusympäristön uuden ohjelmistoversion päivityksen aikana uusien liityntäpalvelinten tai organisaatioiden lisääminen Palveluväylään ei ole mahdollista. Päivityksen tarkka ajankohta ilmoitetaan ympäristökohtaisilla jakelulistoilla viikkoa ennen päivitystä.

Ylläpito lähettää tarkemmat päivitystä koskevat ohjeet liityntäpalvelinten teknisille yhteyshenkilöille keskusympäristöjen päivityksen jälkeen. Keskusympäristön päivityksen jälkeen on suositeltavaa päivittää liityntäpalvelimet uuteen ohjelmistoversioon 6.20.0 neljän viikon kuluessa. Uuden version päivityksen myötä liityntäpalvelimen uudet sekä parannetut ominaisuudet tuovat lisää tehokkuutta väylän toimintaan sekä tietoturvaan, joten versiopäivitys kannattaa tehdä ensi tilassa.

Version 6.20.0 uusia ominaisuuksia ja parannuksia

Tammikuun lopussa julkaistavan version 6.20.0 julkaisutiedote sisältää tarkemmat tiedot uuteen versioon tehdyistä ominaisuuksista ja parannuksista. Virallinen englanninkielinen julkaisutiedote julkaistaan NIIS:n toimesta samaan aikaan, kun uusi versio tulee saatavilla. Muun muassa seuraavat ominaisuudet ja parannukset on sisällytetty julkaistavaan versioon.

  • Tuki Ubuntu 18.04 LTS -versiolle
    • Liityntäpalvelin voidaan siirtää käyttämään Ubuntu 18.04 LTS -käyttöjärjestelmää Ubuntu 14.04 LTS -käyttöjärjestelmän sijaan.
    • Sekä liityntäpalvelimen päivitysasennus Ubuntu 14.04 LTS:tä Ubuntu 18.04 LTS:ään, että uusi asennus pelkästään Ubuntu 18.04 LTS -käyttöjärjestelmään on mahdollista.
    • Ubuntu 14.04 LTS -version osalta käyttöjärjestelmän ylläpitopäivitykset loppuvat Q2/2019  aikana, joten on suositeltavaa ottaa Ubuntu 18.04 LTS käyttöön heti kun mahdollista.
    • Ubuntu 18.04 LTS:n osalta julkaistaan versiossa 6.20.0 asennuspaketit ja ohjeet sekä uudelle asennukselle että päivitysasennukselle. Ohjeet ovat toistaiseksi NIIS:n tekemät englanninkieliset ohjeet. Suomenkieliset ohjeet tulevat myöhemmin saataville.
      • Englanninkieliset ohjeet ovat saatavilla täältä
  • Palveluväylässä käyttöön tuleva liityntäpalvelimen versio 6.20.0 sisältää parannuksia ST IV -suojaustason tiedonsiirtoon. Jatkossa tiedonsiirto täyttää Viestintäviraston asettamat vaatimukset.
    • Uudet Palveluväylässä käytettävät varmenteet (liityntäpalvelimen autentikointi- ja allekirjoitusvarmenne) luodaan jatkossa 3k (3072) pituisina. Aikaisemmin varmenteet olivat 2k (2048 bittiä) pituisia. Vanhat jo käytössä olevat varmenteet toimivat samalla tavalla kuin aikaisemminkin. Kun nyt käytössä olevat varmenteet seuraavan kerran uusitaan ennen niiden voimassaolon päättymistä, ovat uudet varmenteet jatkossa 3k (3072 bittiä) pituisia.
    • Liityntäpalvelimien välisissä TLS -yhteyksissä käytettävä avaintenvaihdon salauslujuus on parannettu (salausavain on nyt 128 bittiä).
      • Muutos on yhteensopiva taaksenpäin: kun uudella ohjelmistoversiolla 6.20.0 varustettu liityntäpalvelin kommunikoi vanhempaa ohjelmistoversiota käyttävien liityntäpalvelinten kanssa, käytetään vanhaa salausavainta (<128 bittiä).
      • HUOM! Red Hat Enterprise Linux 7 (RHEL7) tukee uuden salausavaimen käyttämistä alkaen RHEL-versiosta 7.3. Jos haluat käyttää uutta salausavainta, on RHEL-versio 7.3 tai uudempi otettava käyttöön.
  • Liityntäpalvelimen käsittelemien viestien tietoja tallentavan ’Messagelog’ -tietokannan aikaleimaus on parantunut niin, että tallennettavat tietueet ovat aina todennettavissa käsiteltyjen viestien määrästä ja liityntäpalvelimen kuormituksesta riippumatta.
  • Liityntäpalvelimen turvallisuutta ja ylläpitoa on parannettu korvaamalla käytössä olevia räätälöityjä ja vanhentuneita kolmannen osapuolen ohjelmistokomponentteja uusimpiin komponenteista julkaistuihin versioihin.
    • Lisäksi X-Roadin lähdekoodin ylläpidettävyyttä on parannettu poistamalla ei-tuettuja ominaisuuksia ja poistettu käyttämättömiä lähdekoodeja.
  • X-Roadissa käytettävä WSDL-validointikomponentti (=WSDL-validaattori) on päivitetty uusimpaan, paranneltuun versioon. Korjaus vähentää teknistä velkaa ja parantaa toiminnallisuutta.
    • HUOM! Muutos voi vaikuttaa liityntäpalvelimen WSDL-tiedostojen lisäämiseen ja/tai päivittämiseen liityntäpalvelimen konfigurointia tehtäessä. WSDL-validaattorin uusi versio voi hylätä joitakin WSDL-tiedostoja, jotka edellinen versio hyväksyi. Tällöin WSDL -tiedoston sisältö on tarkistettava oikeanmuotoiseksi.
  • Liityntäpalvelimen lokitietojen luomiseen käytetty Logback -logitusmoduuli on korvattu vakaammalla Slf4jRequestLog-moduulilla. Korjaus vähentää teknistä velkaa ja parantaa toimivuutta. Lokitiedostojen sisältö on sama kuin aikaisemminkin.
  • Proxy.log -lokitiedostoon liityntäpalvelimella tulee jatkossa varoitus jos Messagelog-tietokannassa aikaleimattujen tietueiden määrä nousee yli 70 prosenttiin asetetusta raja-arvosta.
    • Lokitiedostoon kirjattava varoitus ilmaisee liityntäpalvelimen järjestelmänvalvojalle, että aikaleima-tietueiden raja-arvoa tulisi korottaa. Raja-arvosta lisätietoa löytyy täältä.
  • Liityntäpalvelimen toiminnallisuutta on parannettu seuraavilla osa-alueilla:
    • Suorituskykyä on parannettu tehostamalla palvelimen autentikointiavaimen ja -varmenteen käsittelyä.
    • Viestien käsittelyssä käytettävän XML-parserin toimintaa on parannettu niin, että XML-parserointi on suojattu ulkoisen kokonaisuuden kannalta oletusarvoisesti paremmaksi.
  • Havaittuja pieniä bugeja on korjattu ja toiminnallisuutta parannettu:
    • Korjattu bugi, joka voi aiheuttaa palvelukyselyn mahdollisen epäonnistumisen, jos X-Roadiin liitetty palvelu on käytettävissä kahdessa tai useammassa liityntäpalvelimessa ja jonkin näiden liityntäpalvelimen Host-nimen selvittäminen epäonnistuu.
    • SSL-kättelylle on asetettu aikakatkaisuarvo, jota käytetään silloin kun luodaan yhteyttä liityntäpalvelinten välillä.
      • Aiemmin yhteyttä luonut liityntäpalvelin saattoi odottaa ikuisesti, että SSL-kättely päättyisi TCP-yhteyden muodostamisen jälkeen.
    • Korjattu mahdollinen mutta harvinainen tilanne, joka aiheutti ajoittaisen vian liityntäpalvelimien välisen yhteyden luomisessa. Tämä vika voi esiintyä tilanteessa, jossa yhteyttä yritetään muodostaa liityntäpalvelimeen, vaikka sen verkko-osoitetta ei ole vielä saatu ratkaistua (osoitteen selvittäminen kestää jostain syystä pitkään).
    • ASiC-säiliön sisältämien viestien purkaminen on mahdollista jatkossa vaikka säiliön sisällön tarkistaminen/vahvistaminen on epäonnistunut. On siis jatkossa mahdollista viestien poimimisen ASiC-säiliöistä silloinkin kun SOAP-hyötykuormaa ei ole tallennettu ’Messagelog’ -tietokantaan kuten Palveluväylän liityntäpalvelimissa oletusarvoisesti toimitaan (Palveluväylän liityntäpalvelimissa hyötykuorman tallennusta ei oletuksena käytetä)
      • ASiC-säiliöt liittyvät siihen, että ’Messagelog’ -tietokannasta automaattisesti ja säännöllisesti arkistoidaan viestit ZI -pakettiin kovalevylle. Arkistoinnin yhteydessä luotavat ZIP -paketit pitävät sisällään Asic (Associated Signature Container) säiliöitä, johon tallennetaan väylän yli siirretyn viestit, niiden allekirjoitukset ja aikaleimat.
  • Liityntäpalvelimen käyttöliittymään on tehty parannuksia:
    • Lisätty X-Road-tuotemerkin värit ja X-Road-logo liityntäpalvelimen käyttöliittymiin.
    • Lisätty palautesivu, joka sisältää linkit X-Road Service Deskiin ja X-Road Backlogiin.

Asennukseen ja päivitykseen liittyvää ohjeistusta

Uusi liityntäpalvelimen ohjelmistoversio eri Palveluväylän ympäristöihin (FI-DEV, FI-TEST ja FI) tulee saataville kun Palveluväylän ylläpito päivittää kyseisen ympäristön keskuspalvelimen uuteen versioon. Kun keskusympäristön päivitys on valmis, ylläpito ilmoittaa liityntäpalvelimen ohjelmistoversion latauslinkin kyseiseen ympäristöön. Ylläpito lähettää sähköpostilla myös tarkemmat päivitystä koskevat ohjeet liityntäpalvelinten teknisille yhteyshenkilöille keskusympäristöjen päivityksen jälkeen.

Uusi liityntäpalvelimen ohjelmisto voidaan päivittää toimivan v.6.17.0 tai v.6.19.0 asennuksen päälle (Huom. Palveluväylän versioita 6.18.x ei ole olemassa Suomessa – versio 6.18.x on vain Virossa käytössä). Päivityksiä muiden vanhempien ohjelmistoversioiden päälle ei ole testattu, mutta hyvin todennäköisesti päivitys onnistuu normaalisti.

Asennus- ja päivitysohjeet löytyvät alla mainituista linkeistä. Uuden ohjelmistoversion julkaisun lähestyessä/tapahtuessa mainittuja ohjeita päivitetään vielä tarpeen vaatiessa ajanmukaiseksi.

Ubuntu 18.04 LTS

  • Testi- ja Tuotantoympäristö
    • Asennus ja päivitysohjeet julkaistaan myöhemmin NIIS:n toimesta.
    • Ohjeet ovat englanninkieliset

Ubuntu 14.04 LTS

Red Hat Enterprise Linux 7

Youtubesta löytyy myös havainnolliset videot liityntäpalvelimen käyttöönottoon liittyen:

Ennen päivitysasennusta tai päivitysasennuksen yhteydessä tarkista seuraavat asiat:

  • Liityntäpalvelimen Member-tasolle ei saa jatkossa olla liitettynä palveluita
    • Versiosta v.6.9.3 lähtien liityntäpalvelimen kautta väylään tarjottavien palveluiden liittäminen suoraan Member-tasolle ei ole mahdollista, vaan palvelut on kytkettävä ainoastaan alijärjestelmän tasolle.
    • Palvelut on kytkettävä ainoastaan alijärjestelmän tasolle, palveluiden kytkemistä Member-tasolle ei enää tueta. Palvelut on siirrettävä käsin Member-tasolta alijärjestelmän tasolle ennen päivitysasennuksen aloittamista. Jos palveluita ei siirretä manuaalisesti pois, kaikki Member-tasolta löytyvät palvelut poistetaan automaattisesti. Huom! Asennusohjelma ei pysäytä asennusta tai anna automaattista virheilmoitusta tästä tilanteesta.
    • Ohjeet palvelujen lisäämisestä/siirtämisestä alijärjestelmän tasolle löytyvät täältä.
  • Versiosta v.6.16.0 lähtien liityntäpalvelimen ohjelmisto validoi liitettävien palveluiden käyttämät WSDL-tiedostot.  Uudessa 6.20.0 versiossa validointiin on tehty parannusta ja validointi tapahtuu silloin kun a) joko kokonaan uuden palvelun WSDL-tiedosto lisätään (importataan) tai b) kun vanhan (jo olemassa olevan) palvelun WSDL-tiedosto päivitetään (refresh-toiminnallisuus). Validoinnin epäonnistuessa WSDL-tiedoston lisääminen (importointi) tai päivittäminen (refresh) ei onnistu. WSDL-tiedosto on muokattava oikean syntaksin mukaiseksi, jotta sen validointi onnistuu. Lisäohjeita WSDL-tiedoston syntaksiin löytyy täältä.
    • WSDL-tiedoston voi validoida etukäteen esimerkiksi erillisellä tietokoneella käyttäen command line -työkalua, joka on saatavilla osoitteesta: http://x-road.ee/valid/
      • Samasta verkko-osoitteesta löytyvät ohjeet työkalun käyttöön.

Mitoita liityntäpalvelin ja säädä muistiasetukset kohdalleen

Suosittelemme huomioimaan sivuillamme julkistetun ohjeistuksen siitä, miten muistiasetuksia kannattaa säätää omalla palvelinalustalla. Ohjeistus auttaa jokaista palveluväylään liittynyttä organisaatiota parantamaan oman liityntäpalvelimensa suorituskykyä, koska liityntäpalvelimen asennuspaketissa asetettavat vakioasetukset eivät useinkaan sovellu suoraan käyttöön, ainakaan optimaalisella tasolla. Lisää muistiasetuksien optimoinnista täältä. Ohjeiden lukeminen ja käyttöönotto todellakin kannattaa, koska se auttaa parantamaan liityntäpalvelimen suorituskykyä merkittävästi.

Muistathan myös tarkistaa, että oma liityntäpalvelimesi on mitoitettu kapasiteetiltaan ja suorituskyvyltään oikein väylän käyttöä varten. Ohjeistusta löydät täältä.

Ulkoisen kuormantasaajan käyttö mahdollista

Ulkoisen kuormantasaajan käyttö on ollut mahdollista palveluväylän versiosta 6.16.0 lähtien.

  • Lue lisää ulkoisen kuormantasaajan käytöstä palveluväylässä täältä.
  • Englanninkielinen asennus- ja konfigurointiohje kuormantasaajan käyttöönottoa varten löytyy täältä.

Uuden version asennukseen ja päivitykseen liittyviä kysymyksiä voit lähettää osoitteeseen palveluvayla(at)palveluvayla.fi.

Katso-hyödyntäjä, varmista asiointipalvelusi jatkuvuus! – Katso-palvelu poistuu käytöstä vuoden 2019 lopussa

Katso-palvelu poistuu käytöstä vuoden 2019 lopussa. Katson alasajon takia sitä hyödyntävien sähköisten asiointipalveluiden on korvattava Katso-toiminnallisuudet muilla ratkaisuilla. Väestörekisterikeskus tarjoaa ratkaisuksi Väestörekisterikeskuksen Suomi.fi-valtuuksia ja -tunnistusta.

Katso-tunnistuksen ja Katso-roolien käyttö päättyy kokonaisuudessaan, jolloin Katsoa hyödyntävien asiointipalveluiden tulee siirtyä käyttämään korvaavia ratkaisuja, ettei asiointipalvelun käyttö esty. Suomi.fi-tunnistus ja Valtuudet-palvelu ovat VRK:n tarjoamat ratkaisut.

Työ kannattaa aloittaa heti, jotta asiointipalvelun jatkuvuus on varmasti turvattu eikä ole enää riippuvainen Katsosta.

Mikä muuttuu käytännössä?

Katso-tunnukset sekä Katsossa annetut roolit ja valtuudet lopettavat toimintansa kokonaisuudessaan vuoden 2019 lopussa. Katsosta ei siirry automaattisesti valtuus- tai roolitietoja vaan kunkin asiointipalvelun tulee suunnitella ja toteuttaa muutos omissa järjestelmissään ja prosesseissaan sekä ohjeistaa palvelunsa loppukäyttäjiä muutoksesta.

Asiointipalvelut voivat siirtyä käyttämään tunnistautumiseen Suomi.fi-tunnistusta, joka mahdollistaa käyttäjän tunnistamisen kaikilla vahvoilla tunnistusvälineillä – pankkitunnisteilla, mobiilivarmenteilla ja varmennekorteilla. Henkilön yksilöivänä tunnisteena on henkilötunnus.

Katso-palvelun rooli- ja valtuutustoiminnot ovat korvattavissa Suomi.fi-valtuuksilla. Valtuudet-palvelu perustuu väestötietojärjestelmästä, kaupparekisteristä sekä YTJ:stä saatavaan ajantasaiseen rekisteritietoon sekä Valtuudet-palvelun valtuusrekisteriin. Asiointipalvelun pitää Suomi.fi-palveluiden käyttöönoton yhteydessä päättää, missä tapauksissa palvelussa voi asioida yrityksen nimissä.

Asiointipalveluiden työtä helpottaa loppukeväästä julkaistava Valtuudet-palvelun virkailijatoiminnot, jonka avulla asiointipalvelu voi järjestää myös sellaisten organisaatioiden puolesta-asioinnin, joiden edustajaa ei ole rekisteröity kaupparekisteriin kuten mm. seurakunnat, oppilaitokset, elinkeinoyhtymät, julkiset organisaatiot ja ulkomaalaiset yritykset.

Miten organisaationi ottaa käyttöön Suomi.fi-tunnistuksen ja -valtuudet?

Aloita Katso-palvelun korvaaminen täyttämällä liittymislomake osoitteessa esuomi.fi/valtuudet.

-Katson korvaamista suunnittelevien asiointipalveluiden kannattaa alkaa jo viestimään asiakkailleen muutoksesta. Vastuu loppukäyttäjien neuvonnasta ja tuesta on asiointipalveluilla itsellään. Me VRK:lla toki tuemme asiointipalveluita Valtuudet-palvelun käyttöönoton yhteydessä.

Väestörekisterikeskus järjestää 13.3. webinaarin Katso-palvelun alasajosta ja siitä, kuinka Katsoa hyödyntävät asiointipalvelut voivat korvata sen toiminnallisuudet Suomi.fi-palveluilla. Tiedotamme tilaisuuden sisällöistä ym. helmikuun aikana. Laita päivä jo kalenteriisi!

Lisätietoa

Veli-Matti Mykkänen

ext.veli-matti.mykkanen@vrk.fi

Suomi.fi-palveluissa merkittävää kehitystyötä ja käyttöönottoja – työ jatkuu myös vuoden 2019 ajan

Vuosi 2018 on ollut kiireinen Suomi.fi-palveluiden kehitystyössä. Kaikissa palveluissa on tehty merkittävää kehitystyötä ja isoja käyttöönottoja.

Kesällä julkaisimme ensimmäisen version Suomi.fi-mobiilista, jolla julkisen hallinnon viestien vastaanottaminen ja lähettäminen käy näppärästi omalla puhelimella. Seuraavaksi mobiili laajenee tablettitietokoneille ja mukaan tulee myös sormenjälkitunnistus. Suomi.fi-viestien kokonaispalvelu on myös valmistumassa ja voimme nyt tarjota kaikille lähettäville organisaatioille yhden luukun palvelun, jossa on mukana myös paperitoimituksen mahdollisuus VRK:n kilpailuttaman toimittajan kautta. Kehitystyössä on viimeistelyssä myös ensimmäinen versio pienten yritysten Viestit-palvelussa, mikä laajentaa viranomaisten mahdollisuudet tavoittaa kansalaisten lisäksi sähköisesti yli 90% suomalaisista yrityksistä. Keväällä 2019 lähetämme myös eduskuntavaalien vaali-ilmoitukset sähköisesti kaikille niille kansalaisille jotka ovat jo ottaneet Viestit-palvelun käyttöön.

Syksyksi saimme valmiiksi Suomi.fi-tunnistukseen Suomen eIDAS-solmupisteen ja parhaillaan integroimme siihen muiden EU-maiden tunnistusvälineitä. Ensimmäisenä on luvassa mahdollisuus tunnistautua suomalaisiin asiointipalveluun saksalaisilla tunnistusvälineillä vuoden 2019 alkupuolella.

Suomi.fi-valtuuksien ominaisuuksia on kehitetty koko vuoden ajan ja syksyn aikana OmaVero aloitti niin Valtuuksien kuin Viestienkin käytön. Tammikuussa vuorossa on puolesta asioinnin käynnistäminen kansallisessa Tulorekisterissä. Sähköisiä valtakirjoja onkin syksyn aikana tehty jo pitkälle toista miljoonaa kappaletta ja puolesta asioinnin tapahtumia on sähköisissä palveluissa jo lähes 200 000 kappaletta joka kuukausi.

Julkisen hallinnon palvelutiedot yhteen paikkaan koostava Suomi.fipalvelutietovaranto laajeni marraskuussa sisältämään tarkastajan , jonka avulla laadukkaiden tietojen tuottaminen on entistä helpompaa kaikille tietoja tuottaville lähes 5000 henkilölle julkisen, kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin organisaatioissa.

Kansallinen Suomi.fi-verkkopalvelu koostaa yhteen palveluidemme käyttöliittymät kansalaisille ja yrittäjille ja olemme mm. lisänneet elämäntilannelähtöisten opastavien sisältöjen määrää ja julkaisseet ensimmäiset viittomakieliset oppaat. Samalla olemme panostaneet palvelun käytettävyyden, saavutettavuuden ja sisällön laadun kehittämiseen.

Suomi.fi-palveluiden käyttöönottoa on helpotettu palveluhallinta.suomi.fi -sivustoa kehittämällä. Vuoden 2019 alkupuolella tavoitteena on saada kaikkien Suomi.fi-palveluiden käyttöönotto ja hallinta organisaatioille sähköiseksi itsepalveluksi.

Tekemämme työ näkyy Suomi.fi-palveluiden käyttäjämäärien voimakkaana kasvuna ja 2019 aikana jatkuvat suuret käyttöönotot lisäävät käyttöä entisestään. Kehitystyössämme onkin uusien ominaisuuksien lisäksi paljon toimenpiteitä saatavuuden ja häiriöhallinnon parantamiseksi.

Kehitystyö jatkuu vuonna 2019

Suomi.fi-palveluiden kehittämistyö jatkuu myös vuoden 2019 ajan. Kehitystyöstä ylläpidetään julkista tiekarttaa,  jota päivitetään noin kerran kuukaudessa. Kehitystyössä tärkeimpiä asioita ovat:

  1. Valtuuksien toimintojen kehittäminen niin, että erillinen yritysten ja yhteisöjen KATSO-tunnistus voidaan lakkauttaa 1.1.2020 mennessä. KATSO:a hyödyntäviä asiointipalveluja on vielä lähes sata, joten niiden on syytä käynnistää pikaisesti Valtuuksien käyttöönotto. Tässä VRK:n asiantuntijat auttavat sitä mukaa kun ilmoittautujia tulee mukaan. Voit aloittaa käyttöönoton helposti ottamalla meihin ensin yhteyttä.
  2. Valtuuksiin kehitetään mahdollisuus asioida mm. edunvalvottavien, yhdistysten ja säätiöiden, osuuskuntien ja kuolinpesien puolesta. Nämä edellyttävät kuitenkin vielä liitettävien rekistereiden valmistumista ja Valtuuksien ns. virkailijakäyttöliittymän kehittämisestä.
  3. Valtuuksien avulla tullaan mahdollistamaan myös ns. tiskiasiointi, jossa virkailija voi tehdä valtakirjoja asiakkaiden puolesta. Tämä mahdollistaa puolesta asioinnin niidenkin henkilöiden puolesta jotka eivät itse asioi lainkaan sähköisesti. Tämä vaatii vielä lakimuutoksen ja tulee käyttöön arviolta vuoden 2020 alussa.
  4. Viestit-palvelun käyttöä laajennetaan puolesta asioinnin avulla kattamaan niin yritysten kuin henkilöidenkin puolesta asiointia. Samoja toimintoja kehitetään myös Suomi.fi-mobiilisovellukseen.
  5. Tunnistus-palvelussa keskiössä ovat erityisesti tekniset parannukset ja eri EU-maiden tunnistusvälineiden tuen lisääminen Suomen eIDAS-solmupisteeseen.
  6. Suomi.fi-verkkopalvelussa ja Palvelutietovarannossa keskitytään tuottamaan tukea sote- ja maakuntauudistukselle. Samalla alkuvuodesta 2019 toteutetaan myös isompi uudistus paikkatietopohjaiseen tietojen hakuun (Palvelukartta osaksi Suomi.fi-verkkopalvelua).
  7. Palveluväylän X-road -teknologiaa kehittää Nordic Institute for Interoperability Solutions(NIIS)joka tuottaa mm. REST-tuen ja parannuksia palveluiden hallintaan ja käyttöönottoon.

Suomi.fi-palveluilla on merkitystä myös kansainvälisesti

Suomi.fi-palvelumme on huomattu myös kansainvälisessä eGovernment Benchmark 2018-tutkimuksessa hyvänä käytäntönä elämäntilannelähtöisestä, käyttäjäkeskeisestä suunnittelusta. Tämä antaa meille Väestörekisterikeskuksessa lisää uskoa siihen, että valitsemamme käyttäjäkeskeinen, kokonaisketterä kehitystapa on oikea tapa tuottaa laadukkaita koko yhteiskunnan yhteisiä sähköisiä tukipalveluja myös tulevaisuudessa. Lue Suomi.fissä komission raportissa lisää tämän uutiskirjeen toisessa jutussa!

Suomi.fi-palveluiden kehityshanke toivottaa kaikille oikein hyvää ja rauhallista joulua! Joulutauon aikana olemme tavoitettavissa asiakaspalvelumme kautta.

Kirjoittaja Jani Ruuskanen toimii Suomi.fi-palveluiden jatkokehityshankkeen (SuoJa) hankepäällikkönä.

Suomi.fi-viestit aukeaa pian pienille yrityksille – organisaatio, aloita käyttöönotto!

Suomi.fi-viestien kautta on organisaatioiden pian mahdollista lähettää viestejä myös yritysten edustajille. Yritysten Viestit aukeaa tuotantokäyttöön vielä vuoden 2018 aikana.

Ensimmäisessä vaiheessa viestejä voi lähettää niin sanotuille mikroyrityksille, jotka työllistävät 1-9 henkilöä. Mikroyrityksiä on kuitenkin Tilastokeskuksen lukujen mukaan jopa 93 prosenttia kaikista yrityksistä. Yritysten Viestit kattaa siis ensimmäisessä aallossa jo valtaosan osan suomalaisesta yrityskentästä.

Pienten yrityksen viestejä voi ensi vaiheessa hallinnoida vain yrityksen nimenkirjoitusoikeudellinen henkilö, esimerkiksi toimitusjohtaja. Yritys voi siis jatkossa halutessaan ottaa viranomaisviestit vastaan sähköisesti ja luopua paperipostista viranomaisviestinnässään. Sähköinen viestinvälitys edellyttää, että yrityksen edustaja antaa suostumuksensa sähköiseen asiointiin Suomi.fi-verkkopalvelussa.

Miten organisaationi voi alkaa lähettää viestejä yrityksille?

Yritysten viestit-palvelu toimii samalla tavalla kuin kansalaistenkin viestit. Ainoa ero on siinä, että lähettävä viranomainen kohdentaa viestit henkilötunnuksen (kansalainen) sijaan y-tunnukselle (yritys). Nykyiset Viestit-palvelun käyttöönottaneet organisaatiot voivat siten helposti laajentaa palvelun käyttöä myös yritysasiakkaille.

Yrityksiä palvelevien viranomaisten kannattaa ehdottomasti valmistautua yritysten Viestien tuloon ja mahdollistaa parempi sähköinen organisaation yritysasiakkaille. Ota yhteyttä asiakaspalveluumme ja aloita käyttöönotto tai lue lisää viesteistä osoitteessa: https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/viestit/

Miten Viestit-palvelu yrityksille laajenee ensi vuonna?

Vuoden 2019 aikana palvelua laajennetaan Suomi.fi-valtuuksien avulla valtuusrekisteripohjaiseksi. Tulevaisuudessa yrityksen viestejä voi käyttää myös yrityksen edustajan valtuuttama henkilö tai jopa toinen yritys. Yrityksen nimenkirjoittaja voi jatkossa antaa valtuuden Suomi.fi-verkkopalvelussa henkilölle tai yritykselle, jonka avulla yrityksen viestejä voi lukea tai lähettää. Valtuuden Viestit-palvelua varten antaa Patentti- ja rekisterihallituksen rekistereihin kirjattu nimenkirjoitusoikeudellinen henkilö. Tulevaisuudessa yrityksen saamat viestit ovat luettavissa myös Suomi.fi-mobiilisovelluksessa.

Palvelua kehitetään yhteistyössä asiakasorganisaatioiden kanssa. Väestörekisterikeskus on syksyn aikana haastatellut merkittävimpiä viranomaisorganisaatioita saadakseen selville asiakasorganisaatioiden tarpeita yritysten sähköiseen viestintään. Marras-joulukuun aikana keskustelut jatkuvat yritysten edustajien kanssa. Haastatteluiden avulla on määritelty erilaisia puolesta-asioinnin tyyppejä, joita palvelussa tarvitaan sen laajetessa valtuusrekisteripohjaiseksi.

 

Lisätietoa:

viestit-kayttoonotot@vrk.fi