Eläketurvakeskus hyödyntää Suomi.fi-palveluita järjestelmäkehityksessään

Eläketurvakeskus on ottanut syksyllä käyttöön Suomi.fi-valtuudet ja Suomi.fi-viestit. Keskeinen motivaatio on asiakaskeskeinen ajattelu. ”Asiakkaille asiointi on helpompaa, kun tuttu ja turvallinen Suomi.fi-palvelu on käytössä useiden organisaation palveluissa”, taustoittaa Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Virpi Rautiainen.

Eläketurvakeskuksen uusi, Suomi.fi-valtuuksilla ryyditetty eETK-asiointipalvelu otettiin käyttöön elokuussa. Sieltä henkilöasiakas tai hänen valtuuttamansa taho voi ensimmäisessä vaiheessa tarkistaa Eläketurvakeskuksessa vireillä olevan asiansa tilan. Palvelun seuraavissa versioissa eETK:ssa voi myös hakea palvelua ja muokata tietoja. Syyskuussa Eläketurvakeskus otti käyttöön myös Suomi.fi-viestit henkilöasiakkaiden viestintäkanavana.

Virpi Rautiainen kertoo, että Eläketurvakeskus on linjannut jo aiemmin omassa palvelukonseptissaan, että Suomi.fi-palveluita hyödynnetään järjestelmäkehityksessä. ”Päätimme, että emme itse ryhdy rakentamaan vastaavia ominaisuuksia.” Yhtenä johtoajatuksena oli se, että Suomi.fi-palvelut tulevat suomalaisille tutuiksi, kun julkishallinto ottaa ne laajasti käyttöön. ”Toki meitä motivoi myös se, että Suomi.fi-palvelut ovat käyttäjille maksuttomia.”

Eläketurvakeskus on työeläkealan asiantuntijaorganisaatio, ja yleensä yritys- ja henkilöasiakkaat asioivat omien eläkelaitostensa kanssa. Tietyt tehtävät on kuitenkin keskitetty Eläketurvakeskukseen. Se myöntää suomalaisten yritysten ulkomailla toimivien työntekijöiden A1-todistuksen, joka mahdollistaa pysymisen Suomen sosiaaliturvan piirissä. Sen vastuulla on valvoa, että työnantajilla ja yrittäjillä on lakisääteiset työeläkevakuutukset kunnossa. Lisäksi se toimii kansainvälisenä yhdyslaitoksena, joka välittää eläkehakemukset ulkomaille.

Valtuudet-palveluun luotiin valtuuskoodit eläkealalle

Eläketurvakeskus otti käyttöön Valtuudet-palvelun kahdessa vaiheessa. Elokuussa yrityksen tai henkilön puolesta asiointi pohjautui kaupparekisteriin ja väestötietojärjestelmään, sillä eläkealalle soveltuvia valtuuskoodeja ei Valtuudet-palvelusta löytynyt. Perusrekisterit tekevät toisen puolesta asioinnin mahdolliseksi kuitenkin vain alaikäisen lapsen vanhemmalle tai yrityksen nimenkirjoitusoikeudet omaavalle henkilölle.

Jotta henkilö- tai yritysasiakas voi jatkossa valtuuttaa valitsemansa henkilön asioimaan puolestaan eETK:ssa, tuli Eläketurvakeskuksen siis ensin määritellä eläkealalle omat valtuuskoodit. Tavoitteena oli mahdollisimman kattava määrittely, jotta koodeja voisi soveltaa laajasti. ”Valtuuksia kun ei voi ylittää, mutta suppeammin niitä voi käyttää”, huomauttaa Rautiainen.

Syyskuussa otettiin käyttöön kolme uutta valtuuskoodia: työeläkevakuutusasioiden ja eläkeasioiden hoito sekä ulkomailla työskentelyyn liittyvän sosiaaliturva-asian hoitaminen. Nyt esimerkiksi eläkkeenhakija voi valtuuttaa toisen henkilön katsomaan eETK:sta ulkomaille lähetetyn eläkehakemuksen käsittelytilanteen. Tai ulkomaille työntekijöitä työskentelemään lähtevä yritys myöntää asioiden hoitajalleen valtuuden tarkistaa A1-hakemustensa tilanteen. Samoin yrittäjä tai yritys voi valtuuttaa tilitoimiston tai muun kumppaninsa katsomaan, missä vaiheessa on asiakkaan vakuutusvalvonnan käsittely.

Uusien valtuuskoodien määrittelyyn kannattaa varata kalenteriaikaa

Uusien valtuuskoodien sisältöjä työstettiin yhteistyössä työeläkealan eri toimijoiden kanssa. Eläkeasian hoitamisen valtuuskoodin käsittelyyn osallistui myös Kela.

Uusien valtuuskoodien määrittely Valtuus-palveluun oli Rautiaisen mukaan palvelun käyttöönoton pitkäkestoisin vaihe. ”Niiden yhteiseen käsittelyyn kannattaa varata reippaasti kalenteriaikaa, varsinkin jos palveluita tarjoaa useampi taho”, hän suosittelee.

Maaliskuussa aloitettu määrittelytyö saatiin valmiiksi kesäkuun lopulla. Luonnosversioita käsiteltiin myös Väestörekisterikeskuksen kanssa, mutta pieniä täsmennyksiä koodeihin tehtiin vielä kesäkuun lopulla. Palvelun testaukseen ja käyttöönottoon päästiin siten hieman tavoiteltua aikataulua myöhemmin.

Laaja yhteistyö tuotti kuitenkin tulosta – nyt valtuuskoodien sisältö on eläkealalla yhdessä hyväksytty ja siten jatkossa useamman toimijan hyödynnettävissä.

Valtuudet-palvelun tekninen käyttöönotto ei sen sijaan ollut Rautiaisen mukaan iso työ. Eläketurvakeskus käyttää rajapintaratkaisuna WebAPI-liittymää. ”Sen teknisessä toteutustyössä ei puhuta monestakaan työpäivästä. Suurin työ liittyi testaamiseen ja testitapausten käsittelyyn ja tarkistamiseen.”

Eläketurvakeskuksen henkilöasiakkaiden ensisijainen viestintäkanava on Suomi.fi-viestit

Syksyllä Eläketurvakeskus otti käyttöön myös Viestit-palvelun. Suomi.fi-viestien käyttöön ohjataan vahvasti Eläketurvakeskuksen kaikessa henkilöasiakkaan ohjeistuksessa.

Suomi.fi-viestit tulevat suoraan työjonoon Eläketurvakeskuksen käsittelijöille. ”Se on hyvä kanava tietoturvan ja vahvan tunnistautumisen vuoksi. Tiedämme, keneltä viesti tulee ja kuka viestin saa, kun vastaamme. Voimme olla varmoja, että kanavaa voi käyttää luottamuksellisten työeläkeasioiden lähettämiseen”, Rautiainen toteaa. ”On myös hyvä, että esimerkiksi lähetetyn työntekijän A1-todistukseen liittyviä asioita voi hoitaa digitaalisesti missä päin maailmaa hyvänsä.”

Muutama mutka matkalla Suomi.fi-viestien käyttöönotossa tosin oli, joten käyttöönotto viivästyi suunnitellusta. Kaikkia Eläketurvakeskuksen toivomia ominaisuuksia ei ensivaiheessa ollut käytössä. Erityisesti odotellaan Viestit-palvelun laajentumista yritysasiakkaisiin sekä mahdollisuutta lähettää viestit myös postitse.

Suomi.fi-viestien tulostusominaisuus otetaan käyttöön loppuvuodesta. Se laajentaa Viestit-palvelun käyttöä ja helpottaa käsittelijän työtä Eläketurvakeskuksessa. ”Nyt voimme käyttää palvelua vain digitaalisesti vastaanotettaviin viesteihin. Kun tulostusominaisuus otetaan käyttöön, voimme lähettää kaikki ratkaisut, päätökset, lisätietopyynnöt ja infokirjeet Suomi.fin kautta. Asiakas saa viestin toiveensa mukaan joko digitaalisesti tai postitse.”

Tärkeä ominaisuus Eläketurvakeskukselle on myös Suomi.fi-viestien lähettäminen yrityksille. Loppuvuoden aikana Suomi.fi-viestit avataan pienyrityksille. Ensi vuoden puolella ominaisuutta laajennetaan koskemaan myös suurempia yrityksiä.

 

 

 

 

 

Suomi.fi-valtuuksia on jatkossa mahdollisuus kohdentaa ja rajata tarkemmin

Suomi.fi-valtuudet on julkaissut 23.10 uuden ominaisuuden, jonka avulla valtuuttaja voi rajata antamaansa valtuutta yksilöllisemmin.  Näin esimerkiksi yritys voisi jatkossa rajata, ketkä työntekijät hoitavat palkkatietojen ilmoittamisen yrityksen eri aliorganisaatioiden puolesta.  Tällöin annettavan valtuuden rajaustarkenteena käytettäisiin yrityksen omia aliorganisaatiotunnisteita, esimerkiksi yrityksen tytärorganisaatioiden tunnuksia tai yrityksen osastotunnuksia.

Myös asiamiehinä toimivat yritykset kuten tilitoimistot voivat rajaustarkenteen avulla jatkossa kohdentaa asiakasyrityksiltään saamiaan valtuuksia tietyille työntekijöilleen. Valtuuden tarkenteena olisi tässä tapauksessa asiakastunnus, esimerkiksi y-tunnus.

Rajaustarkenteita voivat olla myös esimerkiksi kiinteistönumero, tilinumero, diaarinumero tai rekisterinumero, riippuen siitä mikä tarkennusmahdollisuus on valtuuden toimivallan ilmaisevaan valtuuskoodiin avattu.

Kuinka rajaustarkenteita käytetään

Rajaustarkenteen arvo syötetään vapaamuotoisesti valtuuskoodin lisätietoihin, oikeaan tarkennekenttään. Tarkentaminen on mahdollista vain tietynlaisia valtuuksia antaessasi. Ensimmäisessä vaiheessa rajaustarkenteita voi antaa vain verohallinnon asiointipalveluissa käytettäville valtuuskoodeille.

Saat tarkemmat ohjeet rajaustarkenteen käyttöön suoraan käyttämästäsi asiointipalvelusta, mikäli rajaustarkenteet huomioidaan siellä. Suomi.fi-verkkopalvelun ohjeet-sivustoilla julkaistaan lisäksi yleisluontoisia ohjeita rajaustarkenteiden käytöstä. Suomi.fi-ohjeet uudistuvat 30.10.

 

Kuntalaisten lomakeasiointi hoituu tietoturvallisesti ja kätevästi Suomi.fi-viestien avulla

Kunnissa monet asiat hoituvat verkkolomakkeiden kautta. Lomakkeen kulun pitää olla ehdottoman tietoturvallista, sillä niissä käsitellään usein henkilötietoja ja jopa arkaluontoisia tietoja. Tärkeää on myös varmistua, että kuka tahansa ei voi ilman suostumusta hoitaa toisen henkilön asioita. Helppo ratkaisu luotettaviin lomakkeisiin on Suomi.fi-viestit.

Suomi.fi-viestien avulla kuntien asiakaspalvelu voi olla entistä parempaa. Lomakkeiden tulee jatkossakin löytyä kunnan verkkosivuilta tai muusta asiointikanavasta, jota kuntalaiset ovat tottuneet käyttämään.

– Viestit-palvelun avulla kunnan sivuille voi rakentaa nopeasti ja kustannustehokkaasti tietoturvallisia asiointipalveluita kuten ajanvarauksia, potilaskertomusten lähettämistä tai tietopyyntöjä, kertoo johtava asiantuntija Hannu Korkeala Väestörekisterikeskuksesta.

Lomakkeen tiedot kulkevat tietoturvallisesti

Väestörekisterikeskuksen kehittämän Viestit-palvelun voi kytkeä lomakkeen taustalle, eli kuntalainen tulee samalla ottaneeksi Viestit käyttöönsä. Viestit-palvelu kannattaa kytkeä lomakkeisiin, joissa kulkee henkilötietoa tai muuten arkaluontoista tietoa tai joihin vastaamiseen tarvitaan turvallinen kanava.

Lomakkeiden tiedot kulkevat suojattuna verkkosivustolta Viestit-palveluun, mikä mahdollistaa arkaluontoisenkin tiedon käsittelyn. Viranomaisen antama vastaus kulkee niin ikään suojattuna Viestit-palveluun eikä esimerkiksi kuntalaisen henkilökohtaiseen sähköpostilaatikkoon.

Vahva tunnistautuminen pienentää väärinkäytösten uhkaa

Viestit-palvelun avulla verkkolomakkeeseen saadaan rakennettua asiakkaan vahva tunnistautuminen ilman, että kunnan tarvitsisi hankkia oma tunnistuspalvelu. Lomakkeen täyttäjältä vaaditaan vahva tunnistautuminen joka asiointikerralla. Näin voidaan varmistua siitä, että asiaa hoitaa oikea henkilö. Samalla varmistuu, että vastaukset ohjautuvat oikealle henkilölle.

Vastaukset ja päätökset sekä itse lomakkeen kopio löytyvät helposti kuntalaisen omasta Viestit-postilaatikosta Suomi.fi-verkkopalvelusta. Ensimmäisellä lomakkeentäyttökerralla kuntalaisen tulee antaa suostumus viranomaispostin vastaanottoon Viestit-postilaatikon kautta. Kuntalainen antaa samalla suostumuksen siihen, että muutkin kuin kyseistä lomaketta koskevat viranomaisasiat tulevat jatkossa Viestit-palveluun. Viranomaispostin löytyminen yhdestä paikasta helpottaa kuntalaisen asiointia huomattavasti. Suostumuksen voi koska tahansa poistaa Viestit-palvelun asetuksissa Suomi.fi-verkkopalvelussa, jos tulisi katumapäälle.

Kunnan tehtävälista Viestit-palvelun käyttöönottoon:

  1. Liitä virasto Viestit-palveluun. Liittyä voi kevyemmin sähköpostiliitynnällä tai tekemällä ohjelmistointegroinnin Web Service-rajapinnan avulla. Väestörekisterikeskus ei peri liittymisestä maksua, mutta liitettävälle palvelulle on kuitenkin haettava käyttölupa Väestörekisterikeskukselta.
  2. Mieti paikka lomakkeelle esim. kunnan omassa verkkopalvelussa.
  3. Luo lomake sivuille ja paluusivu sille.
  4. Mieti lomakkeen käsittelyprosessi, jos sitä ei vielä ole.

Lisätietoa:

Johtava asiantuntija, Hannu Korkeala, Väestörekisterikeskus. p. 0295 535 071, etunimi.sukunimi@vrk.fi

Tervetuloa Suomi.fi-asiakasinfoon keskiviikkona 31.10!

Väestörekisterikeskus järjestää Suomi.fi-asiakasinfon 31.10.2018 klo 8.00-12.15 Helsingissä sekä Skypen välityksellä.

Tervetuloa Väestörekisterikeskukselle kuulemaan Suomi.fi-palveluiden kehitystyöstä ja esittämään palautetta sekä toiveita palveluiden tulevaisuudelle.

Asiakasinfo alkaa kello 8.00 aamukahveilla ja päättyy kello 12.15. Tilaisuuden lisätiedot ja tarkempi ohjelma julkaistaan viikolla 42 tällä sivustolla.

Tilaisuuteen voi osallistua joko paikan päällä tai verkossa Skypen välityksellä. Voit myös osallistua vain osaan tilaisuudesta.

Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä.

Uusia ominaisuuksia Suomi.fi-valtuuksissa

Henkilön valtuutuspyynnöistä lähtee jatkossa heräteviesti valtuuttajalle. Suomi.fi-valtuuksien yritysvaltuuttaminen laajenee. Yrityksen puolesta asiointi tarkistaa jatkossa taustatiedot myös konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä.  Uutta on myös järjestelmien tekemät valtuuskyselyt. 

Henkilön valtuuspyynnöstä heräteviesti valtuuttajalle

Henkilön tekemästä valtuuspyynnöstä on nyt mahdollisuus lähettää heräteviesti.– Kun henkilö tekee valtuuspyynnön Suomi.fi-valtuuksissa toiselle henkilölle, lähtee tästä heräteviesti pyynnön hyväksyjän Suomi.fi-viestit asiointitilille. Saapuneessa heräteviestissä on ohjeet, kuinka toimia valtuuspyynnön hyväksymiseksi tai hylkäämiseksi, kertoo Suomi.fi-valtuuksien palveluomistaja Risto Ollikainen. Heräteviesti valtuuspyynnöistä toteutetaan myöhemmin myös yrityskäyttäjäjille.

Suomi.fi-valtuuksien yritysvaltuuttaminen laajenee: yrityksen yksijäsenisen hallituksen jäsen voi nyt valtuuttaa

Suomi.fi-valtuuksien yritysvaltuuttamisen mahdollisuudet laajenevat. Jatkossa valtuuden voi antaa myös sellaisten yritysten nimissä, joilla kaupparekisterissä on yhtiön osalta hallituksessa vain yksi varsinainen jäsen ja yhtiöjärjestyksen mukaan yritystä edustaa hallitus. Yritys voi valtuuttaa esimerkiksi tilitoimiston toimimaan puolestaan Valtuuksia hyödyntävissä sähköisissä asiointipalveluissa. Täyden listauksen palveluista löydät tältä Suomi.fi-verkkopalvelun sivulta.

Valtuuttamismahdollisuudet laajenevat, koska Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palveluun on tehty uuden toiminnallisuuteen mahdollistava muutos. Suomi.fi-valtuudet tarkistaa oikeuden valtuuttaa Virre-palvelun kautta.

-Hienoa, että yritysvaltuuttamisen mahdollisuudet laajenevat näin, toteaa Risto Ollikainen.

Yrityksen puolesta asiointi tarkistaa tiedot myös konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä 

Yrityksen puolesta asiointiin on lisätty uusi perusrekisteri rikastamaan taustatarkistuksia.

Oikeusrekisterikeskuksen konkurssi- ja yrityssaneerausrekisterin (RTJ-rekisteri) liittäminen Suomi.fi-valtuuksiin laajentaa henkilöiden liiketoimintakieltotietojen ja yritysten konkurssitietojen kattavuutta valtuustarkistuksissa.

Yrityksen puolesta asioinnin rajoittaminen liiketoimintakiellossa olevan henkilön osalta tai konkurssissa olevan yrityksen osalta on asiointipalveluille valinnainen ominaisuus. Tarkistava organisaatio voi siis päättää, hyväksyykö asioinnin, vaikka yrityksen puolesta asioiva henkilö olisi liiketoimintakiellossa tai yritys konkurssissa.

Rajapinnat järjestelmien tekemiin valtuuskyselyihin

Suomi.fi-valtuudet mahdollistavat nyt myös järjestelmien tekemät valtuuskyselyt.

-Valtuudet -palveluun on lisätty kaksi uutta rajapintaa, jotka mahdollistavat valtuuskyselyn lähettämisen taustalla automaattisesti ilman, että kukaan henkilö on varsinaisesti asioimassa henkilön tai yrityksen  puolesta, kertoo Ollikainen.

Asiointijärjestelmä voi esimerkiksi tarkistaa, onko yrityksellä A edelleen voimassa oleva valtuus yritykseltä B tai henkilöltä X, ennen kuin toimenpide (esim. päämieheen liittyvien tietojen lähetys asiamiehelle) voidaan toteuttaa.

Lisätietoja

Risto Ollikainen, ext.etunimi.sukunimi@vrk.fi

Kansainvälisessä X-Road-yhteisön tapaamisessa visioitiin X-Roadin tulevaisuutta

Viron pääkaupungissa Tallinnassa järjestettiin 12.9.2018 kansainvälinen X-Road-yhteisön tapahtuma. Tapahtumaa on järjestetty useampana vuotena jo aikaisemminkin, mutta tänä vuonna tilaisuus oli huomattavasti kansainvälisempi kuin aikaisemmin – osallistujia oli reilusti yli kymmenestä eri maasta. Esimerkiksi Japani, USA, Madagaskar, Ecuador, Azerbaidžan, Islanti ja Australia olivat ensimmäistä kertaa mukana. Osanottajia oli paikalla enemmän kuin koskaan aikaisemmin (yli 150 osallistujaa) ja tapahtuman tunnelma oli erittäin hieno. Ohjelmaa ja tilaisuutta oli kehitetty edellisvuosilta monipuolisemmaksi huomioiden osallistujien kiinnostuksen kohteet.

Tapahtuman järjestäminen ja organisointi oli ensimmäistä kertaa Suomen ja Viron perustaman yhteisen X-Road -instituutin, Nordic Institute for Interoperability Solutions (NIIS) vastuulla. Aikaisemmin tapahtuman vetovastuussa on ollut Viron Riigi Infosüsteemi Amet (RIA), joka on Viron valtiollisten tietojärjestelmien toiminnasta vastaava viranomainen. NIIS-instituutti on puolestaan voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tavoitteena on edistää yhteiskunnan tietojärjestelmien luotettavana tiedonsiirtoväylänä käytettävän perusteknologian, X-Roadin, kehitystyötä. Suomi ja Viro perustivat yhdistyksen yhdessä viime maaliskuussa 2017 ja toiminta on keväästä lähtien ollut hyvin aktiivista.

Ohjelma, puitteet ja puhujat oli hienosti valittu niin, että tunnelma tapahtumassa oli koko ajan silmiinpistävän innostunutta. Lisäksi tapahtuman juontajana oli aktiivinen Gleb Maltsev, joka sai erittäin innokkaasti ja eläväisesti tapahtuman puhujat ja yleisön pääsemään mukaan tapahtuman ohjelman käsitteleviin asioihin.

Islanti liittyi mukaan!

Yksi tapahtuman merkittävin asia oli Islannin liittyminen mukaan NIIS-instituutin toimintaan. Islanti, Suomi ja Viro allekirjoittivat sopimuspaperit asiaan liittyen aamupäivän aluksi ja Islanti on nyt jatkossa mukana partners -sopimuksella instituutin toiminnassa. NIIS:n perustajamaat eli Suomi ja Viro puolestaan toimivat members-sopimuksella, joten kyseisten maiden äänivalta päätösten tekemiseen on merkittävämpi kuin Islannin. Sopimuksen allekirjoittivat Suomen Anna-Maija Karjalainen (Valtiovarainministeriön ICT johtaja), Viron Siim Sikkut (CIO, Ministry of Economic Affairs and Communications), Islannin Einar Birkir Einarsson (Head of Division, Ministry of Finance and Economic Affairs) ja NIIS:n Ville Sirviön (toimitusjohtaja, NIIS instituutti). Lisätietoa asiasta löytyy täältä.

Kuva 1. Sopimuksen allekirjoittaminen Islannin liittymisestä mukaan NIIS instituuttiin.

Islannin edustajat olivat tapahtuman aikana jo innokkaasti mukana X-Road-yhteisön tapahtumassa. Islantilaiset olivat mukana X-Roadia käsittelevässä paneelikeskustelussa ja lisäksi pienemmän workshopin puitteissa kertomassa. minkälaisia kokemuksia heillä on jo nyt X-Road-ympäristön pystyttämisestä ja tekemisestä Islannissa.

X-Road-teknologian kehitysaskeleet

Tapahtuman alkuosassa NIIS-instituutti kertoi erittäin mielenkiintoisia uutisia siitä, miten X-Road alustaa ja teknologiaa tullaan kehittämään lähitulevaisuudessa. Petteri Kivimäki (Chief Technology Officer, NIIS) kertoi miten kehitystyö tällä hetkellä etenee, esitteli roadmapin lähitulevaisuuden kehityskohteista sekä kertoi millä aikataululla tulevaisuuden ohjelmistoversiot julkaistaan. Kehityskohteista esiteltiin muun muassa lisätuki Ubuntu 18 -käyttöjärjestelmän käyttämiseksi X-Roadin alustana, REST-rajapinta ja version 7 aikataulutusta. Nykyisin on käytössä versio 6. X-Road-kehitystyö on jatkossa hyvin suunniteltua ja aikataulutettua – uusia ominaisuuksia odotellaan Suomessa, Virossa ja Islannissa innokkaasti kuten myös muissa maissa. X-Road on herättänyt kiinnostusta useissa eri maapallon paikoissa kuten tämä X-Road-kartta osoittaa.

Kuva 2. Petteri Kivimäki kertoi X-Roadin kehitystyön suunnitelmista.

NIIS-instituutilla on olemassa oma kehitystiimi, joka tekee jatkossa X-Road-alustan ohjelmistokehitystyötä. Sama kehitystiimi kehitti aikaisemmin Väestörekisterikeskuksen Kansallinen Palveluarkkitehtuuri -ohjelmassa Suomi.fi-palveluväylää ja myös X-Roadin perusteknologiaa. Työn tekee Gofore Oyj:n kehitystiimi, joka on pätevä, kokenut ja erittäin asiantunteva. Tiimi toimii kokonaisuudessaan Suomessa. Kehitystyön tulokset ovat kuitenkin jatkossa kansainvälisesti käytettävissä ja erityisesti NIIS-instituutin jäsenmaiden toiveiden pohjalta työstettyjä.

Yhteistyötä osallistujien kesken

Yksi mielenkiintoisemmasta tapahtuman anneista oli iltapäivän aikana olevat työpajat. Koko osallistujajoukko jaettiin neljään eri workshoppiin alla olevan teemojen mukaisesti:

  • Users (=käyttäjät)
  • Developers (=kehittäjät, koodaajat)
  • Operators (=ylläpitäjät, operaattorit)
  • E-governance (=ehallinto, päättäjät)

Osallistujien kesken workshopeissa käytiin vilkasta keskustelua siitä, miten X-Roadia voitaisiin heidän mielestään kehittää ja esiin nousi paljon useita ideoita. Ideat kerättiin jokaisesta workshopista talteen ja niiden pohjalta voidaan jatkokehittää esiin tulleita asioita. Väestörekisterikeskus piti esityksiä workshopeissa mm. API-liityntöjen julkaisuista ja johdatteli osallistujia miettimään, miten X-Roadiin liittymisen rekisteröintiä voitaisiin parantaa. Palautetta ja keskustelua näiden aihepiirien osalta tuli paljon.

Lisätietoa X-Roadista

Suomi.fi-palveluväylän ja Viron kansallisen integraatioalusta X-tee:n taustalla on yhteinen X-Road-ratkaisu. Järjestelmä on tällä hetkellä käytössä molemmissa maissa ja tulevaisuudessa sitä tullaan käyttämään myös maiden välisessä tietojen vaihdossa. Lue lisää:

Yllä mainitun X-Road-yhteisön tapahtuman esitykset ovat julkisesti saatavilla. NIIS-instituutti julkaisi ne tapahtuman jälkeen ja esitykset ovat saatavilla täältä.

 

Suomi.fi-palveluväylän versio 6.19.x julkaistaan

(Päivitetty 27.9.2018, FI-Tuotantoympäristön päivitysaikataulu muuttunut viikolla eteenpäin)

Seuraava Suomi.fi-palveluväylän versio julkaistaan

Suomi.fi-palveluväylän seuraava uusi ohjelmistoversio 6.19.x julkaistaan syyskuun lopussa. Tämän ohjelmistoversion julkaisun ja asennuspaketit tekee Suomen ja Viron yhteinen Nordic Institute for Interoperability Solutions (NIIS) instituutti. Aikaisemmin Palveluväylän asennuspaketit tehtiin Väestörekisterikeskuksen toimesta mutta jatkossa NIIS huolehtii ohjelmistokehityksestä ja asennuspakettien julkaisusta.

Palveluväylän keskusympäristöt päivitetään syksyn aikana mainittuun julkaistavaan versioon. Versionumeron viimeinen numero tarkentuu vielä ennen julkaisua. Keskusympäristön päivitys ei vaikuta yksittäisten liityntäpalvelinten toimintaan, mutta keskusympäristön päivityksen aikana uusien liityntäpalvelinten tai organisaatioiden lisääminen palveluväylään ei ole mahdollista. Päivityksen tarkka ajankohta ilmoitetaan ympäristökohtaisilla jakelulistoilla viikkoa ennen päivitystä.

Päivitysten suunnitellut ajankohdat ovat (muutokset mahdollisia):

  • Kehitysympäristö (FI-DEV) viikolla 42 (maanantai 15.10.2018)
  • Testiympäristö (FI-TEST)viikolla 44 (maanantai 29.10.2018)
  • Tuotantoympäristö (FI) viikolla 47 (maanantai 19.11.2018)

Ylläpito lähettää tarkemmat päivitystä koskevat ohjeet liityntäpalvelinten teknisille yhteyshenkilöille keskusympäristöjen päivityksen jälkeen. Keskusympäristön päivityksen jälkeen on suositeltavaa päivittää liityntäpalvelimet uuteen versioon neljän viikon kuluessa. Uuden version päivityksen myötä liityntäpalvelimen uudet sekä parannetut ominaisuudet tuovat lisää tehokkuutta väylän toimintaan, joten versiopäivitys kannattaa tehdä ensi tilassa.

Version 6.19.x uusia ominaisuuksia ja parannuksia

Syyskuun lopussa julkaistavan version 6.19.x julkaisutiedote sisältää tarkemmat tiedot uuteen versioon tehdyistä ominaisuuksista ja parannuksista. Julkaisutiedote julkaistaan samaan aikaan kun uusi versio tulee saatavilla. Yleisellä tasolla seuraavat asiat on sisällytetty julkaistavaan versioon.

  • Parannettu asiakaspuolen (service consumer/client) liityntäpalvelimen toimintaa silloin jos palvelun tarjoajan puolella (service provider/server) on käytössä kuormantasaaja tasaamaan kuormaa useamman liityntäpalvelimen välillä.
  • Liityntäpalvelin osaa jatkossa käsitellä sisäisen varmenteen (internal TLS varmenne) varmenneketjun jos sitä on käytetty sisäisen varmenteen yhteydessä. Liityntäpalvelimen sisäistä varmennetta käytetään liityntäpalvelimen ja asiakasjärjestelmän sekä liityntäpalvelimen ja palveluntarjoajan välisissä HTTPS-yhteyksissä.
  • Liityntäpalvelimen käyttöliittymässä näkyvät uutena ominaisuutena käytetyn varmennepalvelun CA-varmenteiden (Certificate Authority) tiedot. Aikaisemmin näitä tietoja ei ollut nähtävillä käyttöliittymässä.
  • Liityntäpalvelimen toimintaa on parannettu toipumaan nopeammin tilanteesta jossa OCSP-palvelun (Online Certificate Status Protocol) käyttöyhteys on ensin katkennut mutta sen jälkeen palvelu on palautunut toimintaan.
  • Ubuntu 14.04 käyttöjärjestelmässä liityntäpalvelimen ohjelmiston asennusvaiheessa uudelle palvelimelle asentuu aina OpenJDK 8 (ei uudempi OpenJDK versio). Liityntäpalvelimen ohjelmisto on riippuvainen OpenJDK 8 versiosta ja uudemmilla versioilla saattaa esiintyä virhetilanteita.
  • Paikallisen X-Road kehitysympäristön asennusohjeet on päivitetty paremmin kattavaksi. Asennusohjeet löytyvät täältä.

Asennukseen ja päivitykseen liittyvää ohjeistusta

Uusi liityntäpalvelimen ohjelmistoversio eri Palveluväylän ympäristöihin (FI-DEV, FI-TEST ja FI) tulee saataville siinä vaiheessa kun Palveluväylän ylläpito päivittää kyseisen ympäristön keskuspalvelimen uuteen versioon. Kun keskusympäristön päivitys on valmis, ylläpito ilmoittaa liityntäpalvelimen ohjelmistoversion latauslinkin kyseiseen ympäristöön. Ylläpito lähettää sähköpostilla myös tarkemmat päivitystä koskevat ohjeet liityntäpalvelinten teknisille yhteyshenkilöille keskusympäristöjen päivityksen jälkeen.

Uusi liityntäpalvelimen ohjelmisto voidaan päivittää toimivan v.6.16.0 tai v.6.17.0 asennuksen päälle (Huom. Palveluväylän versiota 6.18.x ei ole olemassa Suomessa – versio 6.18.x on vain Virossa käytössä). Päivityksiä muiden vanhempien ohjelmistoversioiden päälle ei ole testattu mutta hyvin todennäköisesti päivitys onnistuu normaalisti.

Asennus- ja päivitysohjeet löytyvät alla mainituista linkeistä. Uuden ohjelmistoversion julkaisun lähestyessä/tapahtuessa mainittuja ohjeita päivitetään vielä tarpeen vaatiessa ajanmukaiseksi.

Ubuntu 14.04 LTS

Red Hat Enterprise Linux 7

Youtubesta löytyy myös havainnolliset videot liityntäpalvelimen käyttöönottoon liittyen:

Ennen päivitysasennusta tai päivitysasennuksen yhteydessä tarkista seuraavat asiat:

  • Liityntäpalvelimen Member-tasolle ei saa jatkossa olla liitettynä palveluita
    • Versiosta v.6.9.3 lähtien liityntäpalvelimen kautta väylään tarjottavien palveluiden liittäminen suoraan Member-tasolle ei ole sallittua tai edes mahdollista, vaan palvelut on kytkettävä ainoastaan Alijärjestelmän tasolle.
    • Palvelut on kytkettävä ainoastaan Alijärjestelmän tasolle, palveluiden kytkemistä Member-tasolle ei enää tueta. Palvelut on siirrettävä käsin Member-tasolta Alijärjestelmän tasolle ennen päivitysasennuksen aloittamista. Jos palveluita ei siirretä manuaalisesti pois, kaikki Member-tasolta löytyvät palvelut poistetaan automaattisesti. Huom! Asennusohjelma ei pysäytä asennusta tai anna automaattista virheilmoitusta tästä tilanteesta.
    • Ohjeet palvelujen lisäämisestä/siirtämisestä Alijärjestelmän-tasolle löytyvät täältä.
  • Versiosta v.6.16.0 lähtien liitettävien palveluiden käyttämät WSDL-tiedostot validoidaan liityntäpalvelimen ohjelmiston toimesta. Validointi tapahtuu silloin kun a) joko kokonaan uuden palvelun WSDL-tiedosto lisätään (importataan) tai b) kun vanhan (jo olemassa olevan) palvelun WSDL-tiedosto päivitetään (refresh toiminnallisuus). Validoinnin epäonnistuessa WSDL-tiedoston lisääminen (importointi) tai päivittäminen (refresh) ei onnistu. WSDL-tiedosto on muokattava oikean syntaksin mukaiseksi, jotta sen validointi onnistuu. Lisäohjeita WSDL-tiedoston syntaksiin löytyy täältä.
    • WSDL-tiedoston voi validoida etukäteen esimerkiksi erillisellä tietokoneella käyttäen command line -työkalua, joka on saatavilla osoitteesta: http://x-road.ee/valid/
      • Samasta verkko-osoitteesta löytyvät ohjeet työkalun käyttöön.

Mitoita liityntäpalvelin ja säädä muistiasetukset kohdalleen

Suosittelemme huomioimaan sivuillamme julkistetun ohjeistuksen siitä, miten muistiasetuksia kannattaa säätää omalla palvelinalustalla. Ohjeistus auttaa jokaista palveluväylään liittynyttä organisaatiota parantamaan oman liityntäpalvelimensa suorituskykyä, koska liityntäpalvelimen asennuspaketissa asetettavat vakioasetukset eivät useinkaan sovellu suoraan käyttöön, ainakaan optimaalisella tasolla. Lisää muistiasetuksien optimoinnista täältä. Ohjeiden lukeminen ja käyttöönotto todellakin kannattaa, koska se auttaa parantamaan liityntäpalvelimen suorituskykyä merkittävästi.

Muistathan myös tarkistaa, että oma liityntäpalvelimesi on mitoitettu kapasiteetiltaan ja suorituskyvyltään oikein väylän käyttöä varten. Ohjeistusta löydät täältä.

Ulkoisen kuormantasaajan käyttö mahdollista

Ulkoisen kuormantasaajan käyttö on ollut mahdollista palveluväylän versiosta 6.16.0 lähtien.

  • Lue lisää ulkoisen kuormantasaajan käytöstä palveluväylässä täältä.
  • Englanninkielinen asennus- ja konfigurointiohje kuormantasaajan käyttöönottoa varten löytyy täältä.

Uuden version asennukseen ja päivitykseen liittyviä kysymyksiä voit lähettää osoitteeseen palveluvayla(at)palveluvayla.fi.

Uusi rajapinta mahdollistaa Suomi.fi-valtuuksien tarkistamisen myös asiointipisteessä paikan päällä

Suomi.fi-valtuuksiin on toteutettu uusi valtuustarkistusrajapinta, jota voi soveltaa erityisesti viranomaisen tai muun organisaation fyysisessä palvelupisteessä tapahtuvaan puolesta-asiointiin. Uuden rajapinnan avulla on mahdollista tarkistaa paikan päällä palvelupisteessä sähköisesti, onko henkilöllä riittävät valtuudet edustaa toista henkilöä. Paperisen valtakirjan sijaan puolesta-asioijalla olisi siis valtuuttajalta saatu sähköinen valtuus Väestörekisterikeskuksen ylläpitämässä valtuusrekisterissä. Vastaavasti palvelupisteessä asioivan huoltajan puolesta-asiointioikeus voidaan tarkistaa samalla rajapinnalla.

”Uuden rajapinnan tuomat mahdollisuudet ovat suuret”, kertoo Suomi.fi-valtuuksien palveluomistaja Risto Ollikainen.
”Ominaisuus voisi mahdollistaa tulevaisuudessa esimerkiksi sen, että henkilön sukulainen voisi noutaa hänen lääkkeitään apteekista ilman, että tällä on mukanaan henkilön lääkemääräystä, KELA -korttia tai paperista valtakirjaa”.

Valtuudet-palvelun voivat ottaa käyttöön niin julkiset kuin yksityisetkin organisaatiot. Suomi.fi-valtuudet parantaa sähköisten asiointipalveluiden asiakaskokemusta tarjoamalla mahdollisuuden vaivattomaan toisen puolesta asiointiin. Palvelun avulla voidaan tarkistaa puolesta asioivan henkilön asiointioikeuden suoraan olemassa olevista perusrekistereistä ja tarjoaa tarkistuksen tuloksen asiointipalveluille reaaliaikaisesti. Ohjeet palvelun käyttöönottoon löydät osoitteesta https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/valtuudet/.

Lisätiedot

Risto Ollikainen, Väestörekisterikeskus, ext.etunimi.sukunimi@vrk.fi

X-Road-yhteisön tapahtuma Tallinnassa 12.9.2018 – tule mukaan!

Tallinnassa järjestetään 12. syyskuuta 2018 kansainvälisen X-Road Community -yhteisön kokoontuminen X-Road Community Event. Vuosittain järjestettävä tapahtuma on tästä vuodesta lähtien Suomen ja Viron yhteisen Nordic Institute for Interoperability Solutions (NIIS) -instituutin järjestämä. Tapahtuma on aikaisempaa kansainvälisempi ja se kerää osallistujia eri puolilta maailmaa. Tapahtuma on täysin avoin ja se on tarkoitettu kaikille X-Roadista kiinnostuneille.

Englanninkielisessä tapahtumassa käsitellään mielenkiintoisia ja päivänpolttavia aiheita X-Roadin tiimoilta. Tapahtuman ohjelma löytyy kokonaisuudessaan täältä. Esimerkiksi seuraavat aiheet ovat tapahtumassa esillä esitysten ja paneelikeskustelun kautta:

  • X-Road Development Model and Roadmap
  • Future of Cross-border Services
  • X-Road and API Economy
  • Global X-Road Community – international use cases from private and public sectors

Osallistuminen on ilmaista

Tapahtuma on ilmainen sisältäen lounaan ja kahvin. Tapahtumapaikkana on Swissôtel Tallinn -hotelli lähellä Tallinnan satamaa. Paikalle pääsee siis helposti Suomesta käyttäen laivoja Helsingin ja Tallinnan välillä tai lentäen, sekä yöpymällä hotellissa Tallinnan keskustassa. Tapahtumapaikan hotellissa on osallistujille kiintiö yöpymiselle erikoishinnalla. Jos haluaisit yöpyä kyseisessä hotellissa, kysy asiasta lisää ilmoittautumisen yhteydessä.

Ilmoittaudu heti mukaan

Lisätietoja tapahtumasta sekä ilmoittautumislomake löytyvät linkin takaa: http://x-road.global/event

Paikkoja tapahtumaan on rajoitetusti ja paikat varataan ilmoittautumisjärjestyksessä, joten kannattaa toimia nopeasti!

Yhteisön kokoontumisissa käsiteltävät teemat valitaan kulloinkin pinnalla olevien aihepiirien mukaisesti. Teemojen käsittely on asiantuntevaa, mutta samalla hyvin käytännönläheistä sisältäen vapaamuotoista keskustelua aiheiden tiimoilta. Tapahtumassa on mahdollista tavata X-Roadin kehittäjiä ja asiantuntijoita sekä verkostoitua yhteisön jäsenten kanssa. Tule siis mukaan tapaamaan X-Roadin taustalla olevia henkilöitä ja kuulemaan uusimmat X-Road-kuulumiset.

Lisätietoa NIIS:tä ja X-Roadista

Suomi.fi-palveluväylän ja Viron kansallisen tiedonvälitysratkaisun X-tee:n taustalla on X-Road -teknologia, jonka ydinkomponenttien kehittämisestä NIIS-instituutti vastaa. Lue lisää NIIS:in toiminnasta:

Helmikuussa 2018 toteutettu Suomen ja Viron X-Road-ympäristöjen yhteen liittäminen mahdollistaa helpon rajat ylittävän tiedonvaihdon Suomi.fi-palveluväylän ja X-tee:n käyttäjäorganisaatioiden välillä. Lue lisää Suomen ja Viron X-Road-palveluista:

 

eIDAS-tunnistautumisen käyttöönotto vaikuttaa Suomi.fi-tunnistusta käyttäviin asiointipalveluihin

Julkishallinnon palveluiden tulee 29.9.2018 mennessä hyväksyä sähköinen asiointi eIDAS-notifioidulla tunnistusvälineillä. Väestörekisterikeskus toteuttaa eIDAS-tunnistautumista varten solmupisteen ja avustaa asiointipalveluita eIDAS-tunnistamisen käyttöönotossa Suomi.fi-tunnistuksen kautta. Tässä viestissä kuvataan tiivistetysti eIDAS-käyttöönoton aikataulu sekä sen tekniset vaikutukset Suomi.fi-tunnistuksen asiointipalveluille.

Vaikutukset asiointipalveluille
EIDAS-käyttöönoton tekniset vaikutukset asiointipalveluille on kuvattu tarkemmin tämän linkin takaa löytyvästä Palveluhallinnan artikkelissa, mutta tiivistetysti muutoskohteet ovat seuraavat:

  • EIDAS-määrittelyt metadatassa: Tämä hoidetaan suurelta osin automaattisesti asiointipalveluiden puolesta.
  • Muutokset Tunnistuksen rajapinnassa: Tunnistuspyynnöissä ja vastauksissa käytetään jatkossa myös eIDAS-määrittelyn mukaisia varmuustasoja
  • Muutokset itse asiointipalvelussa eIDAS-tunnistautuneiden käyttäjien palvelemiseksi: Näistä käyttäjistä ei voida välittää henkilötunnusta tai väestötietojärjestelmän tietoja

Metadatapäivityksiä lukuunottamatta asiointipalveluiden on itse huolehdittava siitä, että tarvittavat muutokset palvelussa tehdään syyskuun käyttöönottoon mennessä.

Väestörekisterikeskus tutkii vaihtoehtoa, jossa asiointipalveluiden eIDAS-tunnistautuneille käyttäjille tarjottaisiin yhteydenottolomake suoraan Suomi.fi-tunnistuksessa. Tämä helpottaisi asiointipalveluiden integrointityötä. Tämän vaihtoehdon toteutuminen varmistuu elokuussa ja sen teknisistä yksityiskohdista, kuten lomakevaihtoehdon ilmaisemisesta metadatassa, tiedotetaan vasta asian varmistuttua.

Aikataulu

6.8. eIDAS-testausjakso alkaa. Väestörekisterikeskus lisää vaaditut eIDAS-muutokset kaikkien palveluiden metadataan. eIDAS-toiminnallisuus testattavissa Tunnistuksen asiakastestiympäristössä
5.9. eIDAS-varmuustasojen määrittely metadatassa muuttuu pakolliseksi

19.9. eIDAS-käyttöönotto Suomi.fi-tunnistuksen tuotannossa. eIDAS-tunnistautuminen on mahdollista Suomi.fi-tunnistuksessa.

29.9. Kansallinen yhteentoimiva solmupiste oltava toteutettuna. Julkisen hallinnon on hyväksyttävä palveluissaan toisen jäsenvaltion tunnistusvälineiden käyttö silloin, kun ne vastaavat varmuustasoltaan suomalaisia välineitä.

Muistutus: Suomi.fi-tunnistukseen ei ladata uusia metadatoja eikä käyttöönoton tukea ole tarjolla heinäkuussa 2018.

Kuten Väestörekisterikeskus on aiemmin tiedottanut, Suomi.fi-tunnistuksen käyttöönoton tuessa ja metadatojen päivittämisessä pidetään tauko heinäkuussa 2018. Ympäristöt vakiinnutetaan toiminnan varmistamiseksi ja jatkuvuuden turvaamiseksi. Heinäkuun aikana uusien asiointipalveluiden metadatoja ei lisätä eikä nykyisten asiointipalveluiden metadatoja päivitetä. Metadatassa olevia SAML-varmenteita ei myöskään heinäkuun aikana päivitetä. Lisäksi käyttöönoton tukea ei tarjota.