Palvelutietovarannon versio 1.45 julkaistaan

Suomi.fi-palvelutietovarannon versio 1.45 on julkaistu.

Uusia ominaisuuksia:

Kartta ja karttapisteen asettaminen

Käyttäjä voi valita kartalta osoitetietoa tarkemman käyntiosoitteen. Valitut (karttapisteen) koordinaattitiedot näytetään beta.suomi.fissä. Jos tarkempaa käyntiosoitetta ei ole valittu, näytetään beta.suomi.fissä osoitteen mukaiset koordinaattitiedot.

Aluetoiminnallisuuden muutokset ja lisäykset

Organisaatiotietoihin on lisätty aluerajaustoiminnallisuus. Organisaatiotyypin valinta vaikuttaa siihen, miten aluerajauksen voi tehdä.

Palvelulle ja asiointikanaviin on lisätty alla luetellut aluerajaukset. Osassa palveluista ne ovat toimineet jo  aikaisemmin, mutta nyt rajaukset on yhdenmukaistettu.

  • Saatavilla koko maassa
  • Saatavilla koko maassa, pois lukien Ahvenanmaa
  • Saatavilla seuraavilla alueille (aluetyyppi)
    • Kunta
    • Maakunta
    • Yrityspalvelujen seutualueet
    • Sairaanhoitopiirit

Avoimet asiointikanavat

Asiointikanavan omistaja voi avata asiointikanavansa kaikkien käyttöön. Asiointikanava täytyy julkaista, ennen kuin muut voivat hyödyntää sitä. Muut organisaatiot voivat liittää tämän avoimen asiointikanavan omaan palveluunsa.

Rajapintaversio 5 julkaistaan

Julkaisu 1.45 vaikuttaa IN- ja OUT-rajapinnan toimintaan. Aluerajaus ja karttatoiminnallisuudet ovat tuettuja IN-rajapinnan kautta. Palvelutietovaranto tukee nyt kolmea uusinta rajapintaversiota (versiot 5, 4 ja 3). Uusimman päivityksen yhteydessä rajapintaversiot 1 ja 2 poistetaan käytöstä.

Muita muutoksia

Jos maksullisuustieto tulee pohjakuvauksen kautta, käyttäjä ei pääse muuttamaan tietoa. Muulloin tieto on käyttäjän määriteltävissä.

Huomioitavaa – palvelulla tai asiointikanavalla pitää olla ainakin yksi julkaistu kieliversio (suomi, ruotsi tai englanti), jotta se voidaan palauttaa OUT-rajapinnan kautta ja jotta se siirtyy beta.suomi.fihin näkyville.

Julkaisemattomalle organisaatiolle ei voi luoda palveluita tai asiointikanavia.

Lähdekoodit julkaistaan aina pääversion julkaisun yhteydessä – seuraava pääversio, versio 1.5 julkaistaan arviolta 15.5.2017.

Lisää tietoa uuden version muutoksista: https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/palvelutietovaranto/ptv-arkkitehtuuri/ptvn-ominaisuudet/

Henri Seulanto
Kirjoittaja työskentelee Suomi.fi-palvelutietovarannon tuoteomistajana.

Julkisen hallinnon organisaatio: ilmoita milloin palvelukuvauksenne on julkaistu Palvelutietovarannossa

Julkisen hallinnon organisaatioilla on lakisääteinen velvoite kuvata palvelut Suomi.fi-palvelutietovarantoon 1.7.2017 mennessä. Ilmoittakaa Väestörekisterikeskuksen kirjaamoon (kirjaamo[at]vrk.fi) viimeistään pe 21.4.2017, milloin organisaationne palvelukuvaukset on julkaistu Palvelutietovarannossa.

Mikä on Suomi.fi-palvelutietovaranto?

Suomi.fi-palvelutietovaranto on keskitetty kansallinen tietovaranto, johon organisaatioiden tulee lain (laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista 571/2016) perusteella tuottaa asiakaslähtöiset kuvaukset palveluistaan 1.7.2017 mennessä.

Käyttöönotto voi viedä useamman kuukauden, joten jos työtä ei ole vielä aloitettu, siihen tulee ryhtyä mahdollisimman pian.

Monilla organisaatioilla työ on jo hyvässä vauhdissa. Ajankohtaisen tilanteen valtiosektorin käyttöönotoista näet täältä.

Miksi asia on tärkeä?

  • Julkishallinnolla on erinomaisia palveluita, joiden olemassaolosta kansalaiset eivät välttämättä edes tiedä. Palvelutietovaranto helpottaa palveluiden löydettävyyttä, sillä se sisältää tiedot kaikista julkisista palveluista tietorakenteeltaan yhdenmukaisessa muodossa. Yhdenmukaisen muodon myötä Palvelutietovarannon tiedot ovat hyödynnettävissä rajapintojen kautta koneellisesti, jolloin palveluiden löydettävyys mm. hakukoneissa paranee. Tietoja voi esittää organisaation omilla verkkosivuilla ja hyödyntää vapaasti myös muissa sähköisissä palveluissa ja sovelluksissa. Tietosisältö tarjotaan avoimena datana standardoidun rajapinnan kautta.
  • Yhteisten asiakaspalvelupisteiden tietojärjestelmä (ASTI) tulee hyödyntämään Palvelutietovarantoon tallennettuja palvelutietoja. Jos organisaationne palveluja tarjotaan yhteisissä asiakaspalvelupisteissä, varmistakaa, että myös nämä palvelut tulevat kuvattua.
  • Myös kunnilla on velvoite tuottaa palvelutiedot Palvelutietovarantoon. Jos virastojen asiointikanavat ovat osa kuntien palveluprosesseja, prosessit on tärkeä tunnistaa ja tuottaa tiedot asiointikanavista Palvelutietovarantoon mahdollisimman pian.

Käyttöönottoihin tukea valtiovarainministeriöltä

Palvelutietovarannon käyttö on maksutonta, mutta organisaatiot vastaavat itse käyttöönotosta ja tietojen ylläpidosta aiheutuvista kustannuksista. Käyttöönottoihin voi hakea rahallista tukea valtiovarainministeriöltä 31.5.2017 saakka.

Väestörekisterikeskus tarjoaa koulutusta, työpajoja, opastusta ja ohjeistusta käyttöönottoon.

Suomi.fi-palvelutietovaranto noudattaa eurooppalaista suositusta (CPSV-AP) julkisten palvelujen yhdenmukaisesta kuvaamisesta. Euroopan unionin tavoitteena on koota kaikkien jäsenmaiden julkiset palvelut yhdenmukaisesti tarjolle asiointimaasta riippumatta. Suomi.fi-palvelutietovaranto toimii mallina koko EU-alueen julkisten palvelujen löydettävyydelle.

Julkisen hallinnon organisaatioiden kirjaamoille ja ylimmälle johdolle 4.4.2017 lähetetty kirje: Muistutus Suomi.fi-palvelutietovarannon käyttöönotosta.

Lisätietoja

Aiemmat kirjeet aiheeseen liittyen:

Yhteydenotot

Väestörekisterikeskus, ptv-tuki[at]vrk.fi

Integraatioilla iloa Suomi.fi-palvelutietovarannosta

Suomi.fi-palvelutietovaranto kokoaa tiedot julkisten organisaatioiden palveluista yhteen paikkaan. Esimerkiksi lukuisissa kunnissa on parhaillaan käynnissä kehitysprojekteja, joissa Palvelutietovarannon sisältämä tieto laitetaan hyödyttämään niin kuntalaisia kuin kuntaorganisaatiotakin. Palvelutietovarannon käyttöönottoon voi vielä saada valtiovarainministeriön rahoitusta.

KaPA-laki velvoittaa tietyt julkishallinnon organisaatiot kuvaamaan palvelunsa Suomi.fi-palvelutietovarantoon 1.7.2017 mennessä. Palvelutietovarannon tavoitteena on yhdenmukaistaa ja koota yhteen meitä kaikkia kansalaisia koskeva tieto julkishallinnon palveluista.

Moni julkinen organisaatio, erityisesti kunta, onkin ryhtynyt jo miettimään, miten Palvelutietovarantoon sisällyttämä tieto voitaisiin laittamaan palvelemaan sekä kuntaa että kuntalaisia. Työkaluksi ollaan kehittämässä erilaisia integraatioratkaisuja, joilla Palvelutietovarannon tieto saadaan näkyville julkaisujärjestelmien (esim. Drupal, WordPress) kautta esimerkiksi kunnan nettisivuille.

Palvelutietovarannon käyttöönotoista vastaava projektipäällikkö Annette Hotari kertoo, että integraatioratkaisuilla organisaatio saa selkeitä hyötyjä.

– Integraatioratkaisujen avulla tieto voidaan pitää yllä yhdessä perusrekisterissä, joka toimii tämän tiedon master-tietona. Näin tiedot voidaan päivittää vain yhteen paikkaan, josta ne ovat kaikkien saatavilla, Hotari kertoo.

Näin voidaan sekä säästää että parantaa tiedon laatua.

– Tiedon ylläpitokustannuksia voidaan pienentää, kun tieto päivitetään yhteen paikkaan. Tietojen laatuun eri järjestelmissä voi luottaa, kun ne haetaan samasta perusrekisteristä.

Mikkeli ja Turku kehittämässä omia ratkaisujaan

Esimerkiksi Mikkelin kaupunki on jo tehty pitkään töitä oman integraatioratkaisunsa kanssa. Päätöksen takana oli halu järkevöittää omaa toimintaa, kertoo Mikkelin palvelukehityspäällikkö Heli Hänninen.

– Ratkaisua ei vielä ollut kenelläkään ja olimme päättäneet, että Palvelutietovaranto tulee toimimaan palveluiden master-datana. Olimme päättäneet päästä eroon palvelutietojen ylläpidosta lukemattoman monissa eri paikoissa, Hänninen kertoo.

Mikkeli päätti toteuttaa integraatioratkaisun teknisesti KuntaAPIn kautta. Hännisen mukaan KuntaAPIn avulla Palvelutietovarannon tietoja voidaan yhdistellä muihin kunnan tietovarantoihin.

– Palvelutietovarannon tiedot haetaan avoimeen rajapintaan KuntaAPIin, jota kautta data on esimerkiksi www-sivujen saatavilla. Samaan rajapintaan haetaan informaatiota myös muista järjestelmistä, kuten esimerkiksi asiahallintajärjestelmästä, yhteystiedoista ja niin edelleen. Lisäksi järjestelmä mahdollistaa PTV-tiedon rikastamisen esimerkiksi kuvilla, lisätekstillä tai videoilla, Hänninen kertoo.

Uusin lisätty datalähde onkin Hännisen mukaan paikallisliikenteen aikatauludata.

– KuntaAPI on integraatioratkaisuna notkea.

KuntaAPIn ”päälle” voidaan www-sivujen lisäksi rakentaa muita järjestelmiä, esimerkiksi mobiiliapplikaatio. Rajapinta mahdollistaa näiden tietojen esittämisen ja käsittelemisen toisissa järjestelmissä sekä tietojen yhdistämisen ja rikastamisen.

KuntaAPIn rajapinnan avulla on mahdollista yhdistellä tietoja monista eri lähteistä.

Samankaltainen projekti on käynnissä Turun kaupungilla, kertoo Turun kokonaisarkkitehtuurista vastaava kehityspäällikkö Jaakko Ståhlberg. Toisin kuin Mikkeli, Turku päätti viedä olemassa olevat rekisteritietonsa Palvelutietovarantoon In-rajapinnan kautta. Turussa nettisivut näyttävät siis jatkossakin kaupungin omaa palvelutietodataa, mutta tieto päivittyy myös Palvelutietovarantoon yhdellä kertaa.

– Päädyimme omaan ratkaisuun, jossa oma yhteisten tietojen varastomme yhdenmukaistetaan Palvelutietovarannon vaateisiin ja sisällöntuottajille jää ainoastaan kertapäivitysvastuu. Omalla tietovarastollamme tuemme asiakkuuksien ja palvelujenhallinnan toimintamalliamme. Siinä myös ylläpidetään enemmän tietoa, kuin mitä Palvelutietovarannon kentät mahdollistavat. Tietoja tullaan hyödyntämään myös muissa taustajärjestelmissä, jolloin lisäkenttiä tarvitaan myös tästä syystä.

Integraatioratkaisujen kehittäminen on sujunut sekä Ståhlbergin että Hännisen mukaan hyvin. Jaakko Ståhlbergin mukaan Turku suunnitteli projektinsa melko tarkkaan, joskin muutokset Väestörekisterikeskuksen päässä Palvelutietovarannon kentissä ja rajapinnoissa aiheuttivat välillä epätietoisuutta.

Heli Hännisen mukaan Mikkelissä on täytynyt ottaa uudenlainen katse kaupungin toimintaan:

– Palvelutietojen uusi esittämistapa on vaatinut kaupungin päässä tietomallin sisäistämistä sekä töiden uudelleenorganisointia.

Turussa kehitystyötä on Ståhlbergin mukaan tehty tiukassa yhteistyössä useamman IT-toimittajan kanssa. Mikkeli puolestaan rakensi oman integraation yhdessä paikallisen kansanopiston, Otavan opiston kanssa.

Kumpikin kaupunki on avaamassa koodinsa vapaasti muiden käyttöön. Näin muut julkishallinnon organisaatiot voivat rakentaa omat sovellutuksensa Mikkelin ja Turun tekemän työn pohjalle. Turun Drupal-integraation avoin turku.fi -lähdekoodi on jo vapaasti saatavilla.

– Toivottavasti jokin kunta koodin käyttöönoton yhteydessä tekee suoran integraation Drupalista PTV:hen, ilman väliin tulevaa integraatioalustaa, niin kuin meillä, Ståhlberg vinkkaa koodin jatkokehityksestä kiinnostuneita.

Mikkelin projekti on Heli Hännisen mukaan ollut alusta asti avoimen lähdekoodin hanke. Avoimella lähdekoodilla Mikkeli yrittää myös edistää koko kansallista palveluarkkitehtuuria.

– Kuntien on uskallettava lähteä kohti kansallista palveluarkkitehtuuria ja julkisen hallinnon yhteistä asiakasta. Tekemällä asioita yhdessä julkisen hallinnon asiakaspalvelu harmonisoituu.

Käyttöönottoon tukea valtiovarainministeriöltä

Palvelutietovarannon käyttöönottoon on mahdollista hakea rahoitusta valtiovarainministeriöltä. Turun kaupunki on käyttänyt mahdollisuutta hyväkseen.

– Rahoitusprosessi työllisti jonkin verran, sillä samalla projektin sisältö suunniteltiin tarkasti niin hyvin, kuin se etukäteen oli mahdollista, kertoo Jaakko Ståhlberg.

Rahoitushaku Palvelutietovarannon käyttöönottoa varten päättyy 31.5.2017, kertoo valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Pauli Kartano.

– Tämän haun jälkeen lakisääteistä käyttöönottoa ei enää tueta, joten kannattaa hakea nyt Palvelutietovarannon rahoitushaku on myös kevyempi kuin muut KaPA-rahoitushaut. Hakulomake on yhden Excel-sivun mittainen ja tukisummat määräytyvät mekaanisesti kunnan asukasmäärän, tai kuntayhtymillä ja virastoilla ja muilla organisaation henkilömäärän mukaan, Kartano muistuttaa.

Mitä viimeisiä vinkkejä Hännisellä ja Ståhlbergillä olisi omaa integraatioratkaisua suunnitteleville organisaatioille? Heli Hänninen kehottaa ryhtymään rohkeasti toimeen.

– Jos PTV-työhön ei ole vielä lähdetty, nyt viimeistään on sen aika! Juuri kunnissa kannattaakin harkita nyt KuntaAPIn kaltaista järjestelmää, jossa samalla vaivalla integroidaan useampi järjestelmä – eikä tehdä pelkkää PTV-integraatiota.

Turku voi Ståhlbergin mukaan tarjota talkoohengessä apua integraatiota harkitseville:

– Mikäli yleistä kiinnostusta löytyy, niin Turku on valmis tekemään karkean tason ohjeistuksen projektissa huomioonotettavista seikoista.

Annette Hotari suosittelee yhteistyötä:

– Kannattaa ensin olla yhteydessä naapurikuntiin ja katsoa, voisiko integraation toteuttaa yhdessä. Esimerkkinä kannattaa tarkkailla esimerkiksi Janakkalan vetämää projektia, jossa on mukana viisi muuta kuntaa ja tuloksena tulee olemaan WordPress-lisäosa, jolla tietoja voi hakea tai tallentaa Palvelutietovarantoon.

– Ja tottakai tukitiimimme tukee käyttöönottoja tarjoamalla aihekohtaisia koulutuksia ja työpajoja, Hotari lupaa.

Palvelutietovarannon versio 1.4 julkaistu

Suomi.fi-palvelutietovarannon versio 1.4 julkaistiin maanantaina 13.3.

Mitä uutta versio 1.4 tuo tullessaan?

Automaattinen asiasanoitus

Käyttäjä voi lähettää nimi-, tiivistelmä- ja kuvauskenttien tiedot automaattiseen asiasanoituspalveluun. Ohjelma palauttaa käyttäjälle ehdotuksia asiasanoiksi. Käyttäjä voi hyväksyä ehdotetut sanat, valita osan niistä tai hylätä ehdotuksen.

Ulkoasun ja hakutoiminnallisuuksien uudistus

Julkaistavassa versiossa Palvelutietovarannon ulkoasu yhdenmukaistetaan vastaamaan uutta Suomi.fi-brändiä. Uusi ulkoasu näkyy muun muassa uudistetussa hakusivussa. Täysin uudenlaisessa hakusivussa voi hakea saman sivun kautta tietoa organisaatioista, palveluista tai kanavista. Ensimmäisessä versiossa haku hakee vain yhdestä alueesta kerrallaan (esim. kanavat), kevään aikana hakusivu tulee kattamaan kaikki osa-alueet.

Organisaatiotasoiset roolit käyttöliittymään

Palvelutietovarannossa on kolme eritasoista käyttäjäroolia, jotka on kytketty organisaatiotietoihin. Palvelutietovaranto rajoittaa jatkossa tietojen lisäys-, muutos- ja poistotoiminnallisuutta roolien mukaisesti. Roolit ovat seuraavat:

PTV-superuser – rajoittamattomat käyttöoikeudet

PTV-pääkäyttäjä – organisaatiokohtaiset oikeudet

  • voi luoda ja arkistoida (poistaa) alaorganisaatioita, mutta ei voi enää luoda pääorganisaatiota
  • voi luoda ja arkistoida omaan organisaationsa tai alaorganisaation liittyviä palveluja tai asiointikanavia
  • voi muokata (lisätä, poistaa) organisaation, palvelujen tai kanavien tietoja
  • voi tehdä liitoksia
  • voi tuoda tietoja IN API -rajapinnan kautta
  • voi nollata oman organisaationsa ylläpitäjien salasanoja

PTV-ylläpitäjä – organisaatiokohtaiset oikeudet

  • voi luoda ja arkistoida omaan organisaationsa tai alaorganisaatioon liittyviä palveluja tai asiointikanavia
  • voi muokata (lisätä, poistaa) organisaation, palvelujen tai kanavien tietoja.
  • voi tehdä liitoksia
  • ei IN API -rajapintaoikeuksia
  • ei voi luoda tai arkistoida pää- tai alaorganisaatioita

Versionhallinta ja voimassaoloajat

Palvelutietovarannossa otetaan käyttöön versionhallinta. Syötetyt tiedot voivat jatkossa olla luonnos-, julkaistu-, muokkaus- tai arkistoitu-tilassa. Tiedot tallentuvat ensin luonnostilaan, josta ne voi julkaista. Julkaistuja tietoja voi muokata ilman, että jo julkaistut tiedot muuttuvat. Käyttäjä voi julkaista uudelleen muokattuja tietoja ja myös arkistoida julkaistuja tietoja.

Samalla tiedoille luodaan voimassaoloajat. Tuoduille tiedoille kirjataan automaattisesti päivämäärätieto tietokantaan. Luonnos- tai muokattu-tilassa tiedot näkyvät kolme kuukautta ja julkaistut tiedot näkyvät yhdeksän kuukautta. Jos tietoja ei muuteta niiden näkyvyysajan aikana, tiedot arkistoidaan automaattisesti. Käyttäjä saa etukäteen ilmoituksen tietojen vanhentumisesta. Arkistoituja tietoja säilytetään 12 kuukautta.

Rajapintamuutokset

Rajapintaversio 4 julkaistaan. Isoimpana muutoksena on organisaation mukaisesti rajoitettu käyttö. Myös tilasiirtymät vaikuttavat rajapinnan käyttöön.

Muita muutoksia

Käyttöliittymään tulevat näkyviksi uudet Laki- ja Linkki lakiin -kentät. Kentät ovat mukana myös pohjakuvauksilla. Pohjakuvausten kautta tuoduille tiedoille on asetettu joitain rajoituksia:

  • Pohjakuvauksien kautta tulevaa palvelutyyppimääritystä ei voi muokata
  • Pohjakuvauksien kautta tulevaa maksullisuustietoa ei voi muokata, mutta lisätietokenttään voi antaa oman kuvauksen.
  • Pohjakuvauksen tuottamaa kohderyhmätietoa voi muokata.

Maan suuntanumero -kenttiin on lisätty ulkomaan suuntanumeroiden lista. Suomalainen palvelunumero -valinnalla käyttäjä voi antaa palvelunumeron (0700, 0800…) ilman maan suuntanumeroa.

Uusin Palvelutietovarannon lähdekoodi löytyy GitHub-palvelusta. Myös Avoindata.fi-palvelusta löytyy tietoa Palvelutietovarannon lähdekoodiin ja rajapintoihin liittyen.

Lisää tietoa uuden version muutoksista:

https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/palvelutietovaranto/ptv-arkkitehtuuri/ptv-versiotiedotteet/

Henri Seulanto

Kirjoittaja työskentelee Palvelutietovarannon tuoteomistajana.

 

Yritykset hyötyvät Suomi.fi-palveluista

Kansallinen palveluarkkitehtuuri (KaPA) rakentaa sähköisen asioinnin tukipalveluitaan yhtä lailla yrityksiä kuin julkishallintoa varten. Kun KaPA tarjoaa sähköisten palveluiden perustan, voi paukut säästää oikeaan palvelu- ja tuotekehitystyöhön. KaPAn asiakaspalvelu tarjoaa tukea palveluiden käyttöönottoa varten.

Read more

Palvelutietovarannon versio 1.35 julkaistu

Suomi.fi-palvelutietovarannon (PTV) versio 1.35 julkaistiin 12.1.2017.

Mitä uutta versio 1.35 tuo tullessaan?

  • Ruotsinkielinen käyttöliittymä

Palvelutietovarannon käyttöliittymä tarjotaan jatkossa suomen- ja ruotsinkielisenä.

  • Kielimuutoksia

Edellisessä versiossa julkaistiin mahdollisuus kuvata palveluja ja asiointikanavia ruotsiksi ja englanniksi. Nyt myös organisaation tietoja voi kuvata ruotsiksi ja englanniksi.

  • Kuvauskentät lyhenevät

Organisaation, palvelun ja asiointikanavien kuvauskenttien pituuksia muutetaan. Aikaisemmin kenttiin on ollut mahdollista kuvata 4000 merkin kuvauksia. Julkaisun jälkeen kenttien pituus on rajoitettu 2500 merkkiin.

  • Palveluiden tyyppimäärittelyt muuttuvat

Aikaisemmin Palvelutietovarannon Palvelu-osuudessa oli mahdollista valita palvelutyypiksi Palvelut, Lupa, Ilmoitus tai Rekisteröinti. Nyt julkaistavassa versiossa Lupa-, Ilmoitus- ja Rekisteröinti-palvelutyypit niputetaan yhdeksi uudeksi palvelutyypiksi. Palvelutyypin nimi on Luvat ja velvoitteet. Jo luodut Lupa-, Ilmoitus- tai Rekisteröinti-palvelut siirretään uuden palvelutyypin alle.

Samassa yhteydessä ’Palvelun käytön edellytykset’ -kenttä uudelleennimetään ’Ehdot ja kriteerit’ -kentäksi ja ’Velvoitteet’-kenttä poistetaan kokonaan. Jo kuvatut Velvoitteet-tiedot siirretään ’Ehdot ja kriteerit’ -kenttään. Kyseiset muutokset tuovat muutoksia myös pohjakuvauksiin.

Palvelun ja asiointikanavan liitostiedoissa näytetään uutena tietona asiointivaltuutus, mikäli Suomi.fi-valtuudet on otettu käyttöön. Lisätietoja Suomi.fi-valtuuksista ja palvelun käyttöönotosta https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/asiointivaltuudet/

  • Muita muutoksia

PTV:n lähdekoodi on avointa ja saatavilla GitHub-palvelun kautta. PTV:n alatunnisteeseen on nyt lisätty suora linkki GitHubiin. Lisäksi alatunnisteeseen on lisätty linkki tietosuojaselosteeseen. Palvelutietovarannon käyttämät asiasanat, palveluluokat sekä kohderyhmätiedot on päivitetty käyttäen Finton viimeisintä versiota. Myös postinumerotiedot on päivitetty. Lisäksi Palvelutietovarannon avoimen rajapinnan ja koodien tiedot löytyvät nyt kuvattuna avoindata.fi-palvelusta.

Lisää tietoa uudesta versiosta esuomi.fistä: https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/palvelutietovaranto/ptv-arkkitehtuuri/ptvn-ominaisuudet/

Henri Seulanto

Kirjoittaja työskentelee Palvelutietovarannon tuoteomistajana.

 

Palvelutietovarannon versio 1.3 ja lähdekoodit julkaistaan

Suomi.fi-palvelutietovarannon versio 1.3 on julkaistu 15.12.

Mitä uutta versio 1.3 tuo tullessaan?

  • Palveluiden ja asiointikanavien yhteen liittäminen uudella tavalla sekä lisätietojen antaminen liitoksille

Jatkossa käyttäjä voi valita useita palveluita tai asiointikanavia samalla kertaa. Käyttäjä voi tallentaa luomansa liitokset ja liitoksille annetut lisätiedot Tallenna-painikkeella tai jatkamalla Jatka yhteenveto -tilaan. Palveluiden ja kanavien liitoksen yhteydessä käyttäjä voi lisätä liitokselle kuvaustekstin sekä maksullisuuden tiedot. Aiemmin tehdyt liitokset säilyvät ennallaan, mutta eivät sisällä edellä mainittuja uusia ominaisuuksia. Käyttäjä voi käydä täydentämässä tietoja jo olemassa oleville liitoksille julkaisun jälkeen. Palvelun ja kanavan liitoksen lisätiedot eivät ole pakollisia, vaan liitos voidaan tehdä myös ilman näiden lisätietojen antamista.

  • Karttakoordinaatit

Organisaation ja palvelupisteen tiedoissa käyttäjä voi määrittää käyntiosoitteen. Tietojen tallennuksen yhteydessä PTV käy automaattisesti hakemassa annettujen tietojen perusteella osoitetta vastaavat koordinaatit. Osoitetietojen on oltava oikein määritelty, jotta koordinaatit tulevat Jatka esikatseluun -osiossa näkyviin. Aiemmin tallennettujen käyntiosoitteiden tiedoilla ei haeta koordinaatteja, vaan käyttäjän täytyy käydä ”päivittämässä” osoitetieto, jotta koordinaatit noudetaan.

  • Käytettävyysparannukset

Versioon 1.3 on tuotu lisää mahdollisuuksia määrittää aukioloaikoja (normaalit, vuorokauden yli menevät ja poikkeusaukioloajat). Myös puhelinnumero-, sähköposti- ja verkko-osoitekenttiä on yhdenmukaistettu.

  • PTV-sisältöjen kuvaaminen mahdollista myös ruotsiksi ja englanniksi

Palvelujen ja asiointikanavien sisältöjen kuvaaminen on jatkossa mahdollista myös ruotsiksi ja englanniksi. Käyttäjä voi itse valita ensimmäisen kieliversion (fi, sv, en). Kieliversioiden tilat ovat riippuvaisia toisistaan tämänhetkisessä julkaisussa. Esimerkiksi jos suomenkielinen versio on julkaistu, tulee ruotsin- tai englanninkielinen versio julkaistuksi heti tallennuksen jälkeen (tallennus mahdollista vain, kun pakolliset tiedot on syötetty). Myös osa kieliversioiden tiedoista täydentyy automaattisesti ensimmäisenä täytetyn kielen perusteella. Haku kohdentaa vain yhtä kieltä kohden. Jos haet palvelua ruotsin tai englanninkielisen nimen mukaan, valitse haluamasi kieli pudotusvalikosta.

  • OPEN API -rajapinnan versioituminen

API-rajapintamuutokset kätkeytyvät API-versioiden taakse, jolloin uuden rajapinnan julkaisun yhteydessä vanha rajapinta toimii moitteettomasti.

Palvelutietovarannon lähdekoodi avoimeksi

Ensimmäinen Suomi.fi-palvelutietovarannon lähdekoodi on julkaistu avoimena lähdekoodina 15.12.2016. Koodi on saatavilla GitHub-palvelun kautta. Avoimen rajapinnan palauttamat tiedot ovat käytettävissä CC0-lisenssillä, eli tietoja voi hyödyntää vapaasti. Avoimen rajapinnan (Open API) kautta tietovarantoon tallennettua tietoa voi hyödyntää kuka tahansa missä tahansa verkkopalvelussa. Palvelutietovarannossa olevat tiedot ovat sisällön osalta täysin julkista ja teknisesti avointa dataa, jota voidaan käyttää ja hyödyntää eri tarkoituksiin niin hallinnossa kuin yksityisellä sektorilla.

Suomi.fi-palvelutietovaranto on Suomessa saatavilla olevien, ensisijaisesti julkisten palvelujen, hakemisto. Palvelutietovarantoon kuvataan palvelut, joita tarjotaan kansalaisille, yrityksille tai viranomaisille. Tietojaan kuvaavat kunnat sekä valtionhallinnon organisaatiot, ja myöhemmin mukaan voivat tulla myös yksityiset toimijat. Yksityisillä toimijoilla on oikeus käyttää PTV:tä palvelujen koskevien tietojen tarjoamiseen viimeistään 1.7.2017. Palvelutietovarannossa palveluille annetaan metatiedot, joita ovat ontologiakäsitteet (eli vakioidut, kansallisiin käsitteistöihin kuuluvat termit) ja erilaiset luokitukset.

Lisätietoa uuden version muutoksista esuomi.fistä: https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/palvelutietovaranto/ptv-arkkitehtuuri/ptvn-ominaisuudet/

Henri Seulanto

Kirjoittaja työskentelee Palvelutietovarannon tuoteomistajana.

KaPA mukana Ultrahackissa ratkaisemassa julkishallinnon haasteita

Kehittäjätapahtuma Ultrahackin finaalitapahtumassa 25.-27.11. ratkaistiin niin julkishallinnon, finanssialan kuin liikkumisenkin digitaaliajan haasteita uusimpia rajapintoja, dataa ja tekniikkaa käyttäen. Suomi.fi-palvelut isännöi omaa Hack the Nation -haastekokonaisuuttaan, jonka alla omia alahaasteitaan tarjosivat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Tilastokeskus. Suomi.fi-palvelut päätti intensiivisen viikonlopun jälkeen palkita kaksi joukkuetta. Pääpalkinnon voittajaksi julistettiin Consent Gateway -niminen kansainvälinen joukkue.

– Verkon tietosuojakäytännöt eivät ole kovin selkeitä ja siksi ihmiset eivät ymmärrä, mihin suostuvat, kun he rastittavat sen hyväksyn-laatikon, kertoo Harri Honko, yksi joukkueen jäsenistä.

– Consent Gateway on joukko työkaluja, joiden avulla suostumuksen antamisesta voi tehdä läpinäkyvää ja helpposelkoista, ja se oikoo mutkia myös organisaation näkökulmasta, hän

KaPAn tuomarit Eetu Jokela (oik.) ja Heidi Heikkilä luovuttivat haasteen pääpalkinnon Consent Gatewayn Mark Lizarille. Kuva Veeti Haapsamo.

KaPAn tuomarit Eetu Jokela (oik.) ja Heidi Heikkilä luovuttivat haasteen pääpalkinnon Consent Gatewayn Mark Lizarille. Kuva Veeti Haapsamo.

jatkaa. Hongon lisäksi voittoisaan joukkueeseen kuuluvat Joss Langford, Samuli Tuoriniemi, Mark Lizar, Petteri Ponsimaa ja Jani Yli-Kantola.

Hongon mukaan Consent Gateway sai innoituksensa monestakin lähteestä.

– Ajatus alkoi kansainvälisisitä standardisointiyrityksistä, MyData-ajattelun aallosta ja tulevista säännöksistä, jotka tulevat muuttamaan henkilökohtaisen datan tietosuojakäytäntöjä EU:ssa. Ajattelimme, että avointa teknologiaa käyttävä työkalu, joka lisäisi yritysten ja organisaatioiden valmiutta vastata EU:n yksityisyydensuojasäännöksiin olisi loistava idea.

Tuomariston jäsenen ja KaPAn testikoordinaatttori Heidi Heikkilän mukaan Consent Gateway tahdottiin palkita sen yhteiskunnallisen tärkeyden vuoksi.

– Yksityisyydensuoja ja henkilökohtaisen datan hallinta ovat merkittäviä tulevaisuuden kysymyksiä, ja niitä varten tarvitaan uusia ratkaisuja. Consent Gatewayn palvelulla on potentiaalia sovellutuksiksi niin julkiselle kuin yksityisellekin sektorille. Työ oli valmiin oloinen niin front- kuin backendin sekä bisnesmallin suhteen, Heikkilä toteaa.

Consent Gateway teki Ultrahack-viikonlopun aikana töitä muun muassa käyttöliittymän ja sen integraatioiden kanssa, Harri Honko kertoo. Seuraavaksi projekti keskittyykin erityisesti tuotteistukseen ja palvelumuotoiluun.

– Tulevina viikkoina alamme lähestyä ensimmäisiä pilottiasiakkaita turvataksemme rahoitusta Consent Gatewayn tuotteistusta varten ja myös lisätäksemme suunnittelun ja kehityksen resursseja.

Myös KaPAn Palvelutietovarannon rajapinnalle kehitettiin uutta käyttöä

Pääpalkinnon lisäksi KaPA-tuomaristo päätti palkita erikoismaininnalla Feedback App -nimisen projektin. Feedback App on työkalu, jonka avulla julkishallinnon organisaatiot voivat saada kansalaispalautetta palveluistaan ja palvelupisteitään. Se hyödyntää Suomi.fi-palvelutietovarannon avointa rajapintaa. Projekti saikin tuomaristolta tunnustuksensa juuri PTV:n avoimen rajapinnan rohkeasta häkkäämisestä.

– Sovelluksella on tarkoitus auttaa Palvelutietovarannon tietojen pitämisessä ajantasaisena. Se on tärkeää, koska ihmiset käyttävät sitä vain, jos tietoja päivitetään, kertoo sovellusta viikonlopun aikana kehittänyt Bernhard Korjonen.

Seuraavaksi edessä on hänen mukaansa idean työstämistä eteenpäin konkreettisesti.

– 70-80 prosenttia työstä on nyt valmiina, loput työstä on sen kääntämistä koodiksi. Sitä varten tarvitsenkin koodarin, yhden miehen joukkue kertoo.

Korjonen kehui hackathonin ilmapiiriä.

– Sain paljon uusia ajatuksia jo muita projekteja seuraamalla. Pidin viikonlopun tunnelmasta, se oli todella jännittävä ja inspiroiva. Täällä sain myös keskityttyä työhön paremmin kuin kotona, hän kertoo.

Tuotepäällikkökin innostui luovasta ilmapiiristä

Viikonlopun aikana kapalaiset mentoroivat haasteen kanssa työskennelleitä hackaajia. Kuva Eetu Jokela.

Viikonlopun aikana kapalaiset mentoroivat haasteen kanssa työskennelleitä hackaajia. Kuva Eetu Jokela.

Kansallisessa palveluarkkitehtuuriohjelmassa tuotepäällikkönä työskentelevä Henri Seulanto toimi Ultrahack-viikonlopun aikana yhtenä Hack the Nation -haasteen mentorina. Mentoreiden tehtävänä on auttaa joukkueita ymmärtämään paremmin haasteessa käytettäviä teknisiä resursseja tai yleisemmin haastekenttää. Seulannolle Ultrahack 2016 oli ensimmäinen hackathon-kokemus.

– Olin todella positiivisesti yllättynyt! Hack oli täynnä lahjakkaita ja innokkaita ihmisiä sekä älytön määrä uusia, rohkeita ideoita, Seulanto sanoo.

Tapahtuman parasta antia olikin Seulannon mukaan juuri uusien ihmisten tapaaminen ja ajatusten vaihtaminen.

– Oli todella hienoa nähdä, että jotkut ihmisest löysivät rajapintamme luokse ja ottivat selvää siitä, mitä se mahdollistaisi, hän kertoo.

Ultrahack tuskin jäi myöskään tuotepäällikkö Seulannon viimeiseksi hackathoniksi.

– Aion ehdottomasti osallistua jatkossakin vastaavanlaisiin tapahtumiin, jos vain mahdollisuus tulee. Tämä oli hieno paikka jakaa tietoa ja oppia itse lisää yhteiskunnan jokapäiväisistä haasteista.

Ontologiat Palvelutietovarannon palveluksessa: tavoitteena siilottomat palvelutiedot

Ensi vuoden lopulla päättyvä KaPA-ohjelma rakentaa parhaillaan Suomeen alustoja, ympäristöjä ja toimintamalleja, joihin lähivuosina tapahtuva kattava julkisen hallinnon ja palvelujen digitalisointi perustuu.

Koko julkishallintoa koskevan KaPA-ohjelman tavoitteena on ennen vuotta 2020 luoda Suomelle alusta, jossa palvelut perustuvat tietojen ”siilottomaan” liikkumiseen eri toimijoiden ja hallinnon alojen välillä ja automaattiseen, fiksuun asiakaskohdentamiseen. Digitaalisen palvelukoneiston on lähitulevaisuudessa alettava toimia henkilö- ja yhteisöasiakkaan kanssa kuin Downton Abbeyn hovimestari Carson: diskreetisti, ennakoivasti ja palveltava aina henkilökohtaisesti huomioiden.

Tähän ei tietenkään päästä vain ohjelmoinnin keinoin, vaan tarvitaan ihmisen ymmärrettäviä (ja samalla myös koneluettavia) käsitteitä ja käsitekokonaisuuksia. Luotavaan kansalliseen palvelutietovarantoon kuvataan yhteisen tietomallin mukaan kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille kohdistetut palvelut ja niiden asiointikanavat yhdenmukaisesti ja asiakaslähtöisesti. Palvelujen löytämisen, älykkään kohdentamisen ja vertailtavuuden kannalta merkittävä ongelma on ollut se, että eri tahojen tuottamista hallinnon kansalaispalveluista ei ole ollut käytössä yhtenäistä kansallista tietokantaa tai rekisteriä. Palvelujen kuvauksissa käytetyissä käsiteavaruuksissa, tietorakenteissa ja tiedon koneellisessa saatavuudessa on ollut eri organisaatioissa suuria eroja eikä tilanne ole vielä juuri parantunut. Yrityspalvelujen suhteen tilanne on ollut kuitenkin parempi Yrityssuomi.fi-palvelun puitteissa pitkään jatkuneen toiminnan ansiosta.

Palvelutietovaranto: ontologiat palvelujen kuvaamisessa

Nykytilaan on tulossa muutos, kun kansallinen palvelutietovaranto (tästä eteenpäin PTV) tuli 15.7.2016 ns. KaPA-lain myötä velvoittavaksi kaikille julkisen hallinnon palveluntuottajille. Velvoittavuus ulottuu isosta ministeriöstä ja keskusvirastosta aina siihen kuuluisaan ”pieneen kuntaan”. KaPA-laki edellyttää, että julkiset palveluntuottajat kuvaavat kaikki vastuullaan olevat kansalais- ja yrityspalvelut kaikkine asiointikanavineen PTV-tietorakenteen mukaisesti ja vastaavat niiden ajantasaisesta ylläpidosta itse.

Tiedot voidaan tallentaa suoraan PTV-kantaan tai ne voidaan jakaa sinne organisaation oman järjestelmän rajapinnasta. Hallinnolla on vajaa vuosi aikaa tuottaa kaikki nämä tiedot. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että 460 organisaatiota on tuottanut kaikista palveluistaan tiedot 1.7.2017 mennessä olettaen, että kaikki menee täysin kohdalleen ja ajallaan.

PTV:n ensimmäinen käyttökohde on Suomi.fi-palvelun tuleva versio, ns. palvelunäkymä, joka korvaa ensi vuonna nykyiset Suomi.fi- ja Yrityssuomi.fi-palvelut. Uudessa Suomi.fi-palvelussa PTV-tiedot muodostavat palveluista ja niiden käytöstä perusasiat kertovan sisällön, jota Suomi.fi-verkkotoimitus käyttää toimitettujen sisältökokonaisuuksien ja -formaattien luomisessa. PTV on samalla avointa dataa, jota myös yksityiset toimijat voivat käyttää omissa palveluissaan ja sovelluksissaan.

Ontologiat ja luokitukset palvelukuvausten ytimessä

PTV:n tietosisältö on monipuolinen ja runsas. Tavoitteena on pystyä kuvaamaan kukin palvelu ja sen asiointikanavat niin hyvin, että palvelua ei ainoastaan löydä helposti ja oikeassa kontekstissa, vaan asiakkaalle tarjotaan yhdessä paketissa esimerkiksi palvelun keskeinen sisältö, tarkoitus, asiointiajat ja -edellytykset ja mahdolliset liittyvät palvelut. Kuvausmetatiedoissa on myös kenttiä, joita asiakas ei suoraan näe, mutta jotka auttavat palvelujen kohdentamisessa ja ryhmittelyssä asiakkaille; näitä ovat ennen muuta elämäntilanne- ja kohderyhmäluokitukset.

Kustakin palvelusta ihmisasiakkaalle kertovat eniten kuvausteksti ja käyttötiedot, mutta kuvausvoiman ja ennen muuta hakulöydettävyyden takia PTV sisältää pakollisen asiasana- eli ontologiakäsitekentän. PTV on liitetty kuuteen Finto-ontologiaan: YSO-, JUPO-, LIITO-, JUHO-, TERO- ja TSR-sanasto. Näiden sisältö PTV:hen tulee KOKO-ontologian kautta, ja sillä tulisi kattaa palvelujen käsitteellisen kuvailun tarve.

Käytännössä palvelua kuvaileva henkilö noudattaa rakenteellista prosessia, jonka tietyssä vaiheessa hän saa asiasanakentän, joka alkaa kolmen syötetyn merkin jälkeen tarjota em. aineistoista ontologiakäsitteitä. Kun käsite valitaan tarkasteluun, tiedon tuottaja näkee käsitteen ylä- ja alakäsitehierarkian, jonka avulla hän voi varmistua, että kyseessä on tarkoitettu käsite sekä mahdollisesti hoksata sen tarkemman käsitteen, jolla tätä palvelua voidaan täsmällisesti kuvata. Tämä ominaisuus ei tosin ole vielä PTV:n tuotantoversiossa, vaan tulee siihen jatkokehityksessä. Ontologiakäsitteitä on suositeltu annettavaksi palvelua kohden 3–5, mutta sallittu määrä on välillä 1–10. Nolla ei ole vaihtoehto.

Ontologiakäsitteiden avulla hyvin tehty asiasanoitus nostaa relevantin palvelun esille hakutuloksissa niin tulevassa Suomi.fi-palvelussa kuin keskeisissä verkon hakukoneissa. Tämä on itsestään selvää, mutta asiasanoituksella on muitakin käyttötarkoituksia palvelunäkymän ja koko Kansallisen palveluarkkitehtuurin puitteissa. Se luo mahdollisuuksia, jos ei nyt aivan mihin tahansa, niin ainakin palveluja koskevan tiedon paljon nykyistä parempaan hyödynnettävyyteen. Muutamia esimerkkejä:

  • Verkkotoimitus voi käyttää PTV:n ontologiakäsitteitä ja niiden klustereita löytääkseen keskeiset palvelut työn alla olevaa uutta sisältökokonaisuutta varten.
  • Systemaattisesti käytetyillä ontologiakäsitteillä ja muilla metatietoelementeillä palveluja voidaan ryhmitellä ja jäsentää palvelukentän analytiikkaa ja tiedolla johtamista varten.
  • Käsitteiden avulla järjestelmä voi nostaa käyttäjän valitseman palvelun tietoihin vastaavia tai täydentäviä palveluja ”katso myös” -periaatteella.
  • Kansallisessa palveluväylässä ontologiakäsitteet voivat auttaa järjestelmiä tunnistamaan ja yhdistämään itsenäisiä aineistoja toisiinsa.

Maastouttamisen haaste alkaa vaikeasta sanasta

Sanastojen ja formaalien tietoaineistojen kanssa työskenteleville ontologiat ja niiden tarkoitus ovat selviä ainakin jollain tasolla. Itse olen edelleen innokkaan amatöörin tasolla, mutta olen sentään oppinut muun muassa, mitä ovat alakäsitteet, ekvivalenssit ja korvaavat käsitteet, miten Finto-ontologiapalvelu toimii ja miksi käsitteillä pitää olla URI-tunniste. Peruskauraa ehkä, mutta haaste konkretisoituu, kun ontologiamaailmaa tuodaan sellaisiin organisaatioihin, joissa palvelukuvaus on tähän asti tarkoittanut joko kahta tekstikappaletta verkkosivulla tai vaihtoehtoisesti pitkää hallinnollista esitystä ilman yhtään vakioitua metatietoa.

Ensimmäinen kuoppa tiessä on termi ontologia. Sen merkitys ei yleensä ole tuttu kenellekään palvelurajapinnassa työskentelevälle, ja nuorena filosofiaa huvikseen sivuaineopiskellut tietohallintopomokin muistaa, että ontologia tarkoittaa oppia olevaisesta. Ja nyt sitten pitäisi ryhtyä käyttämään joitakin ontologiakäsitteitä? Ensimmäinen reaktio palvelutuottajan edustajalla on usein paniikki.

PTV-käyttöönottoprojektin aivan ensimmäisissä koulutuksissa tämä tuli esille sen verran vahvasti, että teimme hieman kerettiläisen päätöksen puhua ontologiakäsitteiden sijaan asiasanoista. Lisäksi verbinä asiasanoittaa on tolkullinen ja ihan oikeaa suomea, toisin kuin ontologiakäsitteistää.

Ontologioista kyllä puhumme ja totutamme hallinnon väkeä tuohon käsitteeseen, joka ajan mittaan varmaankin asettuu hallinnon kenttään. Tällä hetkellä käynnissä ovat PTV:n käyttöönottokoulutukset organisaatioille ja niiden osana on PTV-metatietokoulutus, jossa ontologiat ovat esillä. Kokemuksemme mukaan käytännönläheisellä, oikein ajoitetulla ja esimerkkipohjaisella opetuksella voidaan vieraiden käsitteiden hetteikkö läpäistä varsin hyvin.

Ontologiakäsitteiden valintamyymälässä

Vaikka teknisenä suorituksena kuvaavan ontologiakäsitteen valinta on yksinkertainen, se voi olla kognitiivisena suorituksena vaikea, ainakin aluksi. Valitettavasti yhä edelleen on tavallista, että organisaation oma näkökulma näkyy vahvasti metatietojen käytössä, mutta kun palvelua kuvaillaan PTV:n vaatimusten mukaan, näkökulman on oltava tiukasti asiakaslähtöinen. Palvelua on katsottava suoraan asiakkaan kantilta: mitä minä kansalais- tai yhteisöasiakkaana odotan löytäväni ja saavani, ja mitä päämäärää varten. Avainkäsitteiden valinta organisaation omasta suoriteseurantatiedostosta ei yksinkertaisesti ole hyväksyttävää.

Tässä tilanteessa ollaan eräänlaisessa valintamyymälässä: kauppias (palvelusta vastaava organisaatio) kertoo kaupan tiloissa (PTV:ssä) tuotteista (palveluista), joita juuri tässä putiikissa on tarjolla (organisaation tuottamat palvelut). Jos kauppias ei käytä niitä käsitteitä, joita kadulta sisään kävellyt asiakas ymmärtää, tuotteet jäävät hyllyyn, koska asiakas ei löydä niitä.

Kauppias ei voi käyttää tavaraa myydessään tuotteista niitä koodeja ja lähetyslistalyhenteitä, joita hän käyttää tilatessaan tavaraa tukusta. Valitettavasti palvelujen suhteen hallinto aika usein toimii juuri näin, ja tässä on toimintatavan muutos arvattavasti edessä aika monessa paikassa. Kun organisaatiossa valitaan sopivimpia ontologiakäsitteitä kuvaamaan palvelua ja sen erilaisia asiointikanavia, joudutaan tekemään aitoa ajatustyötä ja asettumaan asiakkaan rooliin. Organisaatiossa joudutaan myös käymään ajatuksella läpi, mitä ne ”meidän palvelut” itse asiassa ovat, voidaanko joitain yhdistää ja joistakin jopa luopua, ja miten asiointikanavia voisi ja pitäisi kehittää. Prosessi voi vaatia paljon, mutta myös antaa paljon.

Käsiteharmonian vaikeus ja helpottaminen

Vaikka Finto-palvelun ontologioista PTV-käytössä on vain kuusi ontologiaa, tietojen tuottajille tulee käyttöön kymmeniä tuhansia ontologiakäsitteitä. Näillä määrillä pyrkimys yhdenmukaiseen asiasanoitukseen organisaatioiden välillä olisi vain hurskas toive, mutta PTV-hankkeessa on tultu merkittävällä tavalla vastaan etenkin kuntia. Kuntien lakisääteisiin tehtäviin (n. 450) liittyvät palvelut, joita kaikki kunnat järjestävät (runsas sata), on jo tuotettu ministeriöiden avulla ns. pohjakuvaukset, joihin on liitetty valmiiksi asianmukaiset ontologiakäsitteet. Kunta voi lisätä ontologiakäsitteitä, jos katsoo tarpeelliseksi, mutta ei poistaa valmiiksi annettuja. Sama pätee näiden palvelujen tekstimuotoisiin kuvauksiin.

Tämän menettelyn avulla vastaava palvelu eri kunnissa löytyy samoilla käsitteillä. Pohjakuvaukset antavat kunnille samalla mallin ja sapluunan, jota voi soveltaa myös kunnan vapaaehtoisesti tehtäväksi ottamien palvelujen kuvaamiseen.

Jatkossa myös muista kuin lakisääteisistä palveluista voidaan tehdä PTV-pohjakuvauksia. Nyt esimerkiksi seudullisista yrityspalveluista aiotaan mahdollisuuksien mukaan näin tehdä.

On selvää, että laatimalla PTV-pohjakuvauksia lakisääteisistä palveluista ei luoda harmonista ontologiakäsitteiden käyttöä valtion puolella yksittäisten virastojen välille. Koulutuksen, toimivien yhteistyöverkostojen ja Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin kuuluvienn raja-aitojen purkamisen avulla voidaan luoda maaperä, jossa julkishallinnon yhteinen näkemys ja pelisäännöt ulottuvat myös ontologioiden hyödyntämiseen ja yhteiseen kehittämiseen.

Tähän on kieltämättä matkaa, mutta suunta lienee selvä. Jatkossa semanttista harmoniaa voidaan kenties edistää yhdistämällä taustaprosesseissa vakioituja ja määriteltyjä käsitteitä toisiinsa. Tällä hetkellähän Finto-palvelussa julkaistujen ontologioiden käsitteiltä puuttuvat määrittelyt lähes kokonaan, mihin on käytännössä välttämätöntä saada muutos. Jotta määriteltyjen käsitteiden välille tulevaisuudessa voidaan luoda merkityssuhteita järjestelmätasolla, tarvitaan teknisen alustan lisäksi sellaista laajempaa tiedon yhteentoimivuuden raamia, jota on jo alettu työstää hallituksen digitalisaatio-kärkihankkeessa (yhteinen tiedon hallintamalli ja -työväline).

Suomi on monikielinen maa

Kun ontologioita aletaan soveltaa kansallisella tasolla sellaisiin palvelurakenteisiin, joista on säädetty lailla, emme voi ohittaa sen paremmin kansalliskielten asemaa kuin Suomen kansainvälistymistäkään. Ontologiaresurssien on oltava käytettävissä suomen lisäksi vähintään ruotsiksi ja englanniksi; tämä on se taso, jolla Suomi.fi ja Yrityssuomi toimivat tällä hetkellä ja joka siirtyy myös tulevalle Suomi.fi-palvelulle ensi vuonna.

Tosiasia on, että kansallisista ontologioista osa on julkaistu vain suomeksi ja tarve niiden kieliversioille on muuttumassa akuutiksi KaPA-lain ja palveluarkkitehtuurin myötä. Tästä seuraa työtä ja sen organisointia varsin erikoistuneessa sektorissa; käsitteistöjen kieliversiointi ei ole kevyttä työtä etenkään silloin, kun niiden sovellusala on koko maa ja sen asukkaat.

Ontologia on käyttötavaraa

Ontologioissa on kaksi ulottuvuutta, joita on kehitettävä ja ylläpidettävä koko ajan. Käsiteavaruuden sisällön on oltava relevantti maailman tilaan nähden, mikä on varsin valtava prosessi. Ontologioiden sisällönkehitykseen on syytä saada mukaan koko palvelutietoja tuottava yhteisö ja heille on tarjottava selkeät välineet käsitetarpeiden välittämiseen sinne, missä ontologioiden sisällöstä varsinaisesti päätetään. Itse käsittelyprosessi kaivannee myös hieman tuunausta nykyisestä.

Kun sisältö on laadukasta, sitä on voitava myös käyttää. Digitalisaatio merkitsee käsitteiden ja semantiikan aina vain syvenevää kotiutumista sähköiseen maailmaan, niin tallentamisen kuin käyttötapausten osalta. Tästä seuraa, että ontologiat on julkaistava luotettavassa teknisessä ympäristössä, josta niitä voidaan käyttää suoraan rajapintakyselyillä, ladata toisiin järjestelmiin ja tarkastella raportointien yhteydessä. Palvelutietovarannon ja muun kansallisen palveluarkkitehtuurin välineistön yhteydessä 404- ja ”rajapinta ei vastaa” -tilanteille ei voi jättää tilaa.

Marko Latvanen

Kirjoittaja työskentelee Valtiokonttorin Suomi.fi-ryhmässä verkkotoimittajana ja ”KaPA-duunarina”.

Kirjoitus on alun perin julkaistu Sanastokeskus TSK:n Terminfo-verkkolehdessä 3/2016.

 

Katso koulutusvideo Palvelutietovarannon metatiedoista ja ontologiakäsitteistä

Ultrahack-projektissa vauhdilla eteenpäin

Kansallisen palveluarkkitehtuurin hackathon-projekti on ottanut syksyn aikana aimo harppauksia eteenpäin. KaPA isännöi haasteellaan omaa Hack the Nation -haastepolkuaan Ultrahack-kehittäjätapahtumassa. KaPAn Palvelutietovaranto-rajapintaan keskittyvä haaste on syksyn aikana saanut rinnalleen kaksi alahaastetta, jotka ovat asettaneet Tilastokeskus sekä opetus- ja kulttuuriministeriön valmisteleva MPASS-tunnistamisratkaisu. Katso haastepolun pää- ja alahaasteet täältä.

Projektissa alkaa vihdoin jyllätä varsinainen tekemisen meininki, kun 25.-27. marraskuuta pidettävään finaaliviikonloppuun on jäljellä enää vajaat kolme viikkoa. Syksyn markkinointivaiheesta on viimein siirrytty eteenpäin: nyt on päästy kiinni hackathonin ytimeen, innovatiivisten ratkaisujen ja sovellusten kehittämiseen.

Ensimmäisenä askeleena projektin uudessa vaiheessa pidimme kehittäjille pienen työpajamuotoisen tilaisuuden keskiviikkona 2.11. Työpajalla pyrittiin antamaan lähtölaukaus projektin huipentumista edeltävälle vaiheelle, yhteistyölle kehittäjien ja KaPAn asiantuntijoiden välillä. KaPA-haasteesta kiinnostuneille esiteltiin niin Palvelutietovarannon tietokannan sisältöä kuin sen rajapinnan teknistäkin puolta. Kehittäjille painotettiin myös, ettei hackissa kehiteltävän idean tarvitse olla juuri julkishallinnolle suunattu; lopputulos voi olla minkälainen ratkaisu, sovellus tai palvelu tahansa, joka hyödyntää PTV:tä edes yhtenä komponenttina. Kriteereinä ovat vain käyttäjäkeskeisyys ja innovatiivisuus.

Helsingin marraskuulle epätyypillinen lumimyrsky rokotti hieman osallistujien lukumäärää, mutta siitä huolimatta ideat lentelivät sihijuoman ja kolmioleipien voimalla. Osa näistä ideoista poiki myös konkreettisen projektisuunnitelman. Seuraavaksi kehittäjät joukkueineen työstävät ideoitaan eteenpäin KaPAn asiantuntijoista koostuvan mentoritiimin avulla ennen marraskuun lopun finaalitapahtumaa. Siellä joukkueilla on vajaat 48 tuntia aikaa työskennellä kuumeisesti ratkaisuidensa kanssa.

 

Lisätietoja:

Eetu Jokela

etunimi.sukunimi@vrk.fi