Julkishallinnon organisaatioiden käyttövelvollisuus Suomi.fi-palveluihin jatkuu

Kansallinen palveluarkkitehtuuriohjelma on päättymässä vuoden 2017 lopussa. Julkishallinnon organisaatioiden velvollisuus ottaa Suomi.fi-palvelut käyttöön jatkuu kuitenkin vuodenvaihteen jälkeenkin. Ohjelmassa tuotettujen Suomi.fi-palveluiden kehittäminen jatkuu Väestörekisterikeskuksen johdolla tulevina vuosina.

Suomi.fi-palveluiden käyttövelvollisuus koskee seuraavia julkisen hallinnon organisaatioita:

Valtion hallintoviranomaiset

  • Valtion keskushallintoviranomaiset eli valtioneuvosto ja ministeriöt sekä muut valtioneuvoston alaisuuteen kuuluvat hallintoviranomaiset, joiden alueellinen toimivalta on yleinen
  • Keskushallintoviranomaisten alaisia valtion toimielimiä ovat piirihallintoviranomaiset, joita ovat esimerkiksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset
  • Myös paikallishallintoviranomaiset

Valtion virastot, laitokset ja liikelaitokset

  • Virastoista esimerkkinä Kilpailu- ja kuluttajavirasto
  • Esimerkkeinä valtion tutkimuslaitokset ja -keskukset sekä asiantuntijalaitokset, kuten Ilmatieteen laitos

Kunnalliset viranomaiset niiden hoitaessa laissa niille säädettyjä tehtäviä

  • Kunnan toimielimet, kuten valtuusto ja kunnanhallitus sekä lautakunta, johtokunta ja toimikunta
  • Kunnalliset viranomaiset ja toimielimet myös kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteistoimintaelinten viranomaiset ja toimielimet
  • Kunnallisen viranomaisen määrittely johdetaan viime kädessä siitä, onko organisaatiolla oikeudelliseen normiin perustuvia tehtäviä ja toimivaltaa
  • Kunnallisilla viranomaisilla on oikeus käyttää tukipalveluja myös muissa tehtävissään

Lain mukaan käyttövelvoitetun organisaation on otettava Suomi.fi-tukipalvelut käyttöön, viimeistään silloin kun vastaavan itsenäisesti hankitun palvelun palvelusopimus on päättynyt. Joulukuun puolivälissä 2017 organisaatioiden käytettäväksi on valmistunut viestinvälityspalvelu Suomi.fi-viestit. Lisätietoa Suomi.fi-viestien käyttöönotosta löydät tästä esuomi.fin artikkelista.

Käyttövelvollisuus koskee seuraavia Suomi.fi-palveluita:

Suomi.fi-verkkopalvelu

  • Käyttöön velvoitetun organisaation on viimeistään 1.7.2017 tarjottava Suomi.fi-verkkopalveluun yleisesti hyödylliset ja ne tiedot, jotka ovat jo tietoverkon avulla saatavilla Suomi.fihin.
  • Käyttöön oikeutetun organisaation tulee tuottaa tiedot vastaavalla tavalla kaikista merkittävistä asiakkuustiedoista, jos se päättää tuoda omia tietoja Suomi.fi-verkkopalveluun.

Suomi.fi-palvelutietovaranto

  • Käyttöön velvoitetun organisaation on tarjottava palvelujaan koskevat julkiset tiedot Palvelutietovarannossa viimeistään 1.7.2017.

Suomi.fi -palveluväylä

  • Palveluväylä on ensisijainen tapa siirtää käyttäjäorganisaation tietoja näkyviin Verkkopalveluun.
  • Palveluväylän käyttövelvollisuus alkoi 15.7.2016. Velvollisuus tarkoittaa liittymistoimenpiteiden käynnistämistä.

Suomi.fi-tunnistus

  • Organisaatioiden on otettava luonnollisen henkilön tunnistuspalvelu käyttöön viimeistään 1.1.2018.

Suomi.fi-maksut

  • Käyttöön velvoitetun organisaation on otettava palvelu käyttöönsä viimeistään 1.1.2018, kun vetuma-tunnistuksen maksamispalvelu poistuu.

Suomi.fi-viestit

  • Kansalaisen asiointitilin korvaava viestinvälityspalvelu on otettava käyttöön kun palvelu on valmis ja käytettävissä joulukuun puolessavälissä.

Palveluiden käyttövelvollisuudesta ja -oikeudesta säädetään laissa hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista (ns. KaPA-laki), josta lisätietoa löydät KaPA-ohjelman esuomi.fi-viestintäkanavasta. Lain yksityiskohtaiset pykälät löydät Finlex-palvelun verkkosivuilta.

Lisätietoja

Väestörekisterikeskus, Erityisasiaintuntija Pirre Korhonen, pirre.korhonen(at)vrk.fi, p. 0295 535 004
valtiovarainministeriö, Kehittämispäällikkö Kimmo Mäkinen, kimmo.makinen(at)vm.fi, p. 0295 530 930

Mikkelin kaupunki hyödyntää nyt Palvelutietovarantoa verkkosivuillaan

Mikkelin kaupunki on alkanut näyttää Suomi.fi-palvelutietovarannosta tuotuja tietoja kaupungin omilla verkkosivuilla. Palvelutiedot tulevat kaupungin verkkosivujen Palvelut-kohtaan suoraan Palvelutietovarannosta. Palvelutietoja voidaan rikastaa tuomalla esimerkiksi kuvia WordPressistä.

Mikkelin kaupunki on muutenkin toiminut Palvelutietovarannon käyttöönotoissa edelläkävijänä, sillä se vei ensimmäisenä kuntana tietonsa Palvelutietovarantoon. Jo palvelun pilotointivaiheessa pidettiin selvänä, että jatkossa kaupungin verkkosivuilla olevat palvelutiedot tulevat PTV:stä. Mikkelin Palvelutietovarannon pilotointiprojekti käynnistyi syksyllä 2015. Toukokuussa 2016 käynnistettiin varsinainen verkkosivuprojekti. Kaikki kaupungin palvelut oli tallennettu kehitetyn PTV-käyttöliittymän kautta lokakuussa 2016.

”Projekti sujui kokonaisuudessaan hyvin, emmekä kohdanneet suuria teknisiä haasteita. Haasteellisemmaksi osoittautui sisällöntuotannon uudelleenorganisointi sekä sivustojen visuaalinen toteutus, nyt kun osa tiedoista tulee PTV:n ja osa WordPressin kautta. Nämä vaiheet viivyttivät verkkosivujen julkaisua marraskuun alkuun 2017”, kertoo Mikkelin kaupungin palvelukehityspäällikkö Heli Hänninen.

Palvelutietojen kuvaamisen suurin hyöty on asiakaslähtöisyys

Mikkelin kaupungin digitalisoinnissa periaatteena on ollut yksi tieto yhdessä paikassa yhteen kertaan. Sama periaate pätee myös Palvelutietovarantoon.

”Valitseepa asiakas tietolähteekseen kaupungin omat sivut tai Suomi.fi-verkkopalvelun, löydetty tieto on sisällöltään sama. Kunnan verkkotoimittajien ei tarvitse ylläpitää tietoja useaan eri paikkaan vaan tieto on jaettavissa Palvelutietovarannosta useisiin eri lähteisiin.  Lisäksi Suomi.fi tukee Asiointipisteiden yhteispalvelua tuomalla palvelutarjoomaan myös valtion ja maakuntien palvelut”, Hänninen toteaa.

Hännisen mukaan PTV:n hyödyt realisoituvat erityisesti tarkasteltaessa palvelua asiakasnäkökulmasta. Lisäksi hän muistuttaa, että Palvelutietovaranto on Suomi.fi-verkkopalvelun kivijalka, jonka rinnalle on mahdollista rakentaa laajempaa palveluekosysteemiä.

”Asiakashan ei perinteisesti tee eroa sille, tuottaako palvelun valtio, kunta vai maakunta. Palvelutietojen tulisi olla löydettävissä palvelu-, ei organisaatiolähtöisesti. Tietomalli tukee kuntia irtautumaan organisaatiolähtöisestä viestinnästä, jolloin kuvaukset sisältävät asiakkaan kannalta olennaisia tietoja. Palvelutietovaranto rakentaa myös kunnille yhteistä palvelukieltä, joka mahdollistaa muun muassa kuntavertailun”.

Seuraavaksi toimintamallien selkeyttämistä ja linjauksia sisällöntuotantoon

Jatkossa Mikkelissä aiotaan selkeyttää talon sisäisiä toimintamalleja ja tehdä linjauksia sekä tyylimalleja sisällöntuotantoon. Palvelutietovarannon tietoja on jatkossa mahdollista hyödyntää esimerkiksi kunnan toteuttamissa mobiilisovelluksissa.

”Julkisessa hallinnossa on pitkät perinteet asioiden esittämisestä organisaatiolähtöisesti. Nyt meillä on mahdollisuus luoda yhteisen palvelupuheen kulttuuria asiakkaan hyödyksi. PTV-ympäristö kehittyy jatkuvasti ja kuntien kannattaa ilman muuta olla kehityksessä mukana”, muistuttaa Hänninen.

Mikkelin kaupungin verkkosivut: https://www.mikkeli.fi/
Mikkelin kaupungin pilotin myötä syntynyt Kunta-Api: https://www.kunta-api.fi/

KaPA-kuulumiset kuntasektorilta

Olen vuoden ajan käynyt kertomassa eri puolella Suomea Kansallisesta palveluarkkitehtuurista (KaPA) ja siinä tuotettavista Suomi.fi-palveluista kunnille: Mikä KaPA on, mitä ovat Suomi.fi-palvelut ja mitä ns. KaPA-lain tuomat velvoitteet käytännössä tarkoittavat kunnille.

Vaikka tietoa on paljon KaPAn viestintäkanava esuomi.fi-sivustolla ja valtiovarainministeriön sivuilla, myös ohjelmasta kertominen kasvotusten on tärkeää kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Näin syntyy ymmärrys, kuinka Suomi.fi-palveluja voi hyödyntää omassa organisaatiossa. Yhtenä tavoitteena minulla onkin saada esiteltyä Suomi.fi-palvelut kuntasektorille sillä tasolla, että ne osaavat hyödyntää esuomi.fi-sivustoa, kun lisätietoa kaipaavat.

Paljon puhetta PTV:stä

Suurin puheenaihe ja hieman haastavakin kokonaisuus on Suomi.fi-palvelutietovaranto. KaPA-laki velvoittaa kuntia tuottamaan ensi vuoden heinäkuun alkuun mennessä PTV:hen tiedot lakisääteisiin tehtäviin perustuvista palveluista ja palveluihin kytkeytyvistä asiointikanavista (tavat, jolla palvelun saa). Paljon kysymyksiä herättää se, miten PTV-työ kannattaisi aloittaa ja organisoida kunnissa. Kuntien ei kannata jäädä yksin pohtimaan PTV-asioita, vaan suosittelen tekemään yhteistyötä ja keskustelemaan muiden kuntien kanssa, koska kaikilla on sama tilanne. Palvelutietojen tuottamisessa kannattaa lähteä liikkeelle palveluista, joihin on olemassa valmiit pohjakuvaukset PTV:ssä. Pohjakuvauksiin liittyvissä palveluissa toimii referenssinä esimerkiksi Mikkelin kaupunki, joka on tuottanut ja julkaissut omalta osaltaan jo ko. palveluja beta.suomi.fissä. Lisäksi esuomi.fissä julkaistaan selkeä lista pohjakuvauksista esimerkkeineen.

Valtiovarainministeriö tukee PTV-työtä rahoituksella, joten käyttöönoton kustannuksia saa katettua sitä kautta. Lisäksi Väestörekisterikeskuksen Palvelutietovarannon käyttöönottotiimi järjestää laadukkaita PTV-koulutuksia, joihin suosittelen lämpimästi osallistumaan. PTV:n vastuuhenkilöt pitävät myös perjantaisin PTV-klinikkaa PTV-tietojen ja palvelujen hahmottamisen sekä käyttöliittymän käytön tueksi. Myös PTV:n UKK-osiosta voi löytää vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Kunnissa saatetaan pohtia Palvelutietovarannon hyötyjä. Tulevaisuudessa hyötyjä saadaan siitä, että palvelutiedot tuotetaan PTV:hen kerran ja tietoja ylläpidetään PTV:ssä. Kun integraatio esimerkiksi kunnan www-sivuille on olemassa, saa ajantasaisen tiedon samalla myös sinne. Jos päivitettävä tieto esiintyy useammassa paikassa, päivittyy sama tieto kaikkialle. PTV:stä on tarjolla rajapinnat, joiden kautta tietoja voi hyödyntää PTV:stä ulos tai sisään. PTV-tietojen pohjalta voi tulevaisuudessa kehittää esimerkiksi erilaisia sovelluksia älypuhelimiin.

Suunnitteluhankkeista konkretiaa

Miten Suomi.fi-palveluja hyödynnetään käytännössä? Kunta-KaPA-toimiston henkilöstöä on mukana erilaisissa kuntien suunnittelu- ja toteutushankkeissa, joissa hyödynnetään Suomi.fi-palveluja. Hankkeet on rahoittanut valtiovarainministeriö. Nämä hankkeet ovat tärkeitä suunnannäyttäjiä, joiden kautta myös muut kunnat pääsevät hyödyntämään Suomi.fi-palveluja. Esimerkiksi Porin vetämässä suunnitteluhankkeessa on ajateltu hyödynnettävän Suomi.fi-viestinvälitystä siten, että järjestelmiin toteutettavien integraatioiden avulla voidaan jatkossa luopua kunnissa paperitse postitettavista oppivelvollisuus- ja esiopetuskirjeistä. Hankkeissa korostuu Suomi.fi-palvelujen komponenttimaisuus eli hyödynnetään asiakaspalveluprosessissa juuri sitä Suomi.fi-palvelua, joka parhaiten sopii tarkoitukseen.

Jos haluat kuulla lisää KaPA-hankkeista ja niiden tuotoksista, tervetuloa 1.11. Kuntatalolle KaPA ja Kunnat -seminaariin! Ohjelma ja ilmoittautuminen: Kunnat.net/kuntakapa. Ilmoittautuminen päättyy 24.10.2016.

Lisätietoja:

Jaana Nevalainen

Kirjoittaja toimii asiakkuusvastaavana Kunta-KaPAssa ja kiertää kunnissa kertomassa kansallisesta palveluarkkitehtuurista sekä Suomi.fi-palveluista.

KaPA mukana Kuntamarkkinoilla!

Olemme mukana 14.-15.9. järjestettävillä Kuntamarkkinoilla monipuolisella ohjelmasisällöllä. Osastomme löydät Kuntatalon Kellarikerroksesta (J1). Siellä voit tavata asiantuntijoitamme, kuulla ohjelman uusimmat kuulumiset ja tutustua tarkemmin Suomi.fi-palveluihin. Järjestämme ständillämme myös palveluklinikoita. Mikäli tarvitset apua erityisesti Suomi.fi-tunnistamiseen, -asiointivaltuuksiin tai -palvelutietovarantoon liittyvissä asioissa, tule poikkeamaan klinikalla. Tuolloin ständillä ovat juuri kyseisten palveluiden asiantuntijat neuvomassa ja vastaamassa kysymyksiin.

Palveluklinikat:

14.9. klo 9-11 Suomi.fi-asiointivaltuudet
14.9. klo 12-14 Suomi.fi-palvelutietovaranto
15.9. klo 9-11 Suomi.fi-tunnistaminen
15.9. klo 12-14 Suomi.fi-palvelutietovaranto

Lisäksi järjestämme tietoiskuja ja pidempiä puheenvuoroja. Ohjelmamme Kuntamarkkinoilla:

Keskiviikko 14.9.

klo 10.00–10.20, Huone A 3.8, 3. krs Kansallinen palveluarkkitehtuuri: Palvelutietovaranto (PTV) käyttöön kunnissa – Miten se tapahtuu? Ns. KaPA-laki (laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista, 571/2016) velvoittaa kuntia tuottamaan tiedot palveluistaan Suomi.fi-palvelutietovarantoon. Tule kuulemaan, miten voit aloittaa käyttöönoton mahdollisimman pian. Puhujana: Annette Hotari, projektipäällikkö, Väestörekisterikeskus

klo 11.00–11.20, Tietolinja, K-krs Kansallinen palveluarkkitehtuuri: Palvelunäkymät – Kuntien palvelut uudistuvaan Suomi.fi-verkkopalveluun Kansallisessa palveluarkkitehtuuriohjelmassa uudistetaan Suomi.fi-verkkopalvelua, joka kokoaa kaikki kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille suunnatut julkiset palvelut yhden katon alle. Tule kuulemaan, miten kunnat voivat hyödyntää Suomi.fitä palvelujen ja asiakkuustietojen tuomiseen sekä sähköiseen viestintään kuntalaisten kanssa. Puhujana: Jani Ruuskanen, hankepäällikkö, Väestörekisterikeskus

klo 15.00–15.45, b 3.3., 3 krs. Kansallisen palveluarkkitehtuurin tilannekatsaus. Kansallisen palveluarkkitehtuurin ja siihen liittyvien palveluiden ja lainsäädännön ajankohtainen tilanne. Puhujana Maria Nikkilä, ohjelmapäällikkö, valtiovarainministeriö

klo 15.30–15.50, Huone A 3.8, 3. krs Kansallinen palveluarkkitehtuuri: VETUMA poistuu – Suomi.fi-tunnistaminen tulee! Kansallisessa palveluarkkitehtuuriohjelmassa rakennettu uusi kansallinen tunnistusratkaisu Suomi.fi-tunnistaminen korvaa VETUMA-palvelun vuoden 2017 loppuun mennessä. Jos palvelu ei ole vielä tuttu, tule viimeistään nyt kuulemaan, miten Suomi.fi-tunnistaminen otetaan käyttöön. Puhujana: Juha-Pekka Myllymäki, projektipäällikkö, Väestörekisterikeskus

Torstai 15.9.

klo 11.00–11.45, B 3.3., 3. krs  Kuntien palveluarkkitehtuuripilotit (Kunta-KaPA). Kuntien kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyvien kehittämishankkeiden esittelyjä. Pori ja Lahti esittelevät pilottihankkeitaan, joissa suunnitellaan kansallisen palveluarkkitehtuurin hyödyntämistä sähköisen asioinnin kehittämisessä. Pilottikohteina kiinteistötiedot (Lahti) sekä kodin ja koulun välinen viestintä (Pori). Puhujina: Heikki Haaparanta, tietohallintojohtaja, Porin kaupunki, Teemu Kokkonen, kehittämispäällikkö, Lahden kaupunki

klo 12.00–12.45, B 3.3., 3. krs Integraatiot Kansalliseen palvelutietovarantoon (Kunta-KaPA). Kuntien on KaPA-lain mukaan tuotettava palvelutietonsa kansalliseen palvelutietovarantoon (PTV). Tässä sessiossa esitellään hankkeita, joiden tavoitteena on tuottaa tiedot sinne järjestelmäintegraation avulla, jolloin vältetään tietojen ylläpito useammassa eri paikassa. Puhujina: Juha Malmivirta, kehittämispäällikkö, Turun kaupunki, Riikka Jääskä, tekninen asiantuntija, Suomen Kuntaliitto

klo 14.00–14.45, B 3.3., 3. krs Kansalllinen palveluarkkitehtuuri ja sote (Kunta-KaPA). Puhujina: Sirpa Arvonen, kehittämispäällikkö, HUS: Sote-sektorin käyttötapaus: Virtuaalisairaala. Juho Ylä-Rotiala, Hyvis-ICT: Puolesta asiointi ja Kanta-palvelujen hyödyntäminen alueellisissa sähköisissä palveluissa (Puola-hanke). Hanna Nordlund, projektijohtaja, Espoon kaupunki, Sote-sektorin käyttötapaus: Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut (ODA)

Koko ohjelman löydät täältä.

Palvelutietovarannon tiedot käyttöön verkkosivustoille

Kunnat ja muut julkishallinnon toimijat esittävät tietoja palveluistaan verkkosivuillaan, ja ne ovat jatkossakin luonteva paikka kuntalaisille, yrityksille ja viranomaisille etsiä tietoa julkisista palveluista. Suomi.fi-palvelutietovaranto (PTV) mahdollistaa jatkossa tietojen hyödyntämisen verkkosivuilla rajapintojen kautta. Palvelun tarjoaja, eli kunta tai muu viranomainen, ylläpitää tietoja palveluistaan ja siihen liittyvistä palvelupisteistä ja -kanavista vain yhteen paikkaan, josta ne ovat rajapintojen ja integraatioiden avulla käytettävissä eri kohdejärjestelmissä.

Suomi.fi-palvelutietovaranto tarjoaa rajapinnat datan hyödyntämiselle

Koska kunnat ja muut toimijat ovat ylläpitäneet tarjoamiensa palveluiden tietoja tähän asti pääsääntöisesti web-julkaisujärjestelmissään ja esittäneet niitä verkkosivuillaan, tietoja ei ole välttämättä kuvattu yhtenäisen tietomallin mukaisesti. Jatkossa palvelutietovaranto tulee tarjoamaan yhteisen, kansallisen tietomallin (joka pohjautuu JHS 183 -suositukseen) lisäksi avoimen OUT-rajapinnan sekä tietojen päivittämisen mahdollistavan IN-rajapinnan.

Jatkossa mikä tahansa kunta.fi-verkkosivusto voi esittää tietoa, josta karkeasti arvioiden puolet tulee palvelutietovarannosta, puolet joko muista järjestelmistä tai on julkaisujärjestelmän sisäistä. Sivustolla vierailija ei huomaa sisäisiä integraatioita muualta kuin vertailemalla palveluiden tietoja Suomi.fin (beta.suomi.fin) esittämään tietoon. Tavoitteena onkin, että palvelut on PTV:ssä kuvattu loppukäyttäjille niin hyvin, että tieto on esittämiskelpoista millä tahansa verkkosivustolla.

Integraatio Liferay-julkaisujärjestelmään

Yksi yleisimmistä julkishallinnon toimijoilla käytössä olevista web-julkaisujärjestelmistä on Java-pohjainen Liferay, avoimeen lähdekoodiin perustuva organisaatioille tarkoitettu portaaliratkaisu. Sitä käyttävät useat kunnat ja kuntayhtymät muun muassa Pohjois-Karjalassa. Myös valtioneuvoston yhteinen, useiden ministeriöiden käytössä oleva YJA-julkaisualusta on Liferay-pohjainen. Väestörekisterikeskus ja Kuntaliitto kehittävät Liferay-julkaisujärjestelmälle ratkaisua, jossa palvelutietovarannon tietosisältöä voidaan tuoda osaksi web-sivustoa portlettien avulla. Portletit ovat ohjelmistokomponentteja, joiden avulla haluttu tietosisältö esitetään sisältöruuduissa osana web-sivun sisältöä. Portlettien avulla on jatkossa mahdollista esittää ainakin palvelun, palvelupisteen ja -kanavan sekä organisaation tietoja.

Drupal-integraatiosta

Drupal on avoimen lähdekoodin web-julkaisujärjestelmä, joka on myös melko laajasti käytössä kuntaorganisaatioissa. Turun kaupungin käyttämään Drupal-ratkaisuun (turku.fi) on jo tehty runsaasti kehitystyötä, joka tarjoaa mm. useiden sivustokokonaisuuksien hallintaa samassa järjestelmässä, hakukoneintegraation, erillisen tapahtumakalenterin sekä monikielisyyden tuen. Lisäksi kehitetty järjestelmä on yhteensopiva Turussa käytetyn, palveluita kuvaavan PAT-tietomallin kanssa. Seuraava luonnollinen askel olisi toteuttaa kehitettävään Drupal-alustaan PTV-integraatiot. Järjestelmän käyttöönottava kunta voisi joko käyttää PTV:n OUT-rajapintaa palveluidensa lukemiseen verkkosivulla esittämistä varten, tai hallinnoida palveluitaan Drupalin ylläpitokäyttöliittymässä ja päivittää tiedot palvelutietovarantoon IN-rajapinnan kautta.

Kuntasektorin pilottiorganisaatioita etsitään

Muita kuntasektorilla yleisesti käytössä olevia web-julkaisujärjestelmiä ovat mm. Infoweb, Joomla ja WordPress. Tavoitteena on kehittää yhteiskäyttöisiä ratkaisuja PTV-tietojen hyödyntämiseen moniin yleisimpiin julkaisujärjestelmiin. Työssä on otettava huomioon erilaiset tekniset alustat, tuotteistus ja rajapintojen sekä asiakkuuden hallintaan liittyvät kysymykset.

Kuntaliiton Kunta-KaPA-toimisto ottaa mielellään vastaan sekä ideoita kehitystyöhön että konkreettisia toiveita kunnilta, jotka haluavat lähteä mukaan pilotointiin Liferay- tai Drupal-julkaisujärjestelmien PTV-integraatioiden hyödyntämiseen. IT-toimittajat, joilla on asiakkaina useampia julkishallinnon organisaatioita, voivat myös ottaa PTV-rajapintojen pilotointimahdollisuudet esille asiakkaidensa kanssa.

Kunta-KaPA järjestää aiheesta teematyöpajan 31.8. klo 9.30–11.00. Ilmoittautuminen Kunnat.netissä.

Riikka Jääskä

Kirjoittaja toimii teknisenä asiantuntijana Kuntaliiton Kunta-KaPA-toimistossa sekä tuoteomistajana PTV:n julkaisujärjestelmäintegraatioprojektissa.

 

Kansallinen palveluarkkitehtuuri tien päällä

”Olipas siinä tietopaketti!”, ”Olisi pitänyt olla mukana kyllä enemmän kuulijoita.” ”Eihän meillä ole resursseja.”, ” Tämä on todella hyvä juttu!”

Siinä yleisimmät kommentit, kun taputtelen loppuun esitykseni kunnassa kansallisesta palveluarkkitehtuurista. Parin tunnin esityksen aikana ennätän esittelemään Suomi.fi-palvelut sekä Kunta-KaPAn toiminnan.

Elokuussa 2015 aloitin Kuntaliitossa Kunta-KaPA-toimiston asiakkuusvastaavana. Tehtävänäni on muun muassa kertoa kuntasektorille ja tarvittaville sidosryhmille KaPAsta. Syksy menikin nopeasti opiskellessa Suomi.fi-palveluja, ja matkasin jo pian kuntiin esittelemään KaPAa.

Kunta-KJaana_kuntakapa_kyltitaPA kerää jokaisesta kunnasta yhteyshenkilön, jonka kautta viestimme kuntiin. Olen tiedotteissa ilmaissut halukkuuteni tulla kuntiin kertomaan KaPAsta. Kun kutsu kunnasta on tullut, kartoitan matkan varrella olevat kunnat ja kysyn, onko tarvetta tulla pitämään KaPA-esitystä heillekin. Kalenterit meinaavat olla kaikilla tukossa, joten olen saanut positiivisesti yllättyä, miten moneen kuntaan olen päässyt esittelyä tekemään.Jaana_kuntakapa

Paras tapa esitellä KaPAa on paikan päällä. Etäyhteysmahdollisuus on hieno keksintö, mutta etäesityksen kautta en näe reaktioita (tai nukahtamisia), ja keskustelut jäävät niukaksi. Paikan päällä saa parhaiten suoraakin palautetta, ja voin viedä siten toiveita ja ajatuksia tekijöiden suuntaan. Kuntien erilaiset kehitystarpeet tulevat yleensä esille esityksen lomassa. Tällöin ehdotan, miten Suomi.fi-palvelujen hyödyntäminen voisi edesauttaa kuntaa. Tapaaminen kunnassa ei siis sisällä hienoa KaPA-monologia vaan on luonteeltaan keskusteleva.

Kuntatapaamisissa oppii paljon käytännön maailmasta sekä realiteeteista: mitä kunta voi tehdä nyt ja tulevaisuudessa. Innostusta herää, mutta kuka ehtii tehdä − se on kysymys kaikkien huulilla. Voi nimittäin olla, että kehitystyön resurssit tarkoittavat sitä yhtä ”yleismies Jantusta”. Haasteista huolimatta on syntynyt muutama kuntapilottikin, joiden tuloksia muut kunnat voivat tulevaisuudessa hyödyntää, kuten Mikkelin palvelutietovarantopilotti. Suomi.Jaana_kuntakapa_rollupfi-palveluiden hyödyntämisen suunnittelussa kuntien välinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Tätä asiaa ajaa eteenpäin minun lisäkseni koko Kunta-KaPA. Informaatioähkyä pukkaa, mutta tästä kuulijoiden on hyvä jatkaa omaa perehtymistä KaPAn saloihin, esimerkiksi tutustumalla esuomesta löytyvään materiaaliin sekä osallistumalla seminaareihin ja teematyöpajoihin.

Työni on antoisaa sekä haastavaa ja jatkopätkiä rautalankaan saa välillä etsiä. Itsekin oppii paremmaksi ”KaPAhtajaksi” matkan edetessä. KaPAa työstetään ketterästi, ja ketterästi tässä itse kukin oppii.

Asiakkuusvastaavan työtä ei voisi tehdä ilman todella hyvää tukea, joka tulee toimistomme henkilöstöltä sekä muilta KaPAlaisilta. Jos ilmaan jää kysymys, johon en osaa vastata, saan vastauksen nopeasti. Välillä tulee kysymyksiä KaPAn ohikin, mutta eihän se ole niin justiinsa.

Jaana Nevalainen

Kirjoittaja toimii asiakkuusvastaavana Kunta-KaPAssa ja kiertää kunnissa kertomassa kansallisesta palveluarkkitehtuurista sekä Suomi.fi-palveluista.

Kuvat: Jaana Nevalainen

#kapakesä: Digitalisaatiosta apua kunnille

Suomen kunnat vapisevat hupenevien resurssien ja raskaan tehtävätaakan alla. Kuinka digitalisaatio voisi auttaa kuntia virtaviivaistamaan toimintaansa? KaPAn kesäbloggarit haastattelivat kahta kuntien asiantuntijaa digitalisaation mahdollisuuksista kuntasektorille. Read more

Kunta-KaPA kuntakentän palveluksessa

Huhtikuussa kerroimme Kuntaliittoon perustetusta Kunta-KaPA-hanketoimistosta, jonka tehtävänä on tukea Kansallisen palveluarkkitehtuurin tavoitteiden toteutumista kuntasektorilla. Samassa blogi-kirjoituksessa oli tiedot myös kolmesta toimistossa avoinna olevasta asiantuntijatehtävästä. Nyt paikat on täytetty ja toimistossa työskentelee neljä henkeä palvelemassa kuntia.

Kunta-KaPA

Kunta-KaPA-tiimi: Riikka Jääskä (vas.), Jaana Nevalainen, Tommi Karttaavi ja Jari Ylikoski

Kunta-KaPA -toimiston kokoonpano:
Projektipäällikkö Tommi Karttaavi. Tommi vastaa kokonaisuuden suunnittelusta ohjelmatasolla, toimiston työn koordinoinnista sekä yhteistyöstä valtionhallinnon ja muiden sidosryhmien kanssa.
Arkkitehtuuriasiantuntija Jari Ylikoski. Jari osallistuu kokonaisarkkitehtuurityöhön sekä kansallisella että kuntasektorin tasolla ja työskentelee yhdessä kuntaorganisaatioiden sekä Väestörekisterikeskuksessa olevan Kansallisen palveluarkkitehtuuriyksikön kanssa.
Tekninen asiantuntija Riikka Jääskä. Riikka työskentelee tiiviisti Väestörekisterikeskuksessa olevan Kansallisen palveluarkkitehtuuriyksikön, kuntaorganisaatioiden ja järjestelmätoimittajien kanssa. Riikka vastaa asiakaskäyttöönottojen hallinnasta sekä käyttöönottojen ja tuotannon asiantuntijatuesta yhdessä Kansallisen palveluarkkitehtuuriyksikön järjestelmäpäällikön kanssa. Hän tukee kuntaorganisaatioita kansalliseen palveluarkkitehtuuriin kuuluvien palveluiden käyttöönotossa.
Asiakkuusvastaava Jaana Nevalainen. Jaanan toimii yhteyshenkilönä kuntaorganisaatioihin ja koordinoi käyttöönottoprojekteja yhteistyössä Väestörekisterikeskuksessa olevan Kansallisen palveluarkkitehtuuriyksikön kanssa. Jaanalle kuuluvat myös neuvonta ja tietojen kerääminen kuntien tarpeista kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyen.
Kunta-KaPA on mukana rakentamassa ja tukemassa yhteisellä matkalla kohti tulevaisuuden palveluja!

Kuntien KaPa-toimisto Kuntaliittoon – töitä tarjolla

Kuntaliittoon on perustettu Kansallisen palveluarkkitehtuurin (KaPA) tavoitteiden toteutumista kuntasektorilla tukeva hanketoimisto (Kunta-KaPA). Hanketoimiston tehtävänä on auttaa kuntia sekä kuntayhtymiä sijoittamaan palveluarkkitehtuurin tuomat palvelut osaksi toimintaympäristöään sekä välittämään kuntasektorin tarpeet kansalliseen ratkaisuun.

Toimistossa tulee työskentelemään kuusi henkilöä, minkä lisäksi se hyödyntää Kuntaliiton ja kuntien asiantuntijoita sekä työskentelee tiiviissä yhteistyössä valtiovarainministeriön ja Väestörekisterikeskuksessa toimivan KPA-yksikön kanssa.

Alkuvaiheessa toimistoon ollaan hakemassa kolmea asiantuntijaa: arkkitehtuuriasiantuntija, tekninen asiantuntija ja asiakkuusvastaava. Linkit hakuilmoituksiin KuntaRekryssä löytyvät alta.

Arkkitehtuuriasiantuntijan tehtäviin kuuluu projektin tuotosten arkkitehtuurinmukaisuuden (julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri, kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri, kohdealuearkkitehtuurit) varmistaminen. Arkkitehtuuriasiantuntija osallistuu kokonaisarkkitehtuurityöhön sekä kansallisella että kuntasektorin tasolla ja työskentelee yhdessä kuntaorganisaatioiden sekä Väestörekisterikeskuksessa olevan Kansallisen palveluarkkitehtuuriyksikön kanssa.

Teknisen asiantuntijan tehtäviin kuuluu osallistuminen toteutettavien integraatioratkaisuiden ja rajapintojen suunnitteluun ja toteutukseen. Tekninen asiantuntija työskentelee tiiviisti Väestörekisterikeskuksessa olevan Kansallisen palveluarkkitehtuuriyksikön, kuntaorganisaatioiden ja järjestelmätoimittajien kanssa sekä vastaa asiakaskäyttöönottojen hallinnasta ja käyttöönottojen ja tuotannon asiantuntijatuesta yhdessä Kansallisen palveluarkkitehtuuriyksikön järjestelmäpäällikön kanssa. Tehtäviin kuuluu myös kansalliseen palveluarkkitehtuuriin kuuluvien palveluiden käyttöönoton tuki kuntaorganisaatioissa.

Asiakkuusvastaavan tehtävänä on toimia yhteyshenkilönä kuntaorganisaatioihin ja koordinoida käyttöönottoprojekteja yhteistyössä Väestörekisterikeskuksessa olevan Kansallisen palveluarkkitehtuuriyksikön kanssa. Asiakkuusvastaavan tehtäviin kuuluu myös neuvonta ja tietojen kerääminen kuntien tarpeista kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyen.