237 painallusta myöhemmin

Näkövammaisten liitto julkaisi loppuvuodesta 2016 videon verkkopalvelujen saavutettavuudesta. Hauskan tarinan taustalla on tutkittua tietoa suomalaisten julkisten verkkopalveluiden toimivuudesta (tai tässä tapauksessa toimimattomuudesta) tasavertaisesti kaikille käyttäjille. Videossa konkretisoituu se, että digitaaliset palvelut eivät ole vielä yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten käytettävissä. Jotakin asialle pitäisi tehdä.

 

EU:n saavutettavuusdirektiivi

EU:n alueella on unionin arvion mukaan sähköisiä julkisia palveluja tarjoavia verkkosivustoja noin 380 000 kappaletta. Julkisten organisaatioiden www-sivustojen määräksi arvioidaan noin 760 000 kappaletta. Näiden palvelujen kehittämiseen käytetään vuosittain arviolta 2 miljardia euroa. Tarkkaa tietoa Suomessa olevista palveluista ei ole, mutta julkisten toimijoiden www-sivustoja ja sähköisiä asiointipalveluja lienee satoja tai tuhansia.

Isoista markkinoista huolimatta palvelujen saavutettavuus vaihtelee merkittävästi EU-maasta toiseen, eikä yhdenmukaisia sisämarkkinoita saavutettavien palvelujen kehittämiseksi ole syntynyt. Samalla kansalaisten mahdollisuus toimia yhdenvertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa ei ole toteutunut.

Tilanteen korjaamiseksi Euroopan parlamentti hyväksyi viime lokakuussa direktiivin julkisten verkkopalvelujen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta. Direktiivi astui voimaan joulukuussa 2016. Se koskee Suomessa vähintään kaikkia niitä organisaatioita, joita hankintalakikin koskee (mm. kaikki kunnat, kuntayhtymät ja valtion virastot). Soveltamisala Suomessa tarkentuu kansallisen lainsäädännön myötä.

Aikataulu

Kansallinen lainsäädäntö tulee voimaan viimeistään 23.9.2018 alkaen. Saavutettavuusdirektiiviä sovelletaan vaiheittain:

  • Ennen 23.9.2018 julkaisemattomiin verkkopalveluihin (eli uudet verkkopalvelut) 23.9.2019 alkaen
  • Verkkopalveluihin, jotka on julkaistu ennen 23.9.2018 (eli vanhat verkkopalvelut) 23.9.2020 alkaen
  • Mobiilisovelluksiin 23.6.2021 alkaen
  • Ekstranetien ja intranetien sisältöön, jotka on julkaistu ennen 23.9.2019, vasta kun sivustot uudistetaan perinpohjaisesti (eli palvelujen elinkaaren mukaan)

Vaatimukset

Direktiivin myötä luodaan EU-laajuiset, yhdenmukaiset minimitason vaatimukset julkisen hallinnon verkkopalvelujen ja mobiilisovellusten saavutettavuudelle. Lähtökohtana on standardi saavutettavuuden huomioimisesta hankinnoissa. Käytännössä standardi pohjautuu kansainvälisen, internetiä standardoivan järjestön W3C:n julkaisemaan suositukseen, ns. WCAG 2.0 -kriteeristöön. Suomessa erittäin kattavan aineiston saavutettavuuden huomioimisesta verkkopalveluissa on jo koonnut Kehitysvammaliitto. Ohjeistosta löytyy tukea niin palveluista vastaaville organisaatioille kuin verkkopalveluja kehittäville yrityksille.

Saavutettavuusdirektiivi velvoittaa jäsenmaat informoimaan verkkopalveluiden ja mobiilisovellusten käyttäjiä palvelujen saavutettavuudesta erillisellä selosteella. Lisäksi käyttäjillä on oltava mahdollisuus antaa palautetta. Jäsenmaiden tulee myös nimetä toimija, joka vastaa toimeenpanon seurannasta ja raportoinnista komissiolle. Tälle toimijalle voi tulevaisuudessa myös valittaa, jos palvelut eivät täytä annettuja saavutettavuusvaatimuksia.

Kansallinen lainsäädäntö

Suomessa direktiivin vaatima lainsäädäntötyö on alkanut valtiovarainministeriön johtamana.  Toimeenpanoa varten on asetettu työryhmä viime tammikuussa. Työryhmä valmistelee hallituksen esityksen saavutettavuusdirektiivin velvoitteiden huomioimiseksi Suomen lainsäädännössä.

Työryhmässä on mukana edustajia eri julkisen hallinnon organisaatioista ja kolmannelta sektorilta, erityisesti järjestöistä. Työskentely tapahtuu säännöllisten tapaamisten lisäksi avoimesti Innokylä-palvelussa. Kansallinen lainsäädäntö tulee velvoittamaan direktiivin mukaisesti julkisia toimijoita kehittämään palveluja käyttäjät tasavertaisesti huomioiden.

Saavutettavuuden merkityksestä

Jokainen meistä on jossakin elämäntilanteessa tai -vaiheessa esteellinen käyttäjä. Sähköisten palvelujen käyttäminen vaikeutuu merkittävästi fyysisten esteiden ilmaantuessa ikääntymisen myötä. Heikentyvä näkö, hitaampi ajattelu tai häiritsevä ympäristö tekevät nopeasti palvelujen käytöstä paljon vaikeampaa. Myös arkielämän vastoinkäymiset, kuten murtunut käsi tai rikkoontuneet silmälasit voivat antaa osviittaa saavutettavuuden merkityksestä. 237:ää painallusta voit harjoitella jo itsekin omassa verkkopalvelussasi siirtämällä hiiren sivuun ja kokeilemalla palvelun käyttöä pelkällä näppäimistöllä.

Suomessa on merkittävä määrä ihmisiä, joille ideaalitilanteeseen ja keskivertokäyttäjälle suunnitellut palvelut eivät toimi joko ollenkaan tai vaikeuttavat asiointia merkittävästi. Kyse ei siis ole erityisryhmien huomioimisesta, vaan yksinkertaisesti palvelujen paremmasta laadusta kaikille käyttäjille. Jatkossa julkisten verkkopalvelujen laatuun tuleekin kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota. Direktiivin myötä kyse ei ole enää vapaaehtoisuudesta – pikemmin voisi kai puhua käsitteestä ”design for all by law”.

Infotilaisuuksia kunnille

Saavutettavuusdirektiivin toimeenpanosta informoidaan julkisia organisaatioita kuluvan vuoden aikana. Ensimmäiset online-infotilaisuudet kunnille järjestetään 14.3. ja 4.4. Tilaisuuksiin ilmoittautuminen on nyt käynnissä täällä.  Tilaisuudet järjestetään yhteistyössä valtiovarainministeriön, Kuntaliiton ja Väestörekisterikeskuksen kesken.

Tervetuloa mukaan kuulemaan lisää saavutettavuudesta!

Jani Ruuskanen

Kirjoittaja toimii Suomi.fi-verkkopalvelun hankepäällikkönä ja on mukana saavutettavuusdirektiivin toimeenpanon asiantuntijaryhmässä Suomen edustajana sekä kansallisen saavutettavuuden lainsäädännön toimeenpanon työryhmässä.

Viranomaispostin saa paperikirjeinä jatkossakin

Helsingin Sanomat uutisoi 19.11.2016, että hallitus on lopettamassa paperikirjeiden lähettämisen, mikä asettaa ikääntyvän väestön eriarvoiseen asemaan. Väite ei pidä paikkaansa, joten korjaan sen tässä blogikirjoituksessa.

Pitää paikkansa, että Suomessa tullaan ottamaan kaikkien kansalaisten käyttöön Suomi.fin sähköinen postilaatikko 2017 aikana ja siitä on tulossa ensisijainen viranomaispostin kanava vuoden 2018 aikana. Siitä ei kuitenkaan ole missään nimessä tulossa ainoa keino vastaanottaa kirjeitä julkishallinnolta, vaan jatkossakin viranomaisposti tulee paperipostina kaikille, joilla ei ole tietokonetta tai älypuhelinta tai mahdollisuutta tai varaa hankkia sellaista, tai jotka eivät muuten pysty sähköiseen asiointiin. Heidän osaltaan siis mikään ei muutu. Itse uskon, että tekeillä oleva palvelumme tulee olemaan niin hyvä, että suurin osa kansalaisista tulee ottamaan sen käyttöön joka tapauksessa.

Sinänsä uutisessa esitetty huoli on aivan oikea ja aiheellinen. Kaikkien kansalaisten mahdollisuudet asioida viranomaisten kanssa täytyy ilman muuta turvata ja niin tehdäänkin. Hallitus nimenomaan painotti 26.9. strategiaistunnossaan, että lainsäädännössä turvataan  vaihtoehtoiset palvelumuodot.

Ministeri Vehviläinen: ”Sähköisessä maailmassa asiakirjat ovat kaikkialla saatavissa: kotona, työpaikalla, mökillä ja matkoilla. Sähköisessä viestinvälityksessä päätökset saavuttavat kansalaiset heti ajasta ja paikasta riippumatta. Sähköistä asiointia koskevassa laissa turvataan vaihtoehtoiset palvelumuodot niille, jotka eivät voi käyttää sähköisiä palveluita, Vehviläinen korostaa.”

Suomi.fi-verkkopalvelussa on myös panostettu poikkeuksellisen paljon esteettömyyteen ja se täyttää kansainvälisen WCAG-esteettömyysstandardin vaatimukset. Valtiovarainministeriössä on myös parhaillaan käynnissä AUTA-hanke, jossa etsitään uusia keinoja auttaa niitä kansalaisia, jotka eivät itse pysty käyttämään sähköisiä palveluja. Ikääntyvää väestöä ja erityisryhmiä ei siis suinkaan ole unohdettu kehitystyössä.

Referenssinä sähköisen viestinvälityksen suunnittelussa olemme käyttäneet Tanskaa, jossa vastaava käytäntö on ollut jo 1.11.2014 alkaen, eli yli kaksi vuotta. Siellä kokemukset ikääntyvien aktiivisuudesta sähköisen postilaatikon käyttäjinä ovat erittäin positiiviset, ja itse asiassa aktiivisin sähköisen postilaatikon käyttäjäryhmä on 65–74-vuotiaat. Tanskassa 11 % väestöstä haluaa ja saa viranomaispostin edelleen paperikirjeinä.

Edit klo 17.14: HS on korjannut uutista ja mainitsee nyt, että viranomaiskirjeitä saa tarvittaessa jatkossakin paperipostina.

Janne Viskari

Kirjoittaja on Kansallisen palveluarkkitehtuuriyksikön johtaja Väestörekisterikeskuksessa.

Ketteryys ja innovatiivisuus tekevät testauskoordinaattorin työstä mielekästä

Kuka: Heidi Heikkilä

Mitä: Testauskoordinaattori

Missä: KaPA-ohjelman laadunvarmistus

Kansallista palveluarkkitehtuuria rakentaessa huomioon tulee ottaa käyttäjäkeskeisyyden lisäksi myös se, että tietoarkkitehtuurin tekninen puoli toimii. Testauskokonaisuutta KaPAssa koordinoi Heidi Heikkilä, joka on ollut mukana ohjelmassa noin vuoden verran. Työskentely KaPAssa on muuttunut siinäkin ajassa paljon. ”Kun aloitin KaPAssa, oli testaus vielä vähän kuin tyhjä taulu. Kaikki käytännöt, frameworkit ja prosessit on saanut tehdä itse, tyhjästä”, Heikkilä kertoo. Suomi.fi-palveluiden sovellusten testaaminen on hänen mukaansa vaihtelevaa ja monimuotoista työtä ohjelman ketterien työtapojen ansiosta. ”Kun kehitystiimillä on vapaat kädet, meidän täytyy testauksessa katsoa työtavat ja käytännöt uusiksi jokaisessa hankkeessa. Samanlaisia mallia kaikkiin keisseihin ei ole, eikä prosessin taakse pääse piiloon.”

Heikkilä johtaa 15 henkilön tiimiä, joka koostuu niin automaatio- ja järjestelmätestaajista kuin käytettävyysasiantuntijoistakin. Paraikaa hänen tiiminsä työskentelee muun muassa palveluväylän suorituskyvyn testaamisen kanssa. Suomi.fi-palveluihin on liittynyt viime aikoina paljon uusia asiakkaita, mikä on lisännyt tiimin työmäärää. Tyypillistä työpäivää Heikkilällä ei sanojensa mukaan ole. ”Työpäivät koostuvat vaihtelevasti esimerkiksi testisuunnitelmien valmistelusta, aineistojen kanssa puuhailusta ja raportoinnista. Tuoteomistajien kanssa pidän tiivisti yhteyttä ja keskustelemme siitä, mitä tarpeita heillä on.” Työn keskeinen osa on hänen mukaansa pitää huoli siitä, että ihmiset ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. ”Esimerkiksi käytettävyystestauksesta voi tulla ajatuksia ja ideoita palveluiden muodosta, joita sitten käsitellään kunkin hankkeen ja teknisten toteuttajien kanssa.”Tiedosto_000

Testauskoordinaattori pitää Heikkilän mukaan monet eri langat käsissään. ”Koko projektissa on vaan niin monta liikkuvaa osaa, että kaiken yhteensovittaminen on resurssien ja aikataulujen kanssa haastavinta.” Testaamisessa esiin nousevat riippuvuudet ovatkin se osa projektia, joka tekee Suomi.fi-palveluiden rakentamisesta niin poikkeuksellista. ”Esimerkiksi tietoturvan testaaminen ja palveluiden yhteentoimivuus on otettava testauksessa huomioon.”

Työnsä parhaiksi puoliksi Heikkilä mainitsee positiivisen, kannustavan työilmapiirin ja ketterät työtavat. ”Tämän projektin erottaa kyllä aikaisemmista se luottamus ihmisten asiantuntijuuteen. Vaikka työskentelemme valtiolla ja joskus pitää olla tekemisissä byrokratian kanssa, niin täällä hommia tehdään yhdessä, natsoihin ei tarvitse tuijotella ja asioita tehdään ketterästi”, Heikkilä sanoo. ”Koko ohjelman kokonaisuus on rakennettu innovatiivisuuden varaan – mitään valmiiksi annettuja tekemisen tapoja ei ole vaan aina voi muuttaa suuntaa, jos joku juttu meneekin pieleen”, hän jatkaa.

Lopuksi Heidi Heikkilä saa vielä havainnollistaa työtänsä KaPA-ohjelmassa ajatusleikin avulla: mitä tapahtuisi, jos testauskoordinaattoria ei olisikaan? ”Kun minun roolinani on tietää kaikkien hankkeiden tarpeet ja aikataulut testaamisen kannalta ja työn resursointi, niin ilman minua voisi siitä aikamoinen sotku tulla”, Heikkilä pohtii. ”Kyllä ne langat menisi solmuun.”

Esittelemme esuomi.fissä kesän ajan kansallista palveluarkkitehtuuria rakentavia henkilöitä koodarista kehittämispäällikköön.

Kommunikaatio varmistaa palvelumuotoilun onnistumisen

Kuka: Jenny Nyman

Mitä: UX Manager

Missä: Palvelumuotoilu

”­Jos halutaan, että palvelua oikeasti käytetään, täytyy palvelun suunnittelunkin olla käyttäjäkeskeistä.” Näin kiteyttää käyttäjäkeskeisyyden merkityksen Suomi.fi-palveluiden palvelumuotoilusta vastaava UX Manager . UX eli user experience managerin roolissa Nyman vastaa Kansallisen palveluarkkitehtuurin palvelumuotoilun kokonaisuudesta – siitä, että käyttökokemus näkyy käyttäjille yhtenäisenä ja toimivana läpi erilaisten palveluiden.

Palvelumuotoilua tarvitaan, jotta esimerkiksi uudistuva suomi.fi-palvelut olisivat käyttäjilleen – olipa kyseessä kansalainen, viranomainen tai jonkun puolesta asioiva – saavutettavia, ymmärrettäviä ja esteettömiä. Kyseessä on monen eri palan summa. Tällä hetkellä Nymanin tiimeineen pohtii muun muassa navigointimallien ratkaisuja (eli miten palvelun käyttäjä konkreettisesti lähestyy sen sisältöä), hakutoiminnon suunnittelua sekä palvelusta löytyvien oppaiden sisältöä. Tiimin johtajana Nyman siis sovittelee näitä palasia yhteen.

Loppukäyttäjät ovat suunnittelussa mukana heti alusta lähtien. Ratkaisujen toimivuutta tarkkaillaan muun muassa haastatteluilla, käyttäjäpaneeleilla ja käytettävyystestauksilla. ”Emme testaa vain lopputuloksen onnistumista, vaan katsomme jo suunIMG_2827nitteluvaiheessa, miten käyttäjät reagoivat eri vaihtoehtoihin”, Nyman sanoo.

Nyman johtaa vajaan 20 hengen monimuotoista tiimiä, jonka jäsenet tulevat seitsemästä eri organisaatiosta ja eri taustoista, vaihdellen käyttäjälähtöisestä visuaaliseen osaamiseen. Nyman kehuu porukkaansa ammattitaitoiseksi ja erittäin osaavaksi. ”Poikkihallinnollisuus”, laajakantainen tietämys monista eri aloista onkin Nymanin mielestä tiimin ehdoton voimavara. Ihmiset tekevät työstä myös palkitsevaa. ”Meillä on todella hyvä yhteishenki, kaikilla on motivaatio kunnossa ja kaikki haluavat tehdä käyttäjille hyvä palvelun.”

Nyman on itse taustaltaan muun muassa käyttöliittymäsuunnittelua ja sisällöntuotantoa opiskellut diplomi-insinööri. Mukaan KaPA-ohjelmaan hän tuli viime vuoden maaliskuussa. Vaikka Nymanilla on kokemusta julkishallinnon projektien parissa työskentelystä, on KaPA kuitenkin työmaana hänen mukaansa jotain aivan muuta. ”Kokoluokaltaanhan tämä on täysin poikkeuksellinen, se miten isoja asioita muutetaan, että nämä palvelut saadaan rakennettua”, hän sanoo.

Miten sitten näin suurta ja moniosaista projektia UX Manager Nyman oikein pitää hyppysissään? ”Avain onnistumiseen on kommunikaatio, sen varmistaminen, että oikeat ihmiset puhuvat keskenään ja että tiimi toimii”, hän toteaa.

Esittelemme esuomi.fissä kesän ajan kansallista palveluarkkitehtuuria rakentavia henkilöitä koodarista kehittämispäällikköön.

 

From E-voting to Life planner – Service Design course with Laurea students brings up new ideas for the Service Views project

The current Suomi.fi and Yrityssuomi.fi national portals for citizens and entrepreneurs are about to undergo a major change by becoming a single, role based, personalized, cutting edge web service that will (and yes, we actually believe this) blow all other public service portals in the world out of the water (see, we Finns are not as modest as you might think).

The working title for the new service is Service Views; referring to the leading idea that the service should work as an encompassing view to all the services available, based on my role, personal data and life events.

mydata_preview

Sketch from the prototype (Mydata)

In order to get out of the box ideas around our service design, we worked together with students from the Laurea University of Applied Sciences during the spring 2015. Together with Finnish Tax Administration (Vero) we asked students to create ideas on overall design of Service Views and / or any parts of the future coming service. The ideas were not about the technology rather than how to mix my data, service information from the future coming public services data repository, secure messaging between public sector and its customers, single sign on and personal reminders in order to create something completely new. The only limit was to keep in mind that the proposed concept idea had to be usable with any type of device (pc browser, tablet, smartphone etc).

Here is what the student teams came up with and what we picked up to be used in our development.

Suomitravel – “All your travel needs in one!”

02_suomitravel

Benefits for us:

Suomitravel concept can be a starting point for a service guide as a part of our service. The concept can be expanded to the needs of an expat as well (what to do when I move abroad or to Finland). We will definitely see this through as a starting point for our wizard type of service guides.

Interface ideas for Suomi.fi

02_interfaces

Benefits for us:

Interface ideas for Suomi.fi includes ways to personalize interface based on my own interests and choices which we hadn’t thought yet. Although this requires some deeper planning, we will include some elements of this concept in our service design plans for future years to come.

E-voting

02_evoting

Benefits for us:

E-voting concept mixes interesting ideas about using existing data to give the voter much more information about the potential candidate before actually casting an electronic vote. Voting is not part of our project at this stage but this concept is something that should be more openly discussed. Is it ok to provide information about the candidates’ views (currently provided typically by media houses in their election machines [vaalikone]) at the same time as casting an electronic vote?

Finland does not allow e-voting yet, but it will definitely be possible someday in the future. For us, this concept opens up more ideas on what sort of voting mechanisms we could include in our concept (instead of voting in official elections).

Life Planner

02_life_planner

Benefits for us:

Life Planner shows new thinking especially in how to create notifications and calendar type of (my life) applications. We are currently designing the first versions of the user interface for future coming digital pots (currently under the name of Citizens’ account) so we shall include elements of Life Planner on that.

What is next?

The first, alpha version of the service view for citizens will be ready for internal testing in September 2015. The beta.suomi.fi will be published by the end of year 2015. So keep following us on Esuomi.fi, Linkedin, Twitter and Instagram.

Special thanks for Antonius and Veera from Laurea for inviting us to work with your students. And of course the biggest thanks for each and every student who took part of this collaboration during the service design course. You made us proud and happy.

Kutsu Kaikki minusta -visualisointikilpailuun

Kaikki minusta -opiskelijakilpailu

Väestörekisterikeskus, valtiovarainministeriö ja Aalto-yliopiston Media Factory järjestävät kilpailun päätoimisille ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille.

Kilpailun tavoitteena on suunnitella kansalaisen omien rekisteritietojen visualisointi. Kilpailussa haetaan uudenlaista visuaalista ja selkeää tapaa esittää henkilöön liittyvää dataa. Kilpailun voittaneen työn avulla markkinoidaan Kansallisessa palveluarkkitehtuuriohjelmassa rakennettavaa kansalaisen palvelunäkymää eli uudistuvaa Suomi.fi-palvelua, joka julkaistaan betaversiona vuodenvaihteessa 2015–16. Se korvaa nykyisen Suomi.fi-portaalin vuoden 2017 aikana.

Kilpailu alkaa 1.4.2015 klo 12.00 ja kilpailutyöt on jätettävä viimeistään 31.8.2015 klo 16.00.

Kilpailun finalisteille ja voittaneelle ehdotukselle jaetaan rahapalkinto.

Lue lisää kilpailun omilta verkkosivuila osoitteessa: kaikkiminusta.suomi.fi

Mikä suomi.fi?

Uudistuksen jälkeen Suomi.fi on suunniteltu erityisesti tunnistetulle käyttäjälle: palvelun henkilökohtaisuutta ja personointia viedään niin pitkälle kuin mahdollista. Yksi henkilökohtaisista toiminnallisuuksista on omien rekisteritietojesi tarkastelu: kun kirjaudut palveluun, pääset katsomaan sinua koskevia tietoja viranomaisten ja myös palvelunäkymiin mukaan tulevien yritysten rekistereistä, ja voit saada palveluihin liittyviä viestejä – suosituksia, muistutuksia ja muita herätteitä.

Uudistuksen jälkeen Suomi.fi palvelu koostaa myös kattavasti julkisten palvelujen tiedot ja elämäntilannepohjaiset palveluoppaat. Palvelutiedot tuotetaan uudesta kansallisesta palvelutietovarannosta, jota kehitetään parhaillaan yhdessä Helsingin kaupungin kanssa. Toimipisteitä ja palveluja on jatkossa mahdollista hakea myös palvelukartan avulla, jota kehitetään yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssa osana kansallista paikkatietoinfrastuktuuria.

Beta.suomi.fi toiminnallisuuksiin voit perehtyä alla näkyvän esittelyvideon avulla: