Vastaa kyselyyn saavutettavuudesta

Saavutettavuusdirektiivin kansallisen toimeenpanon lähtötilannekysely on julkaistu. Kysely on suunnattu ensisijaisesti organisaatioille, mutta siihen voi vastata myös palvelujen käyttäjänä. Valtiovarainministeriön toteuttaman kyselyn tarkoituksena on selvittää organisaatioiden nykytilaa ja kykyä huomioida saavutettavuus verkkopalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kyselyyn voi vasta suomeksi tai ruotsiksi.

Kysely on osa saavutettavuusdirektiivin vaatimaa kansallisen lainsäädännön valmistelua. Direktiivistä ja sen toimeenpanosta voit lukea lisää myös Jani Ruuskasen blogikirjoituksesta 237 painallusta myöhemmin.

Direktiivin toimeenpanosta informoidaan julkisen hallinnon organisaatioita kuluvan vuoden aikana. Ilmoittautuminen ensimmäisiin, kunnille tarkoitettuihin online-infotilaisuuksiin 14.3. ja 4.4. on edelleen käynnissä täällä.

237 painallusta myöhemmin

Näkövammaisten liitto julkaisi loppuvuodesta 2016 videon verkkopalvelujen saavutettavuudesta. Hauskan tarinan taustalla on tutkittua tietoa suomalaisten julkisten verkkopalveluiden toimivuudesta (tai tässä tapauksessa toimimattomuudesta) tasavertaisesti kaikille käyttäjille. Videossa konkretisoituu se, että digitaaliset palvelut eivät ole vielä yhdenvertaisesti kaikkien kansalaisten käytettävissä. Jotakin asialle pitäisi tehdä.

 

EU:n saavutettavuusdirektiivi

EU:n alueella on unionin arvion mukaan sähköisiä julkisia palveluja tarjoavia verkkosivustoja noin 380 000 kappaletta. Julkisten organisaatioiden www-sivustojen määräksi arvioidaan noin 760 000 kappaletta. Näiden palvelujen kehittämiseen käytetään vuosittain arviolta 2 miljardia euroa. Tarkkaa tietoa Suomessa olevista palveluista ei ole, mutta julkisten toimijoiden www-sivustoja ja sähköisiä asiointipalveluja lienee satoja tai tuhansia.

Isoista markkinoista huolimatta palvelujen saavutettavuus vaihtelee merkittävästi EU-maasta toiseen, eikä yhdenmukaisia sisämarkkinoita saavutettavien palvelujen kehittämiseksi ole syntynyt. Samalla kansalaisten mahdollisuus toimia yhdenvertaisesti digitaalisessa yhteiskunnassa ei ole toteutunut.

Tilanteen korjaamiseksi Euroopan parlamentti hyväksyi viime lokakuussa direktiivin julkisten verkkopalvelujen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta. Direktiivi astui voimaan joulukuussa 2016. Se koskee Suomessa vähintään kaikkia niitä organisaatioita, joita hankintalakikin koskee (mm. kaikki kunnat, kuntayhtymät ja valtion virastot). Soveltamisala Suomessa tarkentuu kansallisen lainsäädännön myötä.

Aikataulu

Kansallinen lainsäädäntö tulee voimaan viimeistään 23.9.2018 alkaen. Saavutettavuusdirektiiviä sovelletaan vaiheittain:

  • Ennen 23.9.2018 julkaisemattomiin verkkopalveluihin (eli uudet verkkopalvelut) 23.9.2019 alkaen
  • Verkkopalveluihin, jotka on julkaistu ennen 23.9.2018 (eli vanhat verkkopalvelut) 23.9.2020 alkaen
  • Mobiilisovelluksiin 23.6.2021 alkaen
  • Ekstranetien ja intranetien sisältöön, jotka on julkaistu ennen 23.9.2019, vasta kun sivustot uudistetaan perinpohjaisesti (eli palvelujen elinkaaren mukaan)

Vaatimukset

Direktiivin myötä luodaan EU-laajuiset, yhdenmukaiset minimitason vaatimukset julkisen hallinnon verkkopalvelujen ja mobiilisovellusten saavutettavuudelle. Lähtökohtana on standardi saavutettavuuden huomioimisesta hankinnoissa. Käytännössä standardi pohjautuu kansainvälisen, internetiä standardoivan järjestön W3C:n julkaisemaan suositukseen, ns. WCAG 2.0 -kriteeristöön. Suomessa erittäin kattavan aineiston saavutettavuuden huomioimisesta verkkopalveluissa on jo koonnut Kehitysvammaliitto. Ohjeistosta löytyy tukea niin palveluista vastaaville organisaatioille kuin verkkopalveluja kehittäville yrityksille.

Saavutettavuusdirektiivi velvoittaa jäsenmaat informoimaan verkkopalveluiden ja mobiilisovellusten käyttäjiä palvelujen saavutettavuudesta erillisellä selosteella. Lisäksi käyttäjillä on oltava mahdollisuus antaa palautetta. Jäsenmaiden tulee myös nimetä toimija, joka vastaa toimeenpanon seurannasta ja raportoinnista komissiolle. Tälle toimijalle voi tulevaisuudessa myös valittaa, jos palvelut eivät täytä annettuja saavutettavuusvaatimuksia.

Kansallinen lainsäädäntö

Suomessa direktiivin vaatima lainsäädäntötyö on alkanut valtiovarainministeriön johtamana.  Toimeenpanoa varten on asetettu työryhmä viime tammikuussa. Työryhmä valmistelee hallituksen esityksen saavutettavuusdirektiivin velvoitteiden huomioimiseksi Suomen lainsäädännössä.

Työryhmässä on mukana edustajia eri julkisen hallinnon organisaatioista ja kolmannelta sektorilta, erityisesti järjestöistä. Työskentely tapahtuu säännöllisten tapaamisten lisäksi avoimesti Innokylä-palvelussa. Kansallinen lainsäädäntö tulee velvoittamaan direktiivin mukaisesti julkisia toimijoita kehittämään palveluja käyttäjät tasavertaisesti huomioiden.

Saavutettavuuden merkityksestä

Jokainen meistä on jossakin elämäntilanteessa tai -vaiheessa esteellinen käyttäjä. Sähköisten palvelujen käyttäminen vaikeutuu merkittävästi fyysisten esteiden ilmaantuessa ikääntymisen myötä. Heikentyvä näkö, hitaampi ajattelu tai häiritsevä ympäristö tekevät nopeasti palvelujen käytöstä paljon vaikeampaa. Myös arkielämän vastoinkäymiset, kuten murtunut käsi tai rikkoontuneet silmälasit voivat antaa osviittaa saavutettavuuden merkityksestä. 237:ää painallusta voit harjoitella jo itsekin omassa verkkopalvelussasi siirtämällä hiiren sivuun ja kokeilemalla palvelun käyttöä pelkällä näppäimistöllä.

Suomessa on merkittävä määrä ihmisiä, joille ideaalitilanteeseen ja keskivertokäyttäjälle suunnitellut palvelut eivät toimi joko ollenkaan tai vaikeuttavat asiointia merkittävästi. Kyse ei siis ole erityisryhmien huomioimisesta, vaan yksinkertaisesti palvelujen paremmasta laadusta kaikille käyttäjille. Jatkossa julkisten verkkopalvelujen laatuun tuleekin kiinnittää huomattavasti enemmän huomiota. Direktiivin myötä kyse ei ole enää vapaaehtoisuudesta – pikemmin voisi kai puhua käsitteestä ”design for all by law”.

Infotilaisuuksia kunnille

Saavutettavuusdirektiivin toimeenpanosta informoidaan julkisia organisaatioita kuluvan vuoden aikana. Ensimmäiset online-infotilaisuudet kunnille järjestetään 14.3. ja 4.4. Tilaisuuksiin ilmoittautuminen on nyt käynnissä täällä.  Tilaisuudet järjestetään yhteistyössä valtiovarainministeriön, Kuntaliiton ja Väestörekisterikeskuksen kesken.

Tervetuloa mukaan kuulemaan lisää saavutettavuudesta!

Jani Ruuskanen

Kirjoittaja toimii Suomi.fi-verkkopalvelun hankepäällikkönä ja on mukana saavutettavuusdirektiivin toimeenpanon asiantuntijaryhmässä Suomen edustajana sekä kansallisen saavutettavuuden lainsäädännön toimeenpanon työryhmässä.

Viranomaispostin saa paperikirjeinä jatkossakin

Helsingin Sanomat uutisoi 19.11.2016, että hallitus on lopettamassa paperikirjeiden lähettämisen, mikä asettaa ikääntyvän väestön eriarvoiseen asemaan. Väite ei pidä paikkaansa, joten korjaan sen tässä blogikirjoituksessa.

Pitää paikkansa, että Suomessa tullaan ottamaan kaikkien kansalaisten käyttöön Suomi.fin sähköinen postilaatikko 2017 aikana ja siitä on tulossa ensisijainen viranomaispostin kanava vuoden 2018 aikana. Siitä ei kuitenkaan ole missään nimessä tulossa ainoa keino vastaanottaa kirjeitä julkishallinnolta, vaan jatkossakin viranomaisposti tulee paperipostina kaikille, joilla ei ole tietokonetta tai älypuhelinta tai mahdollisuutta tai varaa hankkia sellaista, tai jotka eivät muuten pysty sähköiseen asiointiin. Heidän osaltaan siis mikään ei muutu. Itse uskon, että tekeillä oleva palvelumme tulee olemaan niin hyvä, että suurin osa kansalaisista tulee ottamaan sen käyttöön joka tapauksessa.

Sinänsä uutisessa esitetty huoli on aivan oikea ja aiheellinen. Kaikkien kansalaisten mahdollisuudet asioida viranomaisten kanssa täytyy ilman muuta turvata ja niin tehdäänkin. Hallitus nimenomaan painotti 26.9. strategiaistunnossaan, että lainsäädännössä turvataan  vaihtoehtoiset palvelumuodot.

Ministeri Vehviläinen: ”Sähköisessä maailmassa asiakirjat ovat kaikkialla saatavissa: kotona, työpaikalla, mökillä ja matkoilla. Sähköisessä viestinvälityksessä päätökset saavuttavat kansalaiset heti ajasta ja paikasta riippumatta. Sähköistä asiointia koskevassa laissa turvataan vaihtoehtoiset palvelumuodot niille, jotka eivät voi käyttää sähköisiä palveluita, Vehviläinen korostaa.”

Suomi.fi-verkkopalvelussa on myös panostettu poikkeuksellisen paljon esteettömyyteen ja se täyttää kansainvälisen WCAG-esteettömyysstandardin vaatimukset. Valtiovarainministeriössä on myös parhaillaan käynnissä AUTA-hanke, jossa etsitään uusia keinoja auttaa niitä kansalaisia, jotka eivät itse pysty käyttämään sähköisiä palveluja. Ikääntyvää väestöä ja erityisryhmiä ei siis suinkaan ole unohdettu kehitystyössä.

Referenssinä sähköisen viestinvälityksen suunnittelussa olemme käyttäneet Tanskaa, jossa vastaava käytäntö on ollut jo 1.11.2014 alkaen, eli yli kaksi vuotta. Siellä kokemukset ikääntyvien aktiivisuudesta sähköisen postilaatikon käyttäjinä ovat erittäin positiiviset, ja itse asiassa aktiivisin sähköisen postilaatikon käyttäjäryhmä on 65–74-vuotiaat. Tanskassa 11 % väestöstä haluaa ja saa viranomaispostin edelleen paperikirjeinä.

Edit klo 17.14: HS on korjannut uutista ja mainitsee nyt, että viranomaiskirjeitä saa tarvittaessa jatkossakin paperipostina.

Janne Viskari

Kirjoittaja on Kansallisen palveluarkkitehtuuriyksikön johtaja Väestörekisterikeskuksessa.

Kommunikaatio varmistaa palvelumuotoilun onnistumisen

Kuka: Jenny Nyman

Mitä: UX Manager

Missä: Palvelumuotoilu

”­Jos halutaan, että palvelua oikeasti käytetään, täytyy palvelun suunnittelunkin olla käyttäjäkeskeistä.” Näin kiteyttää käyttäjäkeskeisyyden merkityksen Suomi.fi-palveluiden palvelumuotoilusta vastaava UX Manager . UX eli user experience managerin roolissa Nyman vastaa Kansallisen palveluarkkitehtuurin palvelumuotoilun kokonaisuudesta – siitä, että käyttökokemus näkyy käyttäjille yhtenäisenä ja toimivana läpi erilaisten palveluiden.

Palvelumuotoilua tarvitaan, jotta esimerkiksi uudistuva suomi.fi-palvelut olisivat käyttäjilleen – olipa kyseessä kansalainen, viranomainen tai jonkun puolesta asioiva – saavutettavia, ymmärrettäviä ja esteettömiä. Kyseessä on monen eri palan summa. Tällä hetkellä Nymanin tiimeineen pohtii muun muassa navigointimallien ratkaisuja (eli miten palvelun käyttäjä konkreettisesti lähestyy sen sisältöä), hakutoiminnon suunnittelua sekä palvelusta löytyvien oppaiden sisältöä. Tiimin johtajana Nyman siis sovittelee näitä palasia yhteen.

Loppukäyttäjät ovat suunnittelussa mukana heti alusta lähtien. Ratkaisujen toimivuutta tarkkaillaan muun muassa haastatteluilla, käyttäjäpaneeleilla ja käytettävyystestauksilla. ”Emme testaa vain lopputuloksen onnistumista, vaan katsomme jo suunIMG_2827nitteluvaiheessa, miten käyttäjät reagoivat eri vaihtoehtoihin”, Nyman sanoo.

Nyman johtaa vajaan 20 hengen monimuotoista tiimiä, jonka jäsenet tulevat seitsemästä eri organisaatiosta ja eri taustoista, vaihdellen käyttäjälähtöisestä visuaaliseen osaamiseen. Nyman kehuu porukkaansa ammattitaitoiseksi ja erittäin osaavaksi. ”Poikkihallinnollisuus”, laajakantainen tietämys monista eri aloista onkin Nymanin mielestä tiimin ehdoton voimavara. Ihmiset tekevät työstä myös palkitsevaa. ”Meillä on todella hyvä yhteishenki, kaikilla on motivaatio kunnossa ja kaikki haluavat tehdä käyttäjille hyvä palvelun.”

Nyman on itse taustaltaan muun muassa käyttöliittymäsuunnittelua ja sisällöntuotantoa opiskellut diplomi-insinööri. Mukaan KaPA-ohjelmaan hän tuli viime vuoden maaliskuussa. Vaikka Nymanilla on kokemusta julkishallinnon projektien parissa työskentelystä, on KaPA kuitenkin työmaana hänen mukaansa jotain aivan muuta. ”Kokoluokaltaanhan tämä on täysin poikkeuksellinen, se miten isoja asioita muutetaan, että nämä palvelut saadaan rakennettua”, hän sanoo.

Miten sitten näin suurta ja moniosaista projektia UX Manager Nyman oikein pitää hyppysissään? ”Avain onnistumiseen on kommunikaatio, sen varmistaminen, että oikeat ihmiset puhuvat keskenään ja että tiimi toimii”, hän toteaa.

Esittelemme esuomi.fissä kesän ajan kansallista palveluarkkitehtuuria rakentavia henkilöitä koodarista kehittämispäällikköön.

 

#kapakesä: Liikkuva tieto esteettömäksi!

KaPAn kesäblogin ensimmäisessä osassa käsitellään sähköistä esteettömyyttä. Reijo Juntusen mukaan vanhentuneet ajatusmallit ja resurssien puute haittaavat esteettömyyden toteutumista. Palvelun rakenne itsessään ei Juntusen mukaan riitä esteettömyyden takeeksi – näkövammaiselle väliä on myös sillä, missä muodossa tieto palvelussa liikkuu. Read more