Beta.suomi.fin hakutoimintoa parannettu

Uudistuvan Suomi.fin kehitysversiota on jälleen päivitetty käyttäjäystävällisemmäksi. Yksi merkittävimmistä uusista ominaisuuksista on hakutoiminnallisuuden parantaminen. Haun kautta beta.suomi.fistä voi nyt hakea tietoa esimerkiksi kunnan ja organisaation nimillä sekä eri aiheisiin liittyvillä termeillä. Haun voi kohdistaa myös palvelusta löytyviin rekisteritietoihin.

Päivityksen myötä palveluihin ja palvelukanaviin on tuotu useita uusia tietoja, ulkoasua on päivitetty ja verkkosivun navigointia yhtenäistetty. Palvelussa on julkaistu iso määrä uusia opastavia sisältöjä, joiden ulkoasua ja toimintalogiikkaa on parannettu.

Beta.suomi.fin sisällön määrä kasvaa sitä mukaa, kun kunnat ja virastot tuottavat kuvauksia omista palveluistaan ja palvelukanavistaan Suomi.fi-palvelutietovarantoon. Palveluun on tulossa lähiaikoina kokonaan uusia julkisen hallinnon rekistereitä, joista asiakas voi tarkistaa itseensä liittyvä tietoja.

Kevään aikana palvelussa avataan Suomi.fi-viestit, joka mahdollistaa sähköisen viestinnän kansalaisen ja viranomaisten välillä. Muita tulossa olevia uusia ominaisuuksia ovat muun muassa omat suosikit, kunta- ja aluehakurajaukset sekä sote-palvelutiedot. Beta.suomi.fi siirtyy varsinaiseen tuotantovaiheeseen arviolta heinäkuussa 2017, jolloin se korvaa nykyisen Suomi.fi-palvelun. Yrityksen roolissa beta.suomi.fissä asioivalle on myös tulossa uusia ominaisuuksia. Beta.suomi.fi korvaa nykyisen Yrityssuomi.fin kokonaisuudessaan vuoden 2017 loppuun mennessä.

Lisätietoja:

Jani Ruuskanen
Suomi.fi – hankepäällikkö
jani.ruuskanen@vrk.fi
+358 295 535 031

Beta.suomi.fi uudistuu – lisää käteviä ominaisuuksia ja uusi ilme

Suomi.fi-verkkopalvelun kehitysversio beta.suomi.fitä on uudistettu viimeisten kuukausien aikana paljon. Palvelussa on monia uusia ominaisuuksia, jotka tuovat julkishallinnon palveluita entistä tehokkaammin kansalaisten ja yritysten ulottuville.

Uudesta Suomi.fi-verkkopalvelusta löytyvät jatkossa tiedot kaikista julkisista palveluista. Beta.suomi.fitä on parannettu niin, että palveluiden asiointikanavat löytyvät suoraan palvelusivulta. Asiointikanavat kertovat, voiko palvelua saada esimerkiksi verkkosivujen ja puhelinasioinnin kautta vai fyysisessä palvelupisteessä. Palvelupisteiden sijainnin voi nyt nähdä suoraan kartalla. Palvelupisteeseen, kuten päiväkotiin, voi hakea reittiohjeet koko maan kattavasti joko julkisilla kulkuneuvoilla, autolla tai kävellen. Reititys hyödyntää Matka.fi-palvelun rajapintapalveluja.

Verkkopalveluun rakennetaan eri tilanteisiin sopivia opastavia sisältöjä, jolloin kansalaiset ja yritykset löytävät tarvitsemiaan palvelupolkuja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi työttömäksi jääminen, uuden yrityksen perustaminen tai lapsen saaminen. Opastavia sisältöjä on parannettu siten, että niiden yhteyteen nostetaan automaattisesti palveluita Suomi.fi-palvelutietovarannosta. Lisäksi käyttäjät voivat palveluita etsiessään saada suositteluja samaan aihepiiriin liittyvistä palveluista ja opastavista sisällöistä. Opastavia sisältöjä ja niiden esitystapaa kehitetään edelleen kevään kuluessa.

Merkittävin ulkoinen muutos on beta.suomi.fin uusi visuaalinen ilme, joka noudattelee uuden Suomi.fi-brändin mukaista ilmettä. Suomi.fi-verkkopalvelun ja muut Kansallisessa palveluarkkitehtuuriohjelmassa tuotetut palvelut tunnistaa jatkossa Suomi.fi-lipputunnisteesta.

Beta.suomi.fissä on julkaistu myös kokeiluversio Valtuudet-palvelusta, jota voi testata esimerkkisisällöin. Palvelussa voi luoda ja hyväksyä sähköisiä valtakirjoja, eli valtuuttaa toinen henkilö toimimaan puolestaan sähköisissä palveluissa. Valtuudet tallentuvat jatkossa uuteen, kansalliseen valtuusrekisteriin.

 

 

Keväällä tulossa omat viestit ja suosikit

Kevään aikana beta.suomi.fihin tulee monia uusia toimintoja. Yksi merkittävimmistä uutuuksista on Suomi.fi-viestit, jonka avulla viranomaiset voivat lähettää kansalaisille viestejä sähköisesti. Suomi.fi-viestit korvaa nykyisen Kansalaisen asiointitilin vuoden 2017 aikana.

Palveluita voi jatkossa etsiä kuntakohtaisesti, ja tunnistautuneena käyttäjänä voi tarkastella oman kotikunnan palveluita tarkemmin sekä saada niihin liittyvää opastavaa sisältöä. Uusia ominaisuuksia kevään aikana ovat myös erilaiset hakutavat ja -rajaukset sekä rekisteritietojen hakeminen. Lisäksi beta.suomi.fihin on tulossa Kansalaisneuvonnan kanavat, lisää opastavia sisältöjä ja suositteluja sekä kieliversiot ruotsiksi ja englanniksi. Tunnistautunut käyttäjä pystyy jatkossa tallentamaan omia suosikkejaan. Myös Palvelutietovarannosta tuodaan beta.suomi.fihin näkyviin uusia palvelutietoja ja tarkennuksia asiointikanavien tietoihin.

Beta.suomi.fistä voi edelleen antaa palautetta, Palaute-nappi löytyy jokaisen sivun oikeasta alareunasta.

Beta.suomi.fi on uudistuvan Suomi.fi-verkkopalvelun kehitysversio. Uudistunut Suomi.fi korvaa nykyiset Suomi.fin ja Yrityssuomi.fin vuoden 2017 aikana.

Beta.suomi.fi palkittiin Vuoden palveluna

Mikrobitti-lehti on palkinnut Kansallisen palveluarkkitehtuuriohjelman beta.suomi.fi-sivuston Vuoden palveluna. Palkinto julkistettiin Mikrobitin vuotuisilla IT-Glögeillä 8. joulukuuta. Palkinnon juhlatilaisuudessa vastaanottivat johtaja Janne Viskari sekä hankepäällikkö Jani Ruuskanen.

Beta.suomi.fi-sivustoa kehuttiin julkisten palveluiden digitalisaation merkittäväksi edistäjäksi. ”Beta.suomi.fi on iso askel siihen suuntaan, ettei viranomaisten kanssa tarvitse asioida enää virastoissa tai papereita lähetellen”, palkinnon perusteluissa todettiin. ”Oli jo korkea aika edes vähän kirittää Viroa”.

Kansallisen palveluarkkitehtuuriohjelman toteutusta johtava Janne Viskari on mielissään tunnustuksesta.

– On todella hienoa saada työstä tunnustusta, vaikka kyseessä on vielä lopullisen palvelun beta-versio. Palkinto innostaa tekemään hommia entistäkin kovempaa julkishallinnon digitalisoimiseksi, Viskari sanoo.

Beta.suomi.fi on uudistuvan Suomi.fi-palvelun kehitysversio. Uudessa palvelukokonaisuudessa yhdistyvät nykyinen Suomi.fi, yrittäjille suunnattu Yritys-Suomi ja viranomaisille suunnattu Suomi.fi/työhuone. Uudistuvan palvelun kautta käyttäjä löytää eri rooleissa kaikki julkisen hallinnon palvelut ja opastavat sisällöt, vastaanottaa viranomaisten lähettämät sähköiset tiedoksiannot (digitaalinen posti) ja voi tarkastella omia tietojaan eri rekistereissä. Uusi Suomi.fi-verkkopalvelu julkaistaan vuoden 2017 aikana.

 

Lisätietoja:

johtaja Janne Viskari

etunimi.sukunimi@vrk.fi

050 462 0570

Suomi.fi-verkkopalveluun tekoälyyn perustuva käsiterikastus

Väestörekisterikeskus on allekirjoittanut sopimuksen Profium Oy:n kanssa Profium Sense -ohjelmiston käytöstä parantaakseen Kansallisen palveluarkkitehtuuriohjelman (KaPA) mukaisten palveluiden löydettävyyttä. Käytännössä tämä tarkoittaa uudistuvan Suomi.fi-verkkopalvelun (beta.suomi.fi) automaattista rikastamista semanttisilla käsitemalleihin pohjautuvilla käsitteillä.

– Globaalit hakukoneet ovat hyödyntäneet omissa hauissaan käsitemalleja ja nyt vastaava toiminnallisuus on tarjolla Suomen julkisen sektorin toimijoille. Loppukäyttäjille tämä tarkoittaa parempia hakutuloksia ja hakutuloksien linkityksiä käyttäjille relevanttiin tietoon, kommentoi Profiumin myyntijohtaja Janne Laakso.

–  Julkishallinnon palvelukuvausten on hyvä olla keskenään mahdollisimman yhteismitallisia ja automaattinen asiasanoitus on uudistuvaan Suomi.fi-verkkopalveluun erittäin merkittävä lisä, joka helpottaa julkishallinnon palveluiden löydettävyyttä ja kohdennettavuutta kansalaisen tarpeisiin, kertoo Väestörekisterikeskuksen palveluarkkitehtuuriyksikön johtaja Janne Viskari.

Vuonna 1969 perustetun Väestörekisterikeskuksen perustehtävänä on mahdollistaa väestötieto­järjestelmän tietojen ja Väestörekisterikeskuksen varmennetun sähköisen asioinnin palvelujen käyttö yhteiskunnan toimintojen ja tietohuollon tukena. Väestörekisterikeskus toteuttaa yhdessä valtiovarain­ministeriön kanssa Kansallista palveluarkkitehtuuriohjelmaa. Koko julkishallintoa koskevan KaPA-ohjelman tavoitteena on luoda Suomelle alusta, jossa palvelut perustuvat tietojen ”siilottomaan” liikkumiseen eri toimijoiden ja hallinnon alojen välillä ja automaattiseen, fiksuun asiakaskohdentamiseen. Myös Suomi.fi-palvelutietovarannon ensimmäinen käyttökohde on uudistuvan Suomi.fi-verkkopalvelun kehitysversio beta.suomi.fi. Asiakkaalle tarjotaan yhdessä paketissa esimerkiksi palvelun keskeinen sisältö, tarkoitus, asiointiajat ja -edellytykset ja siihen mahdollisesti liittyvät muut palvelut.

Semanttisen teknologian edelläkävijä Profium on suomalainen ohjelmistoyritys, joka juhlistaa juuri kahdettakymmenettä toimintavuottaan. Semanttisella teknologialla tarkoitetaan tietotekniikassa sovelluksia, joissa tiedon käsittely ja sovelluksen toiminta perustuvat sen sisältämään merkitykseen eikä datan teknisiin ominaisuuksiin. Profiumin Sense semanttinen hakukone löytää juuri oikean tiedon asiayhteyksien ja sanojen merkitysten kautta.

Väestöreksiterikeskus VRK - KaPA Kansallinen palveluarkkktehtuuri - Suomi.fi / SUOMI.FI-PALVELUUN PROFIUMIN TEKOÄLYYN PERUSTUVA KÄSITERIKASTUS Profiumin Sense semanttinen haku ja sääntökone rikastavat palvelut paremmin ymmärrettävään ja löydettävään muotoon.

Lisätietoja:

Väestörekisterikeskus

Janne Viskari, johtaja, palveluarkkitehtuuriyksikkö

Puh. 0295 535 022, janne.viskari@vrk.fi

 

Profium Oy

Janne Laakso, myyntijohtaja

Puh. 040 705 4216, janne.laakso@profium.com

Viranomaispostin saa paperikirjeinä jatkossakin

Helsingin Sanomat uutisoi 19.11.2016, että hallitus on lopettamassa paperikirjeiden lähettämisen, mikä asettaa ikääntyvän väestön eriarvoiseen asemaan. Väite ei pidä paikkaansa, joten korjaan sen tässä blogikirjoituksessa.

Pitää paikkansa, että Suomessa tullaan ottamaan kaikkien kansalaisten käyttöön Suomi.fin sähköinen postilaatikko 2017 aikana ja siitä on tulossa ensisijainen viranomaispostin kanava vuoden 2018 aikana. Siitä ei kuitenkaan ole missään nimessä tulossa ainoa keino vastaanottaa kirjeitä julkishallinnolta, vaan jatkossakin viranomaisposti tulee paperipostina kaikille, joilla ei ole tietokonetta tai älypuhelinta tai mahdollisuutta tai varaa hankkia sellaista, tai jotka eivät muuten pysty sähköiseen asiointiin. Heidän osaltaan siis mikään ei muutu. Itse uskon, että tekeillä oleva palvelumme tulee olemaan niin hyvä, että suurin osa kansalaisista tulee ottamaan sen käyttöön joka tapauksessa.

Sinänsä uutisessa esitetty huoli on aivan oikea ja aiheellinen. Kaikkien kansalaisten mahdollisuudet asioida viranomaisten kanssa täytyy ilman muuta turvata ja niin tehdäänkin. Hallitus nimenomaan painotti 26.9. strategiaistunnossaan, että lainsäädännössä turvataan  vaihtoehtoiset palvelumuodot.

Ministeri Vehviläinen: ”Sähköisessä maailmassa asiakirjat ovat kaikkialla saatavissa: kotona, työpaikalla, mökillä ja matkoilla. Sähköisessä viestinvälityksessä päätökset saavuttavat kansalaiset heti ajasta ja paikasta riippumatta. Sähköistä asiointia koskevassa laissa turvataan vaihtoehtoiset palvelumuodot niille, jotka eivät voi käyttää sähköisiä palveluita, Vehviläinen korostaa.”

Suomi.fi-verkkopalvelussa on myös panostettu poikkeuksellisen paljon esteettömyyteen ja se täyttää kansainvälisen WCAG-esteettömyysstandardin vaatimukset. Valtiovarainministeriössä on myös parhaillaan käynnissä AUTA-hanke, jossa etsitään uusia keinoja auttaa niitä kansalaisia, jotka eivät itse pysty käyttämään sähköisiä palveluja. Ikääntyvää väestöä ja erityisryhmiä ei siis suinkaan ole unohdettu kehitystyössä.

Referenssinä sähköisen viestinvälityksen suunnittelussa olemme käyttäneet Tanskaa, jossa vastaava käytäntö on ollut jo 1.11.2014 alkaen, eli yli kaksi vuotta. Siellä kokemukset ikääntyvien aktiivisuudesta sähköisen postilaatikon käyttäjinä ovat erittäin positiiviset, ja itse asiassa aktiivisin sähköisen postilaatikon käyttäjäryhmä on 65–74-vuotiaat. Tanskassa 11 % väestöstä haluaa ja saa viranomaispostin edelleen paperikirjeinä.

Edit klo 17.14: HS on korjannut uutista ja mainitsee nyt, että viranomaiskirjeitä saa tarvittaessa jatkossakin paperipostina.

Janne Viskari

Kirjoittaja on Kansallisen palveluarkkitehtuuriyksikön johtaja Väestörekisterikeskuksessa.

Käyttäjien osallistaminen varmistaa palvelun hyödyllisyyden

Kansallisen palveluarkkitehtuurin kehittämisessä panostetaan käyttäjälähtöisyyteen digiperiaatteiden mukaisesti. Jo ohjelman alkuvaiheessa kohderyhmän ajatuksia konseptista kerättiin fokusryhmissä sekä jalkautumalla käyttäjien luo julkisiin tiloihin ja yrityksiin muutamassa kaupungissa. Ensivaikutelmia haastatteluissa esiinnousseista toiveista ja huolista viestittiin eteenpäin KaPA-tiimille heti paluumatkalla, ja saman tien meiliin ilmestyi innostuneita kommentteja ja lisäkysymyksiä.

Sama motivoitunut tekemisen meininki ja kova tahto uudistuvan Suomi.fi-verkkopalvelun kehittämiseen käyttäjän näkökulmasta löytyy edelleen, ja käyttäjiä osallistava tiimimme on nivoutunut tiiviiksi osaksi KaPAn kehitysprosessia.

Miksi käyttäjien kuunteleminen on tärkeää?

Asiantuntijoina tunnistamme monia mahdollisia ongelmakohtia ilman käyttäjienkin antamaa palautetta yleisten käytettävyysperiaatteiden tuntemisen ja pitkän palvelukehityskokemuksen pohjalta. Asiantuntija-arvioinnin lisäksi on kriittisen tärkeää kuunnella oikeita käyttäjiä, jotta saadaan luotua realistinen pohja kehka%cc%88ytta%cc%88jien-ajatuksia-tyo%cc%88sta%cc%88ma%cc%88ssa%cc%88itystyössä tehtäville päätöksille. Tiettyyn rajaan asti käytettävyysasiantuntija tai käyttöliittymäsuunnittelija pystyy eläytymään loppukäyttäjän todennäköisiin tarpeisiin ja toimintatapoihin ja viemään palvelua oikeaan suuntaan.

Lähes aina käyttäjä onnistuu kuitenkin tuomaan yllättäviä, palvelun kannalta merkittäviä näkökulmia esiin, kun hänen annetaan kommentoida konsepti-ideaa tai kokeilla tehtävien tekemistä suunnitellulla käyttöliittymällä. Suomi.fi-verkkopalvelun ollessa kyseessä kohderyhmä on niin laaja ja moninainen, että kaikkien käyttäjäryhmien ymmärtäminen riittävän syvällisesti ilman käyttäjiltä saatavaa tietoa ja palautetta on käytännössä mahdotonta. Asiantuntijakin sokeutuu herkästi joillekin asioille, kun on tehnyt pitkään töitä läpikotaisin tutuksi tulleen palvelun parissa: tällöin ilman käyttäjän kuuntelemista voi jäädä huomaamatta jotain, mikä on ensi kertaa Googlen kautta sivustolle tulevalle käyttäjälle hämmentävää.

Eri osallistamismenetelmät soveltuvat eri tarkoituksiin

Valitsemme parhaiten soveltuvan osallistamismenetelmän kehitystyön vaiheen, tiedon tarpeen ja käytettävissä olevan tutkimusaineiston luonteen mukaan. Tällä hetkellä käytämme pääasiassa näitä menetelmiä:

  • Käyttäjätutkimus: Käyttäjätutkimuksen, esimerkiksi haastattelujen, avulla selvitämme, mikä on se keskeinen lisäarvo, jota käyttäjälle voidaan palvelulla tarjota, ja millaisia toiveita ja huolia konseptiin liittyy. Tämän ymmärryksen avulla voimme auttaa kirkastamaan visiota ja konseptia sekä priorisoimaan palvelun sisältöjä ja toimintoja.
  • Käytettävyystestaus: Käytettävyystestauksen avulla edistämme palvelun helppokäyttöisyyttä, laatua ja tehokkuutta. Ongelmakohtien aikainen tunnistaminen ja korjaaminen auttavat välttämään turhaa työtä. Testauksen toteutamme yleensä yksilötesteinä käytettävyyslaboratoriossamme.

Esimerkki palautteesta 24-vuotiaalta testikäyttäjältä:

“Vähän pitkä teksti (adoptiosta), tuskin tulisi luettua, kun tulee tähän sivulle ja etsii vaan sitä tiettyä tietoa – voisi olla parempi vaikka ranskalaisina viivoina. Ei pystynyt helpolla silmäilemään läpi. Mutta on kyllä hyvät tiedot.”

  • Käyttäjäpaneeli: Verkossa toimivan paneelin avulla varmistamme, että palautetta kehitteillä oleviin asioihin saadaan edustavasti eri puolilta Suomea, erilaisissa elämäntilanteessa olevilta käyttäjiltä. Tämänhetkinen paneeli keskittyy kansalaisiin ja yrittäjiin.

Esimerkki palautteesta 38-vuotiaalta panelistilta:

“Yrittäjänä kannatan lämpimästi sitä, että olisi yksi yhteinen kanava, jossa voisi tavoittaa kaikki eri viranomaistahot luotettavasti, turvallisesti sekä helposti. Toivoisin näkeväni palvelussa mahdollisuuden myös eri rahoitus- ja vakuutuslaitosten kanssa viestimiseen, esim. vakuutushakemusten tekemiseen ja tietojen ilmoittamiseen.”

  • Referenssiryhmät: Referenssiryhmien toimintaan osallistumalla keräämme konkreettisia tarpeita ja palautetta jo kehitetyistä ominaisuuksista. Tällä hetkellä toiminnassa ovat mm. julkishallinnon, yrityksen palvelunäkymän sekä kirjastojen referenssiryhmät.
  • Yleinen palaute: Beta.suomi.fin palautelomakkeen kautta kuka tahansa voi vaikuttaa palvelun kehitykseen ideoillaan ja huomioillaan. Myös muista lähteistä, kuten sosiaalisesta mediasta ja keskusteluista sidosryhmien kanssa, kerätään palautetta.

Tarpeen mukaan hyödynnämme muitakin menetelmiä, kuten yhteiskehittämistyöpajoja käyttäjien kanssa tai web-analytiikkaa.

Ketterää ja järjestelmällistä käyttäjätiedon käsittelyä

Keräämme ja priorisoimme tutkimustarpeita jatkuvasti sekä käymme osallistamisen kautta saatua käyttäjäpalautetta läpi sidosryhmien kanssa. Kerätyn käyttäjädatan käsittelyssä olemme ketteriä: alustavan analyysin jälkeen nostamme nopeampaa jatkokäsittelyä vaativat löydökset heti pöydälle ja keskustelemme niistä palvelumuotoilutiimin, tuoteomistajien ja verkkotoimittajien kanssa. Hyödynnämme käsittelyssä myös Jira-ohjelmistoa, johon eri lähteistä saatu palaute kootaan yhteen. Jirassa voimme työstää asioita eteenpäin yhteistyössä ja tarvittaessa luoda kehittäjille helposti seurattavissamme olevia tehtäviä johtopäätösten pohjalta.

Käyttäjien huomka%cc%88ytetta%cc%88vyyslaboratorioioita ja toiveita ei useimmiten sovelleta sellaisenaan, esimerkiksi toteuttamalla suoraan jotakin toimintoa käyttäjän ehdottamalla tavalla. Sen sijaan eri lähteistä saadun palautteen painoarvoa peilataan suhteessa palveluvisioon sekä tavoiteltuun käyttökokemukseen ja mietitään tiimin asiantuntemusta hyödyntäen, millaisilla toimenpiteillä Suomi.fitä kehitetään haluttuun suuntaan.

Jotkin käyttäjäosallistamisesta kerätyt havainnot johtavat pieniin korjaustoimenpiteisiin, toiset voivat myllertää ajatusmallia ylösalaisin ja saada aikaan isompia muutoksia käyttöliittymässä tai sisällöissä. Osa vaikuttaa saman tien, osa jää hautumaan mielen perukoille ja ideapankkiin, johon kirjataan ylös mielenkiintoisia ajatuksia tulevaa varten.

Kehitä kanssamme!

Käyttäjien kuulemisella haluamme edesauttaa luomaan hyödyllisen ja helppokäyttöisen kokonaisuuden, josta muodostuu suurelle käyttäjäjoukolle elämää helpottava palvelu. Sinäkin olet itseasiassa Suomi.fin tuleva käyttäjä, ja siksi haluaisimme kuulla, jos sinulla on jokin kehitysidea tai huoli palvelun suhteen. Antamalla palautetta voit vaikuttaa kehitystyöhön. Lupaan, että istahdamme lukemaan kommenttisi ajatuksella läpi!

Anna palautetta

Marika Koskenkanto

Kirjoittaja kerää ymmärrystä käyttäjien tarpeista, huolista ja toimintatavoista osana käyttäjäosallistamistiimiä. Koskenkanto on käyttökokemusasiantuntija, ihmismielen ihmeellisyyksistä inspiroituva psykologi ja tutkija Ixonoksella. Ixonoksen asiantuntijoista koostuva käyttäjäosallistamistiimi muokkaa käyttäjiltä saatavaa tietoa KaPAn palvelumuotoilussa hyödynnettäviksi ohjenuoriksi.

Uudistuvan Suomi.fin kehitysversio nyt kokonaisuutena kokeiltavissa

Beta.suomi.fi-kehitysversion kaikki kolme palvelunäkymää ovat nyt kokeiltavissa: Julkishallinnon yhteisen uuden verkkopalvelun kehitysversioon on koottu saman osoitteen alle sivustot kansalaiselle, yritykselle ja viranomaiselle. Palvelun kehittäminen jatkuu vielä tänä ja ensi vuonna.

Kansallisessa palveluarkkitehtuuriohjelmassa rakennettavan verkkopalvelun tavoitteena on, että julkishallinnon palvelut löytyvät jatkossa yhdestä paikasta ja niitä voi käyttää tunnistautumalla palveluun vain kerran. Kun Suomi.fin tuotantoversio avataan ensi vuonna, siellä voi tarkastella omia tai edustamansa yrityksen rekisteritietoja, etsiä tietoa palveluista ja käyttää niitä, vastaanottaa sähköisiä viestejä viranomaisilta, kysyä viranomaiselta neuvoa tai asioida sähköisesti toisen henkilön tai yrityksen puolesta – tehdä siis kaikkea sitä, mitä on ennen joutunut hoitamaan usean eri sivuston kautta useaan kertaan kirjautumalla.

– Uudistus tähtää siihen, että digitaaliset julkiset palvelut ovat saatavilla yhdeltä luukulta. Samalla viestintä julkisen hallinnon organisaatioiden, kansalaisten ja yritysten välillä tehostuu. Rakennettava palvelu on merkittävä askel julkishallinnon digitalisoimisessa. Kesällä voimaan astunut ns. KaPA-laki varmistaa sen, että hallinnon yhteiset sähköiset tukipalvelut saadaan mahdollisimman laajaan ja tuottavaan käyttöön, sanoo valtiovarainministeriön ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen.

Yritys-Suomi osaksi uutta verkkopalvelua

Nyt beta.suomi.fistä löytyvä beta.suomi.fi/yritykselle kokoaa yhteen julkishallinnon ja muiden organisaatioiden yrityksille suunnatut palvelut. Henkilö voi tunnistautua palveluun yrittäjän roolissa ja tarkastella omia tietojaan. Tällä hetkellä tunnistautuneelle käyttäjälle näkyvät voimassaolevat roolit (esimerkiksi asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsen tai yrityksen tilintarkastaja) kaupparekisteriin merkityissä yrityksissä. Palveluun on tulossa vielä tänä vuonna uusia, yrityksiä koskevia tietoja muidenkin viranomaisten rekistereistä.

Uusi verkkopalvelu korvaa nykyisen Yrityssuomi.fin vuoden 2017 aikana. Yrityksille suunnatut julkishallinnon palveluiden tiedot, kuten asiointikanavat, vastuuorganisaatiot ja palvelupisteet, on siirretty Yrityssuomi.fistä Suomi.fi-palvelutietovarantoon, josta ne tuodaan näkyviin beta.suomi.fihin.

Viranomaisen ja kansalaisen näkymien kehittäminen jatkuu

Beta.suomi.fissä on nyt myös viranomaisen näkymän kehitysversio. Sen tarkoituksena on helpottaa viranomaisorganisaatioissa työskentelevien työtä kokoamalla keskeiset viranomaisten toisille viranomaisille tarjoamat palvelut, sisällöt ja työkalut yhteen paikkaan. Kehitysversio on vielä pelkistetty, sillä sen sisältöön liittyviä tarpeita halutaan kartoittaa vielä yhdessä käyttäjien kanssa. Jos näkymä osoittautuu tarpeelliseksi, sitä jatkokehitetään tuomalla tunnistautuneelle viranomaiselle tarjolle erilaisia sisältöjä.

Beta.suomi.fin kansalaisen näkymä on ollut avoinna joulukuusta 2015 lähtien. Tunnistautumalla kansalainen voi tällä hetkellä tarkastella omia henkilö-, ajoneuvo-, vesikulkuneuvo-, kiinteistö- ja yritystietojaan. Uusia rekisteritietoja, kuten pääkaupunkiseudun kirjastolainojen tiedot, on myös tulossa.

Tunnistautuminen beta.suomi.fihin tapahtuu julkishallinnon uudella Suomi.fi-tunnistamisella, joka mahdollistaa siirtymisen palveluiden välillä kertatunnistautumisella. Beta.suomi.fissä on myös tarjolla palveluoppaita, jotka nostavat esille eri elämäntilanteisiin liittyviä palveluja. Beta.suomi.fin palvelujen tiedot tuodaan esille palvelutietovarannnosta, johon viranomaiset kuvaavat parhaillaan palvelujaan. Tarkoituksena on, että palvelutietovarantoon saadaan ja käyttäjä voi tulevaisuudessa tutkia verkkopalvelussa myös yksityissektorin tarjoamien palveluiden tietoja.

Parhaillaan beta.suomi.fihin rakennetaan ensi vuonna valmistuvia toiminnallisuuksia toisen henkilön ja yrityksen puolesta asiointiin sekä Viestinvälityspalvelua, jonka avulla viranomaiset voivat lähettää kansalaisille ja yrityksille sähköisiä viestejä. Viestit näkyvät tunnistautuneelle käyttäjälle Omat viestini -osiossa. Kaikki viranomaisten lähettämä posti tulee siirtymään palveluun viimeistään vuonna 2018 hallituksen linjausten mukaisesti.

Kehitystyö kokonaisuudessaan jatkuu vuoden 2017 loppuun saakka, jolloin uusi verkkopalvelu korvaa nykyiset Suomi.fi- ja Yrityssuomi.fi-sivustot. Beta.suomi.fistä kerätään palautetta verkkosivun palaute-napin kautta ja kehittäminen jatkuu käyttäjien kanssa myös referenssiryhmien, käyttäjäpaneelin ja käytettävyystestausten avulla. Tavoitteena on, että uusi verkkopalvelu vastaa mahdollisimman hyvin kansalaisten, yritysten ja viranomaisten tarpeita.

Uudistuvaa Suomi.fitä kehitetään valtiovarainministeriön Kansallisen palveluarkkitehtuurin toteuttamisohjelmassa, Palvelunäkymät-hankkeessa. Hanketta ohjaa valtiovarainministeriön lisäksi yrityksen näkymän osalta työ- ja elinkeinoministeriö. Toteutuksesta vastaa Väestörekisterikeskuksen palveluarkkitehtuuriyksikkö. Kehittämiseen osallistuvat myös Valtiokonttorin Suomi.fi-toimitus ja KEHA-keskuksen Yrityssuomi.fi-toimitus sekä valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori.

Tutustu kehitysversioon

 

Beta.suomi.fin viranomaisen näkymä nyt avoinna!

Suomi.fin kehitysversiossa on avattu nyt myös viranomaisen näkymä, beta.suomi.fi/viranomaiselle. Sen tarkoituksena on helpottaa eri viranomaisorganisaatioissa työskentelevien työtä kokoamalla keskeiset julkishallinnon yhteiset palvelut, sisällöt ja työkalut yhteen paikkaan. Tavoitteena on myös osaltaan edesauttaa julkishallinnon sisäistä viestintää ja yhteistyötä niin, että tietoa jaetaan yli organisaatiorajojen ja tiedonvaihto on nopeampaa. Tulevaisuudessa on tarkoitus tuoda tunnistautuneelle käyttäjälle näkymään myös personoitua sisältöä ja mahdollisuus oman työnäkymän ja -profiilin luomiseen.

Nyt julkistetussa viranomaisen näkymässä on vain vähän sisältöjä ja toiminnallisuutta, sillä sitä halutaan kehittää yhdessä tulevien käyttäjien kanssa. Viranomaisen näkymän rakenne ja toiminnallisuus noudattelevat jo aiemmin julkaistua kansalaisen näkymää, mutta sisältö on nimenomaan viranomaiselle kohdistettua. Ensimmäisessä beta-versiossa on tuotettu malliksi yksi opas, Työelämän opas. Palvelujen kuvaaminen on käynnissä palvelutietovarannossa ja uusia palveluja tulee mukaan jatkuvasti.

Palautteiden keruu viranomaisen näkymästä käynnistyy tehostetusti syksyllä. Sitä tehdään kansalaisen näkymästä saatujen hyvien kokemusten mukaisesti erilaisin menetelmin − muun muassa keräämällä suoraa palautetta palvelun palautenapin kautta, referenssiryhmissä ja käyttäjäpaneeleissa. Käynnistämme lähiviikkoina niiden henkilöiden rekrytoinnin, joilla olisi halukkuutta olla mukana kehittämässä näkymästä päivittäistä työkalua viranomaisille. Rekrytoitujen kanssa selvitetään millaisia sisältöjä, työkaluja, palveluita ja uutisia he haluavat löytää helposti yhden palvelun ja kirjautumisen kautta.

Viranomaisen näkymän tuotantokäyttö alkaa vuoden 2017 aikana.

Beta.suomi.fi/viranomaiselle

Parhaat palvelut tehdään yhdessä

Kansallista palveluarkkitehtuuriohjelmaa (KaPA) ja siinä toteutettavia digitaalisia palveluja on kutsuttu Suomen suurimmaksi rakennushankkeeksi. Aika osuva vertaus se onkin. Ensimmäinen asiakkaille näkyvä etappi saavutettiin viime joulukuussa, kun kansalaisen näkymän ensimmäinen kehitysversio julkaistiin.

Nyt kesällä vietämme jälleen yhden vaiheen harjakaisia ja tuomme tutustuttavaksi yrityksen näkymän, beta.suomi.fi/yritykselle. Julkistettava kehitysversio on ikään kuin ensimmäinen ehdotus siitä, mitä uusi verkkopalvelu voisi olla. Kun palvelu on julkisesti kokeiltavissa, jokainen voi kertoa kokemuksensa sen toimivuudesta ja tehdä kehitysehdotuksia. Silloin emme ole vain omien arvailujemme varassa, vaan saamme ratkaisuille perusteluja parhailta mahdollisilta asiantuntijoilta eli käyttäjiltä.

Hyvä verkkopalvelu ei varasta kenenkään aikaa

Käytettävyys ja saavutettavuus, palvelumuotoilu ja käyttäjien kuunteleminen sekä osallistaminen sisältyvät lähtökohtaisesti kaikkeen KaPAssa tehtävään työhön.

Verkossa käytettävien palvelujen tulee toimia virheettömästi, olla helppokäyttöisiä ja ohjata käyttäjäänsä vaistonvaraisesti eteenpäin. Kyse ei ole päälle liimatusta koristelusta, vaan mitattavasta ja rahallisen arvon sisältävästä vaatimuksesta. Huonojen järjestelmien parissa kiukuteltu aika on pois jostakin muusta, todennäköisesti tarpeellisemmasta ja tuottavammasta toiminnasta.

Käyttäjäpaneeli varmistaa oikean suunnan

Paneudumme huolella käytettävyystesteihin, spontaanin palautteen analysointiin ja järjestelmälliseen käyttäjien kuunteluun. Beta-versioiden julkaiseminen on yksi väline yhteiskehittämisessä. Hiljattain on aloittanut kansalaisen ja yrityksen näkymille yhteinen käyttäjäpaneeli. Noin 50 hengen ryhmässä on kattava edustus eri-ikäisiä, eri taustaisia ja eri puolilla Suomea asuvia ihmisiä. Noin puolet tästä joukosta on mukana jollakin tavoin yritysnäkökulmalla. Käyttäjäpaneeli työskentelee omassa verkkotyötilassaan, jossa käydään keskusteluja, arvioidaan ja vertaillaan vaihtoehtoisia toteutustapoja.

Käyttäjäpaneelityön tavoitteena on varmistaa tulevien palvelujen toimivuus, ymmärrettävyys ja hyödyllisyys sekä antaa meille visioita jatkokehityksen suunnasta. Uskon, että juuri käyttäjäpaneeli on jatkossa keskeisin vuorovaikutusfoorumi asiakkaiden suuntaan. On tärkeää, että olemme yhteydessä käyttäjiin riittävän varhain. On toki hyödyllistä kuulla mielipiteitä tehdyistä ratkaisuista ja saada näin suuntaa korjausliikkeille. Vieläkin tärkeämpää on kuitenkin päästä perille tarpeista ja toiveista jo ennen kuin mitään on varsinaisesti suunniteltukaan.

Myös kumppaniverkosto mukana

Vaikka asiakas onkin ykkönen, haluamme tunnistaa myös kumppaniverkoston tarpeita. Hyödyllinen palvelu kannustaa myös muita organisaatioita ohjaamaan asiakkaitaan sen käyttäjiksi.

Tämän varmistamiseksi meillä on erilaisia referenssiryhmiä, joissa muut kuin palvelujen loppukäyttäjät saavat tietoa kehitystyöstä, sen vaiheista ja voivat osallistua kehittämiseen. Myös yrityksen palvelunäkymää varten olemme koonneet oman referenssiryhmän.

Virkamiehen happotesti

Asiakkaan kohtaaminen avoimessa vuorovaikutuksessa vaatii keskeneräisyyden paljastamista, kovankin kritiikin vastaanottamista, virheiden myöntämistä ja oman rajoittuneisuutensa tunnustamista. Vastalahjaksi voi saada yllättäviä ideoita, tulevaisuutta ennustavia näkemyksiä ja lisäksi mahdollisuuden tutustua erittäin kiinnostaviin ihmisiin.

Uskomme, että yhdessä asiakkaidemme kanssa pääsemme palvelunäkymien kehittämisessä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Työ Suomen suurimmalla rakennustyömaalla jatkuu.

Merja Heinonen

Kirjoittaja on työskennellyt pitkään Yritys-Suomen palvelujen parissa. Nykyisin hän rakentaa digitaalista yhteiskuntaa yrityksen palvelunäkymätyössä. Sydän sykkii asiakkaille ja siilottomalle hallinnolle.

Palvelutietovarannon ensimmäisen version julkaisu lähenee

Palvelutietovarannon (PTV) kehittäminen edistyy ja version 1.0 julkaisu lähenee. Kuluneen talven ja kevään aikana kehittäminen on edennyt vuoden alussa asetetussa aikataulussa hyvin. Samoin kesälomakauden jälkeen alkavia laajempia käyttöönottoja on valmisteltu.

Olemme PTV:n pilottiorganisaatioiden kanssa tuottaneet tietomallin mukaisia palvelukuvauksia ja julkaisseet tietosisältöjä Suomi.fi-palvelunäkymien konseptin mukaisesti beta.suomi.fihin. Pilottien kanssa tehdyistä kokeiluista on saatu todella arvokasta palautetta, jonka perusteella esimerkiksi tietomallia on tarkasteltu uudelleen ja on pohdittu tietosisältöjen tuottamiseen liittyviä yksityiskohtia. Tämän tyyppiset iterointikierrokset ovat auttaneet kehittämään parempaa PTV:tä. Kokeilut, yritykset, erehdykset ja onnistumiset ovat tärkeitä niin kehittämisen kuin käyttöönottojen näkökulmasta. Käyttäjien (esim. kunnat, virastot) osallistaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa niin kehittämiseen kuin käyttöönottoihin ennaltaehkäisee yllätyksiä, joita tuotteen pimittäminen varsinaiseen käyttöönottoon saattaisi tuottaa.

Varsinaiset käyttöönotot käynnistyvät kesälomakauden jälkeen ensin manuaalisina tietojen tallennuksina ja myöhemmin rajapinnan kautta koneellisesti. Olemme kevään aikana valmistelleet käyttöönottoja. Meillä on yli 250 kunnasta nimetty yhteyshenkilö PTV:n käyttöönottoon, samoin valtiosektori on katettu hyvin. Olemme pitkin kevättä pitäneet koulutuksia ja kyselytunteja eri teemoihin liittyen ja ohjeistaneet käyttäjäorganisaatioita valmistelemaan käyttöönottoja (lisätietoja PTV-koulutuksista). Monien organisaatioiden kanssa olemme pitäneet myös työpajoja tietojen tuottamisesta ja rajapintoihin liittyvistä kysymyksistä.

Tällä viikolla PTV:n kehitystiimi piti demo-tilaisuuden PTV:n minimiversion käyttöliittymästä (PTV V1.0). Demo lähetettiin reaaliajassa Periscopessa. Demossa näytettiin, miltä PTV:n käyttöliittymä näyttää ja miten palvelutietoja lisätään PTV:hen. Palvelu kehittyy ja seuraavassa demossa pitäisi olla jo edistyneempi versio PTV:stä. Viestimme seuraavista demoista KaPAn Twitter-tilillä. Pysykäähän kuulolla!

Lisätietoja annette.hotari@vrk.fi ja ptv-tuki@vrk.fi