Tiedote Katsoa hyödyntäville asiointipalveluille: Katso-tunnistautuminen korvataan Suomi.fi-tunnistuksella 2019 loppuun mennessä

Katso-tunnistautuminen poistuu käytöstä 2019 loppuun mennessä ja korvataan Väestörekisterikeskuksen Suomi.fi-tunnistuksella. Tämän vuoksi Katso-tunnistautumista hyödyntävien organisaatioiden on siirryttävä Suomi.fi-tunnistuksen käyttöön. Vuoden 2020 alusta Katso-tunnisteella ei näin ollen voi enää tunnistautua asiointipalveluihin. Katso-tunnisteiden sijasta siirrytään käyttämään vahvaa sähköistä tunnistamista eli käytännössä pankkitunnisteita, mobiilivarmenteita tai varmennekortteja. Ulkomaalaisille käyttäjille tarjotaan uusi tunnistusratkaisu. Julkishallinnon asiointipalvelut voivat jatkossa hyödyntää Suomi.fi-tunnistusta.

Katso-roolit ja -valtuudet poistuvat käytöstä vaiheittain 2020 aikana

Katso-palvelun valtuutustoiminnot korvataan Suomi.fi-valtuuksilla vaiheittain 2020 aikana. Asiointipalvelujen on tämän mahdollistaakseen otettava Valtuudet-palvelu käyttöön vuoden 2019 loppuun mennessä.  Suomi.fi-valtuudet perustuu väestötietojärjestelmästä ja kaupparekisteristä saataviin perustietoihin sekä valtuusrekisterin valtuustietoihin. Palvelun käyttöönotto on mahdollista siten, että myös nykyiset Katso-roolit ovat tarkistettavissa Suomi.fi-valtuuksien kautta niin kauan, kun valtuusrekisteri ei niitä vielä sisällä.

Ne loppukäyttäjäorganisaatiot, joiden edustajatietoja ei löydy edellä mainituista perusrekistereistä, jatkavat Katso-valtuutuksien ja -roolien hallinnointia Katso-palvelussa vuoden 2020 puolella. Tähän asiakasryhmään kuuluvat organisaatiot, joiden edustajaa ei ole rekisteröity kaupparekisteriin, kuten mm. seurakunnat, oppilaitokset, elinkeinoyhtymät, julkiset organisaatiot ja ulkomaalaiset yritykset. Kyseessä on tilapäinen ratkaisu.

Asiakasryhmille, joiden edustustietoja ei löydy perusrekistereistä, Väestörekisterikeskus toteuttaa virkailija-avusteisen rekisteröinnin Valtuudet-palveluun yhteistyössä Verohallinnon kanssa. Virkailija-avusteinen rekisteröinti alkaa vuoden 2020 aikana. Sen käynnistymisen tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.

Katso-palvelua hyödyntävät asiointipalvelut tiedottavat loppukäyttäjiään ja asiakkaitaan palvelunsa muutoksista sekä aikataulusta erikseen. Asiointipalveluiden on ohjeistettava asiakkaitaan tekemään tarvittavat valtuudet Suomi.fi-valtuudet -palvelussa heti kun Valtuudet-palvelu tämän mahdollistaa.

Verohallinto sekä ulkomaalaiset henkilöt ja yritykset poikkeuksia

Verohallinnon palveluissa Katso-tunnistus ja -valtuutukset jatkuvat nykyisellään 2020 vuoden puolella.

Lisäksi ulkomaalaiset henkilöt ja yritykset jatkavat Katso-tunnisteella tunnistautumista asiointipalveluissa sekä Katso-roolien ja -valtuuksien hallinnointia Katso-palvelussa vuoden 2020 puolelle, kunnes korvaavat ratkaisut otetaan käyttöön. Asiointipalveluille, jotka ovat ilmoittaneet tarvitsevansa ulkomaalaisten tunnistamista, tiedotetaan uuden ratkaisun käyttöönotosta.

 

Lisätietoa

organisaatiopalvelut@vrk.fi

Tilannekatsaus Suomi.fi-valtuuksien kehittämiseen

Virkailijatoimintojen kehittäminen prototyyppivaiheessa

Virkailijatoiminnoista kehitettiin viime syksyn sidosryhmähaastatteluiden ja -työpajojen tuloksena ensimmäinen prototyyppi, joka esiteltiin 17.1. palvelumuotoiluun osallistuneille organisaatioille järjestetyssä työpajassa. Tällä hetkellä ollaan valmistelemassa prototyypin toista versiota saatujen kommenttien perusteella. Uusi versio esitellään 8.3. järjestettävässä sidosryhmätyöpajassa. Helmikuun aikana on saatu käyntiin myös itse varsinainen kehitystyö (”koodaaminen”) sekä myös käyttöönotto- ja asiakasprosessien valmistelu. Valtuudet-palvelun virkailijatoiminnot on tarkoitus julkaista asiakaspalveluiden hyödynnettäväksi kesäkuun lopussa.

Virkailijatoimintojen avulla mahdollistetaan sähköinen valtuuttaminen ja toisen puolesta asiointi useille tahoille, jotka ovat tällä hetkellä syystä tai toisesta niiden ulkopuolella. Näitä ovat mm. organisaatiot, joiden edustajaa ei ole rekisteröity kaupparekisteriin: esim. seurakunnat, oppilaitokset, elinkeinoyhtymät, kuolinpesät, julkiset organisaatiot ja ulkomaiset yritykset. Lisäksi toiminnon avulla sähköisten valtuuksien piiriin pääsevät henkilöt, joilla ei ole verkkopankkitunnuksia tai eivät muutoin pysty käyttämään sähköisiä välineitä.

Useamman vahvistajan valtakirjat laajentavat valtuuttamisen soveltamismahdollisuuksia

Useamman vahvistajan henkilövaltakirjan avulla mahdollistetaan sähköinen puolesta asiointi tilanteissa, joissa vaaditaan molempien vanhempien hyväksyntä toimia huollettavansa puolesta. Kyseinen ominaisuus soveltuu esimerkiksi käyttötapaukseen, jossa molempien huoltajien täytyy vahvistaa toisilleen valtakirja esim. huolettavan pankkiasiointiin liittyen. Tämä ominaisuus on tällä hetkellä palvelumuotoilussa ja julkaisua tavoitellaan toisen vuosineljänneksen alkuun.

Useamman vahvistajan yritysvaltakirja tuo sähköisen valtuuttamisen piiriin yritykset, joissa ei ole mahdollistettu yksinedustamista. Ominaisuuden avulla yrityksen myöntämän valtuuden vahvistajiksi voidaan määritellä yrityksen nimenkirjoituslausekkeen osoittama määrä vahvistajia tai jopa koko yrityksen hallitus. Tämä ominaisuus on tällä hetkellä konseptisuunnittelussa ja julkaisua tavoitellaan tämän vuoden kolmannelle neljännekselle.

Yhdistykset Suomi.fi-valtuuksien piiriin uuden yhdistysrekisterin myötä

Myös yhdistysten nimissä on tulevaisuudessa mahdollista tehdä sähköinen valtuutus itsepalveluna samaan tapaan kuin esimerkiksi suurimman osan osakeyhtiöiden osalta voidaan tehdä jo nyt. Patentti- ja rekisterihallitus on tulevana kesänä julkaisemassa uuden yhdistysrekisterin, jossa on huomioitu myös Suomi.fi-valtuuksien tarpeet. Kehitystyö uuden rekisterin liittämiseksi Suomi.fi-valtuuksien taustarekisteriksi pääsee käyntiin heti, kun yhdistysrekisterin kehitysympäristö valmistuu, arviolta toukokuussa. Asiointipalveluille uudistus tavoitellaan julkaistavan tarjolle tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä.

Lisätietoa

valtuudet-kayttoonotot@vrk.fi

Porin kaupunki paransi Wilmaa Väestörekisterikeskuksen palveluiden avulla

Osana suurta uudistushanketta Porin kaupunki integroi Väestörekisterikeskuksen palveluita osaksi oppilashallintajärjestelmä Primusta. Hankkeen tuloksena tietoturva parantui, käytettävyys suoraviivaistui ja oppilashallintajärjestelmän ylläpito helpottui.

Porin kaupunki on integroinut Suomi.fi-valtuudet osaksi Primus-oppilashallintojärjestelmäänsä. Osana hanketta järjestelmään integroitiin sekä Suomi.fi-valtuudet ja -tunnistus että Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmäkysely. Porin kaupungin oppilaille, vanhemmille ja opettajille hankkeen saavutuksen näkyvät Wilma-palvelun kautta, jonka taustalla Primus pyörii.

Hankkeella lähdettiin ratkaisemaan muun muassa oppilaiden tietoturvaan liittyviä ongelmia. Kuinka esimerkiksi varmistua, että Wilmaan kirjautuvalla vanhemmalla on oikeasti oikeus nähdä huollettavansa tiedot ja asioida tämän puolesta?

-Tarvitsimme järjestelmään tiedot oppilaiden huoltajista ja mahdollisuuden tarkastaa huoltajien valtuudet asioida lapsensa puolesta, kertovat Kaija Laurila ja Bettina Nirhamo Porin kaupungilta.

-On oleellisen tärkeää tietää, että palvelua käyttävällä on oikeus toimia lapsensa puolesta.

Kun käyttäjä kirjautuu Wilmaan vahvalla Suomi.fi-tunnistuksella, kirjautujan tiedot tarkistetaan myös väestötietojärjestelmästä. Suomi.fi-valtuuksien avulla palvelun on mahdollista tarkistaa perusrekistereistä esimerkiksi huoltajuustiedot — vaikkapa sen, että vanhemmalla on oikeasti oikeus asioida huollettavansa puolesta. Pori otti käyttöönsä myös Väestörekisterikeskuksen tarjoaman väestötietojärjestelmäkyselyn, jonka avulla oppilashallintajärjestelmässä on aina ajantasaiset, väestötietojärjestelmästä saadut tiedot oppilaista.

Väestörekisterikeskuksen palveluilla hyötyjä sekä viranomaisille että käyttäjille

Suomi.fi-palveluilla haluttiin suoraviivaistaa Wilman käyttöä ja parantaa tietoturvaa, Porin kaupungilta kerrotaan. Hyötyjä hankkeella onkin monia.

Suomi.fi-valtuuksien tarjoama tietoturva oli välttämätön osa koko suurempaa hanketta ja sen onnistumista, Porin kaupungilta todetaan.

Valtuuksien lisäksi hankkeessa otettiin käyttöön Väestörekisterikeskuksen VTJ-kysely. Nyt oppilaiden tiedot ovat tietojärjestelmissä aina ajan tasalla.

-Suomi.fi-palvelut ja väestötietojärjestelmän tiedot integroimalla saamme ajantasaista tietoa sekä oppilaista että heidän huoltajistaan. Nyt tiedot pysyvät ajan tasalla myös ulkopaikkakuntalaisten osalta.

Hyvään tulokseen hyvällä yhteistyöllä

Nirhamo ja Laurila kehuvat Väestörekisterikeskuksen tukea ja positiivista yhteistyöasennetta. Risujakin Porista annetaan. Yhteyshenkilöitä VRK:lla oli turhan monta, kun suuressa hankkeessa asiat kuuluivat monelle eri taholle. Tähän Väestörekisterikeskuksella onkin tartuttu: asiakaspalvelua on tehostettu järjestelemällä yksiköiden vastuujakoa uusiksi.

Lopputulokseen Porissa ollaan kuitenkin tyytyväisiä.

-Pääsimme tavoitteeseen: Wilma-palvelun käytettävyys parani, kun hankalan avainkoodin käyttö sisäänkirjautumisessa päättyi ja VTJ-kyselyn avulla kaikista oppilaista tulee nyt ajantasaiset tiedot suoraan järjestelmään. Huoltajuustiedotkin päivittyvät Valtuuksien avulla, Nirhamo ja Laurila toteavat.

-Tässä projektissa saatiin luotua muiden Wilma-hyödyntäjien tuleville Suomi.fi-integraatioille malli, joka tulee nopeuttamaan huomattavasti tulevia käyttöönottoprojekteja. Tämä on hieno, konkreettinen esimerkki miten Suomi.fi -palveluilla saadaan aikaiseksi selkeää lisäarvoa loppukäyttäjille, kehuu Suomi.fi-valtuuksien palveluomistaja Risto Ollikainen.

Eläketurvakeskus hyödyntää Suomi.fi-palveluita järjestelmäkehityksessään

Eläketurvakeskus on ottanut syksyllä käyttöön Suomi.fi-valtuudet ja Suomi.fi-viestit. Keskeinen motivaatio on asiakaskeskeinen ajattelu. ”Asiakkaille asiointi on helpompaa, kun tuttu ja turvallinen Suomi.fi-palvelu on käytössä useiden organisaation palveluissa”, taustoittaa Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Virpi Rautiainen.

Eläketurvakeskuksen uusi, Suomi.fi-valtuuksilla ryyditetty eETK-asiointipalvelu otettiin käyttöön elokuussa. Sieltä henkilöasiakas tai hänen valtuuttamansa taho voi ensimmäisessä vaiheessa tarkistaa Eläketurvakeskuksessa vireillä olevan asiansa tilan. Palvelun seuraavissa versioissa eETK:ssa voi myös hakea palvelua ja muokata tietoja. Syyskuussa Eläketurvakeskus otti käyttöön myös Suomi.fi-viestit henkilöasiakkaiden viestintäkanavana.

Virpi Rautiainen kertoo, että Eläketurvakeskus on linjannut jo aiemmin omassa palvelukonseptissaan, että Suomi.fi-palveluita hyödynnetään järjestelmäkehityksessä. ”Päätimme, että emme itse ryhdy rakentamaan vastaavia ominaisuuksia.” Yhtenä johtoajatuksena oli se, että Suomi.fi-palvelut tulevat suomalaisille tutuiksi, kun julkishallinto ottaa ne laajasti käyttöön. ”Toki meitä motivoi myös se, että Suomi.fi-palvelut ovat käyttäjille maksuttomia.”

Eläketurvakeskus on työeläkealan asiantuntijaorganisaatio, ja yleensä yritys- ja henkilöasiakkaat asioivat omien eläkelaitostensa kanssa. Tietyt tehtävät on kuitenkin keskitetty Eläketurvakeskukseen. Se myöntää suomalaisten yritysten ulkomailla toimivien työntekijöiden A1-todistuksen, joka mahdollistaa pysymisen Suomen sosiaaliturvan piirissä. Sen vastuulla on valvoa, että työnantajilla ja yrittäjillä on lakisääteiset työeläkevakuutukset kunnossa. Lisäksi se toimii kansainvälisenä yhdyslaitoksena, joka välittää eläkehakemukset ulkomaille.

Valtuudet-palveluun luotiin valtuuskoodit eläkealalle

Eläketurvakeskus otti käyttöön Valtuudet-palvelun kahdessa vaiheessa. Elokuussa yrityksen tai henkilön puolesta asiointi pohjautui kaupparekisteriin ja väestötietojärjestelmään, sillä eläkealalle soveltuvia valtuuskoodeja ei Valtuudet-palvelusta löytynyt. Perusrekisterit tekevät toisen puolesta asioinnin mahdolliseksi kuitenkin vain alaikäisen lapsen vanhemmalle tai yrityksen nimenkirjoitusoikeudet omaavalle henkilölle.

Jotta henkilö- tai yritysasiakas voi jatkossa valtuuttaa valitsemansa henkilön asioimaan puolestaan eETK:ssa, tuli Eläketurvakeskuksen siis ensin määritellä eläkealalle omat valtuuskoodit. Tavoitteena oli mahdollisimman kattava määrittely, jotta koodeja voisi soveltaa laajasti. ”Valtuuksia kun ei voi ylittää, mutta suppeammin niitä voi käyttää”, huomauttaa Rautiainen.

Syyskuussa otettiin käyttöön kolme uutta valtuuskoodia: työeläkevakuutusasioiden ja eläkeasioiden hoito sekä ulkomailla työskentelyyn liittyvän sosiaaliturva-asian hoitaminen. Nyt esimerkiksi eläkkeenhakija voi valtuuttaa toisen henkilön katsomaan eETK:sta ulkomaille lähetetyn eläkehakemuksen käsittelytilanteen. Tai ulkomaille työntekijöitä työskentelemään lähtevä yritys myöntää asioiden hoitajalleen valtuuden tarkistaa A1-hakemustensa tilanteen. Samoin yrittäjä tai yritys voi valtuuttaa tilitoimiston tai muun kumppaninsa katsomaan, missä vaiheessa on asiakkaan vakuutusvalvonnan käsittely.

Uusien valtuuskoodien määrittelyyn kannattaa varata kalenteriaikaa

Uusien valtuuskoodien sisältöjä työstettiin yhteistyössä työeläkealan eri toimijoiden kanssa. Eläkeasian hoitamisen valtuuskoodin käsittelyyn osallistui myös Kela.

Uusien valtuuskoodien määrittely Valtuus-palveluun oli Rautiaisen mukaan palvelun käyttöönoton pitkäkestoisin vaihe. ”Niiden yhteiseen käsittelyyn kannattaa varata reippaasti kalenteriaikaa, varsinkin jos palveluita tarjoaa useampi taho”, hän suosittelee.

Maaliskuussa aloitettu määrittelytyö saatiin valmiiksi kesäkuun lopulla. Luonnosversioita käsiteltiin myös Väestörekisterikeskuksen kanssa, mutta pieniä täsmennyksiä koodeihin tehtiin vielä kesäkuun lopulla. Palvelun testaukseen ja käyttöönottoon päästiin siten hieman tavoiteltua aikataulua myöhemmin.

Laaja yhteistyö tuotti kuitenkin tulosta – nyt valtuuskoodien sisältö on eläkealalla yhdessä hyväksytty ja siten jatkossa useamman toimijan hyödynnettävissä.

Valtuudet-palvelun tekninen käyttöönotto ei sen sijaan ollut Rautiaisen mukaan iso työ. Eläketurvakeskus käyttää rajapintaratkaisuna WebAPI-liittymää. ”Sen teknisessä toteutustyössä ei puhuta monestakaan työpäivästä. Suurin työ liittyi testaamiseen ja testitapausten käsittelyyn ja tarkistamiseen.”

Eläketurvakeskuksen henkilöasiakkaiden ensisijainen viestintäkanava on Suomi.fi-viestit

Syksyllä Eläketurvakeskus otti käyttöön myös Viestit-palvelun. Suomi.fi-viestien käyttöön ohjataan vahvasti Eläketurvakeskuksen kaikessa henkilöasiakkaan ohjeistuksessa.

Suomi.fi-viestit tulevat suoraan työjonoon Eläketurvakeskuksen käsittelijöille. ”Se on hyvä kanava tietoturvan ja vahvan tunnistautumisen vuoksi. Tiedämme, keneltä viesti tulee ja kuka viestin saa, kun vastaamme. Voimme olla varmoja, että kanavaa voi käyttää luottamuksellisten työeläkeasioiden lähettämiseen”, Rautiainen toteaa. ”On myös hyvä, että esimerkiksi lähetetyn työntekijän A1-todistukseen liittyviä asioita voi hoitaa digitaalisesti missä päin maailmaa hyvänsä.”

Muutama mutka matkalla Suomi.fi-viestien käyttöönotossa tosin oli, joten käyttöönotto viivästyi suunnitellusta. Kaikkia Eläketurvakeskuksen toivomia ominaisuuksia ei ensivaiheessa ollut käytössä. Erityisesti odotellaan Viestit-palvelun laajentumista yritysasiakkaisiin sekä mahdollisuutta lähettää viestit myös postitse.

Suomi.fi-viestien tulostusominaisuus otetaan käyttöön loppuvuodesta. Se laajentaa Viestit-palvelun käyttöä ja helpottaa käsittelijän työtä Eläketurvakeskuksessa. ”Nyt voimme käyttää palvelua vain digitaalisesti vastaanotettaviin viesteihin. Kun tulostusominaisuus otetaan käyttöön, voimme lähettää kaikki ratkaisut, päätökset, lisätietopyynnöt ja infokirjeet Suomi.fin kautta. Asiakas saa viestin toiveensa mukaan joko digitaalisesti tai postitse.”

Tärkeä ominaisuus Eläketurvakeskukselle on myös Suomi.fi-viestien lähettäminen yrityksille. Loppuvuoden aikana Suomi.fi-viestit avataan pienyrityksille. Ensi vuoden puolella ominaisuutta laajennetaan koskemaan myös suurempia yrityksiä.

 

 

 

 

 

Suomi.fi-valtuuksia on jatkossa mahdollisuus kohdentaa ja rajata tarkemmin

Suomi.fi-valtuudet on julkaissut 23.10 uuden ominaisuuden, jonka avulla valtuuttaja voi rajata antamaansa valtuutta yksilöllisemmin.  Näin esimerkiksi yritys voisi jatkossa rajata, ketkä työntekijät hoitavat palkkatietojen ilmoittamisen yrityksen eri aliorganisaatioiden puolesta.  Tällöin annettavan valtuuden rajaustarkenteena käytettäisiin yrityksen omia aliorganisaatiotunnisteita, esimerkiksi yrityksen tytärorganisaatioiden tunnuksia tai yrityksen osastotunnuksia.

Myös asiamiehinä toimivat yritykset kuten tilitoimistot voivat rajaustarkenteen avulla jatkossa kohdentaa asiakasyrityksiltään saamiaan valtuuksia tietyille työntekijöilleen. Valtuuden tarkenteena olisi tässä tapauksessa asiakastunnus, esimerkiksi y-tunnus.

Rajaustarkenteita voivat olla myös esimerkiksi kiinteistönumero, tilinumero, diaarinumero tai rekisterinumero, riippuen siitä mikä tarkennusmahdollisuus on valtuuden toimivallan ilmaisevaan valtuuskoodiin avattu.

Kuinka rajaustarkenteita käytetään

Rajaustarkenteen arvo syötetään vapaamuotoisesti valtuuskoodin lisätietoihin, oikeaan tarkennekenttään. Tarkentaminen on mahdollista vain tietynlaisia valtuuksia antaessasi. Ensimmäisessä vaiheessa rajaustarkenteita voi antaa vain verohallinnon asiointipalveluissa käytettäville valtuuskoodeille.

Saat tarkemmat ohjeet rajaustarkenteen käyttöön suoraan käyttämästäsi asiointipalvelusta, mikäli rajaustarkenteet huomioidaan siellä. Suomi.fi-verkkopalvelun ohjeet-sivustoilla julkaistaan lisäksi yleisluontoisia ohjeita rajaustarkenteiden käytöstä. Suomi.fi-ohjeet uudistuvat 30.10.

 

Uusia ominaisuuksia Suomi.fi-valtuuksissa

Henkilön valtuutuspyynnöistä lähtee jatkossa heräteviesti valtuuttajalle. Suomi.fi-valtuuksien yritysvaltuuttaminen laajenee. Yrityksen puolesta asiointi tarkistaa jatkossa taustatiedot myös konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä.  Uutta on myös järjestelmien tekemät valtuuskyselyt. 

Henkilön valtuuspyynnöstä heräteviesti valtuuttajalle

Henkilön tekemästä valtuuspyynnöstä on nyt mahdollisuus lähettää heräteviesti.– Kun henkilö tekee valtuuspyynnön Suomi.fi-valtuuksissa toiselle henkilölle, lähtee tästä heräteviesti pyynnön hyväksyjän Suomi.fi-viestit asiointitilille. Saapuneessa heräteviestissä on ohjeet, kuinka toimia valtuuspyynnön hyväksymiseksi tai hylkäämiseksi, kertoo Suomi.fi-valtuuksien palveluomistaja Risto Ollikainen. Heräteviesti valtuuspyynnöistä toteutetaan myöhemmin myös yrityskäyttäjäjille.

Suomi.fi-valtuuksien yritysvaltuuttaminen laajenee: yrityksen yksijäsenisen hallituksen jäsen voi nyt valtuuttaa

Suomi.fi-valtuuksien yritysvaltuuttamisen mahdollisuudet laajenevat. Jatkossa valtuuden voi antaa myös sellaisten yritysten nimissä, joilla kaupparekisterissä on yhtiön osalta hallituksessa vain yksi varsinainen jäsen ja yhtiöjärjestyksen mukaan yritystä edustaa hallitus. Yritys voi valtuuttaa esimerkiksi tilitoimiston toimimaan puolestaan Valtuuksia hyödyntävissä sähköisissä asiointipalveluissa. Täyden listauksen palveluista löydät tältä Suomi.fi-verkkopalvelun sivulta.

Valtuuttamismahdollisuudet laajenevat, koska Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palveluun on tehty uuden toiminnallisuuteen mahdollistava muutos. Suomi.fi-valtuudet tarkistaa oikeuden valtuuttaa Virre-palvelun kautta.

-Hienoa, että yritysvaltuuttamisen mahdollisuudet laajenevat näin, toteaa Risto Ollikainen.

Yrityksen puolesta asiointi tarkistaa tiedot myös konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä 

Yrityksen puolesta asiointiin on lisätty uusi perusrekisteri rikastamaan taustatarkistuksia.

Oikeusrekisterikeskuksen konkurssi- ja yrityssaneerausrekisterin (RTJ-rekisteri) liittäminen Suomi.fi-valtuuksiin laajentaa henkilöiden liiketoimintakieltotietojen ja yritysten konkurssitietojen kattavuutta valtuustarkistuksissa.

Yrityksen puolesta asioinnin rajoittaminen liiketoimintakiellossa olevan henkilön osalta tai konkurssissa olevan yrityksen osalta on asiointipalveluille valinnainen ominaisuus. Tarkistava organisaatio voi siis päättää, hyväksyykö asioinnin, vaikka yrityksen puolesta asioiva henkilö olisi liiketoimintakiellossa tai yritys konkurssissa.

Rajapinnat järjestelmien tekemiin valtuuskyselyihin

Suomi.fi-valtuudet mahdollistavat nyt myös järjestelmien tekemät valtuuskyselyt.

-Valtuudet -palveluun on lisätty kaksi uutta rajapintaa, jotka mahdollistavat valtuuskyselyn lähettämisen taustalla automaattisesti ilman, että kukaan henkilö on varsinaisesti asioimassa henkilön tai yrityksen  puolesta, kertoo Ollikainen.

Asiointijärjestelmä voi esimerkiksi tarkistaa, onko yrityksellä A edelleen voimassa oleva valtuus yritykseltä B tai henkilöltä X, ennen kuin toimenpide (esim. päämieheen liittyvien tietojen lähetys asiamiehelle) voidaan toteuttaa.

Lisätietoja

Risto Ollikainen, ext.etunimi.sukunimi@vrk.fi

Uusi rajapinta mahdollistaa Suomi.fi-valtuuksien tarkistamisen myös asiointipisteessä paikan päällä

Suomi.fi-valtuuksiin on toteutettu uusi valtuustarkistusrajapinta, jota voi soveltaa erityisesti viranomaisen tai muun organisaation fyysisessä palvelupisteessä tapahtuvaan puolesta-asiointiin. Uuden rajapinnan avulla on mahdollista tarkistaa paikan päällä palvelupisteessä sähköisesti, onko henkilöllä riittävät valtuudet edustaa toista henkilöä. Paperisen valtakirjan sijaan puolesta-asioijalla olisi siis valtuuttajalta saatu sähköinen valtuus Väestörekisterikeskuksen ylläpitämässä valtuusrekisterissä. Vastaavasti palvelupisteessä asioivan huoltajan puolesta-asiointioikeus voidaan tarkistaa samalla rajapinnalla.

”Uuden rajapinnan tuomat mahdollisuudet ovat suuret”, kertoo Suomi.fi-valtuuksien palveluomistaja Risto Ollikainen.
”Ominaisuus voisi mahdollistaa tulevaisuudessa esimerkiksi sen, että henkilön sukulainen voisi noutaa hänen lääkkeitään apteekista ilman, että tällä on mukanaan henkilön lääkemääräystä, KELA -korttia tai paperista valtakirjaa”.

Valtuudet-palvelun voivat ottaa käyttöön niin julkiset kuin yksityisetkin organisaatiot. Suomi.fi-valtuudet parantaa sähköisten asiointipalveluiden asiakaskokemusta tarjoamalla mahdollisuuden vaivattomaan toisen puolesta asiointiin. Palvelun avulla voidaan tarkistaa puolesta asioivan henkilön asiointioikeuden suoraan olemassa olevista perusrekistereistä ja tarjoaa tarkistuksen tuloksen asiointipalveluille reaaliaikaisesti. Ohjeet palvelun käyttöönottoon löydät osoitteesta https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/valtuudet/.

Lisätiedot

Risto Ollikainen, Väestörekisterikeskus, ext.etunimi.sukunimi@vrk.fi

Verohallinto ottaa käyttöön Suomi.fi-valtuudet

Verohallinto ottaa marraskuun 2018 alussa käyttöön Suomi.fi-valtuudet veroasioinnissa. Valtuuksia voivat käyttää jatkossa sekä henkilöasiakkaat että yritysasiakkaat.

Valtuutuksia voi tehdä Suomi.fi:n Valtuudet-palvelussa 15.5.2018 alkaen, mutta valtuudet toimivat Verohallinnon asiointikanavissa vasta 1.11.2018 alkaen. Verkkopalvelussa henkilö tai yritys voi valtuuttaa toisen henkilön tai toisen yrityksen hoitamaan veroasioita puolestaan. Palvelussa voi myös pyytää valtuutusta toiselta henkilöltä tai yritykseltä ja hallinnoida valtuutuksia keskitetysti.

Kun valtuutetulle on myönnetty Suomi.fi-valtuus veroasioiden hoitamiseen, hän voi kirjautua Verohallinnon verkkopalveluun henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksillaan, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Valtuus astuu voimaan heti, kun molemmat osapuolet ovat hyväksyneet sen.

Lue lisää Valtuudet-palvelusta Suomi.fissä.

Kaksi erilaista veroasioinnin valtuutta

Veroasioiden hoitamiseen on olemassa kaksi valtuutta: veroasioiden hoito ja veroilmoittaminen.

Veroasioiden hoito oikeuttaa valtuutetun hoitamaan kaikkia veroasioita valtuuttajan puolesta kaikissa Verohallinnon asiointikanavissa.

Veroilmoittaminen-valtuutuksella asianhoitaja voi antaa vain veroilmoituksia ja muita veroasioiden hoitoon liittyviä ilmoituksia valtuuttajan puolesta. Valtuutusta ei voi käyttää kaikissa asiointikanavissa, esimerkiksi OmaVero-palvelussa.

Liikkeen- tai ammatinharjoittajien annettava valtuus ennen marraskuuta

Liikkeen- tai ammatinharjoittajat ja heidän asianhoitajansa eivät voi asioida OmaVerossa Katso-tunnuksilla 1.11.2018 jälkeen. Jotta yrittäjän veroasioiden hoitaminen sujuu ilman keskeytyksiä, liikkeen- tai ammatinharjoittajan pitää antaa kirjanpitäjälleen Suomi.fi-valtuus ennen marraskuuta.

Katso-tunniste jää käyttöön siirtymäajaksi

Katso-palvelu jää käyttöön siirtymäajaksi Suomi.fi-valtuuksien rinnalle. Osakeyhtiöt, asunto-osakeyhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja avoimet yhtiöt voivat jatkaa asiointia Verohallinnon asiointikanavissa Katso-tunnisteen avulla vuoden 2019 loppuun saakka. Myös yhtymät, kuolinpesät, yhteisetuudet, säätiöt, yhdistykset, ulkomaalaiset ja julkiset toimijat ja niiden asianhoitajat käyttävät veroasiointiin jatkossakin Katso-tunnistetta.

Valtuudet-palvelusta vastaa Väestörekisterikeskus. Kansalaiset saavat lisätietoa valtuuksista Kansalaisneuvonnasta. Yritysasiakkaille on erillinen Yritys-Suomi-puhelinpalvelu.

Lisätietoja medialle:

ylitarkastaja Miika Halonen, Vero, 029 513 5320 tai yritysverotuksen mediapuhelin, 029 512 5201

Oulun kaupungin Omahoito-palvelu Suomi.fi-valtuuksien käyttäjäksi – sähköisestä asioinnista helpompaa ja luotettavampaa

Oulun kaupungin Omahoito-palvelussa otettiin käyttöön Suomi.fi-valtuudet ja helpotettiin näin oululaisten sähköistä asiointia terveydenhuollon asioissa. Oulun kaupungin kehittämiskoordinaattori Riikka Hirvasniemen mukaan notkealle ja asiointia helpottavalle ratkaisulle on ollut kysyntää kaupungin nopeasti muuttuvan väestöpohjan vuoksi.

–Oulun keski-ikä on nuori ja täällä asuu paljon lapsiperheitä, mutta toisaalta myös ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti. Tärkeät asiakasryhmät ovat jääneet sähköisen asioinnin ulkopuolelle.

Valtuuksien avulla Omahoidossa aikuinen voikin nyt asioida alle 10-vuotiaan huollettavansa puolesta: muun muassa varata aikoja, katsella laboratoriotuloksia ja täyttää terveyskorttia. Oikeus asioida lapsen puolesta tarkistetaan Valtuuksien avulla väestötietojärjestelmästä. Henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön asioimaan puolestaan ja esimerkiksi katselemaan laboratoriotuloksia, seurata INR-arvoja ja vaihtaa terveysasemaa. Sähköinen valtuus luodaan Suomi.fi-verkkopalvelussa ja se tallennetaan uuteen valtuusrekisteriin.

Tarve helpommalle sähköiselle asioinnille on tullut selväksi asiakkailta tulleessa palautteessa, Hirvasniemi kertoo.

–Asiakkailta tullut paljon toiveita tämän suhteen esim. omaishoitajilta ja lasten vanhemmilta.

Hirvasniemen mukaan projekti onnistui kokonaisuudessaan hyvin, mitä auttoi sujuva yhteistyö Väestörekisterikeskuksen kanssa.

–Projekti aloitettiin toukokuussa 2017 ja oli oikeastaan valmis jo pitkään, odottelimme vain terveydenhuollon valtuuskoodia. Tuotantokäytön aloitimme 9.1, kun samaan aikaan otettiin myös uusi kansalaisen ajanvaraus käyttöön, hän kertoo.

Projektia hidasti Hirvasniemen mukaan se, että terveydenhuollon nyt valmista valtuuskoodia jouduttiin odottamaan. Nyt Omahoito odottaa jo kuumeisesti sosiaalihuollon koodeja, jotta Valtuuksien kattavuutta palvelussa voisi vielä laajentaa.

– Projekti onnistui kokonaisuudessaan hyvin, yhteistyö eri toimijoiden välillä oli helppoa ja toimivaa. Tälle olisi suuri tarve, ja olemme saaneet asiakkailtamme jo paljon palautetta, että tällainen piti saada, Hirvasniemi kertoo.

Käyttöönottoprojektista Väestörekisterikeskuksella vastanneesta Jenni Karrista on hienoa, että Oulun Omahoidon kaltaiset palvelut ovat edelläkävijöinä mahdollistamassa sähköistä puolesta-asiointia terveydenhuollon palveluissa.

–Hyvän yhteistyön lisäksi projektissa oli mukavaa etenkin se, että sai olla mukana tekemässä palvelua, joka helpottaa oululaisten arkea, Karri toteaa. Odotan itsekin innolla jo sosiaalipuolen koodia, jotta palvelusta voidaan saada jopa nykyistäkin kattavampi ja parempi, Karri sanoo.

Katso korvataan Suomi.fi-palveluilla vuoden 2019 loppuun mennessä – tule kuulemaan lisätietoa infotilaisuuksiin

Katso-palvelu poistuu käytöstä vuoden 2019 loppuun mennessä ja korvataan Väestörekisterikeskuksen tuottamilla Suomi.fi-valtuuksilla ja Suomi.fi-tunnistuksella.

Katso-tunnisteiden sijasta siirrytään käyttämään vahvaa sähköistä tunnistamista eli käytännössä pankkitunnisteita, mobiilivarmenteita tai varmennekortteja. Julkishallinnon asiointipalvelut voivat hyödyntää Suomi.fi-tunnistusta, joka mahdollistaa käyttäjän tunnistamisen kaikilla vahvoilla tunnistusvälineillä.

Katso-palvelun valtuustoiminnot korvataan puolestaan Suomi.fi-valtuuksilla. Valtuudet-palvelu perustuu väestötietojärjestelmästä ja kaupparekisteristä saatavaan ajantasaiseen valtuustietoon sekä uuteen valtuusrekisteriin. Palvelun käyttöönotto on mahdollista siten, että myös nykyiset Katso-roolit ovat saatavilla Suomi.fi-valtuuksien kautta niin kauan, kun valtuusrekisteri ei niitä vielä sisällä.

Suomi.fi-palveluiden käyttöönoton suunnittelu kannattaa aloittaa välittömästi

Jotta siirtyminen Suomi.fi-palveluihin onnistuisi mutkattomasti, kannattaa Katsoa hyödyntävissä asiointipalveluissa aloittaa käyttötapauksen kuvaus ja suunnittelu. Pyydämme, että aloitatte toimenpiteet jo nyt:

  1. Tutustukaa Suomi.fi-valtuuksien käyttöönoton ohjeisiin ja täyttäkää liittymislomake sekä kuvatkaa asiointipalvelun käyttötapaus: https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/valtuudet/kayttoonotto/ Käyttötapauskuvauksia hyödynnetään Katso-palvelun korvaavien toimintojen kehityksessä Suomi.fi-palveluissa mm. julkishallinnon organisaatioiden, ulkomaalaisten käyttäjien ja kuolinpesien asiointiin liittyen.
  1. Tutustukaa Suomi.fi-tunnistukseen ja täyttäkää liittymislomake https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/tunnistus/kayttoonotto/

 

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus

Suomi.fi-palvelut järjestävät Katso-palvelun hyödyntäjille helmikuussa kaksi tiedotustilaisuutta tukemaan asiointipalvelun siirron suunnittelua.

torstaina 15.2.2018 klo 9.00 – 12.00

torstaina 1.3.2018 klo 9.00 – 12.00

 

Ohjelma:

Suomi.fi-tunnistuksen käyttöönotto

Suomi.fi-valtuudet käyttöönotto

Asiointipalvelun siirtyminen Katsosta

Siirtymävaiheen käyttö

Katson korvaava kehitystyö

 

Kaksi tilaisuutta ovat saman sisältöiset ja ne järjestetään Väestörekisterikeskuksen tiloissa Helsingissä. Kumpaankin tilaisuuteen mahtuu 20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Tilaisuuteen voi osallistua myös Skype-yhteydellä. Linkki Skype-kokoukseen lähetetään ennen tilaisuuksia.

Voit ilmoittautua tilaisuuteen ja jättää ennakkoon kysymyksiä tästä linkistä: https://response.questback.com/vestrekisterikeskus/suomifikatso

Lisätietoja

Veli-Matti Mykkänen, VRK projektipäällikkö, ext.veli-matti.mykkanen@vrk.fi