Eläketurvakeskus hyödyntää Suomi.fi-palveluita järjestelmäkehityksessään

Eläketurvakeskus on ottanut syksyllä käyttöön Suomi.fi-valtuudet ja Suomi.fi-viestit. Keskeinen motivaatio on asiakaskeskeinen ajattelu. ”Asiakkaille asiointi on helpompaa, kun tuttu ja turvallinen Suomi.fi-palvelu on käytössä useiden organisaation palveluissa”, taustoittaa Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Virpi Rautiainen.

Eläketurvakeskuksen uusi, Suomi.fi-valtuuksilla ryyditetty eETK-asiointipalvelu otettiin käyttöön elokuussa. Sieltä henkilöasiakas tai hänen valtuuttamansa taho voi ensimmäisessä vaiheessa tarkistaa Eläketurvakeskuksessa vireillä olevan asiansa tilan. Palvelun seuraavissa versioissa eETK:ssa voi myös hakea palvelua ja muokata tietoja. Syyskuussa Eläketurvakeskus otti käyttöön myös Suomi.fi-viestit henkilöasiakkaiden viestintäkanavana.

Virpi Rautiainen kertoo, että Eläketurvakeskus on linjannut jo aiemmin omassa palvelukonseptissaan, että Suomi.fi-palveluita hyödynnetään järjestelmäkehityksessä. ”Päätimme, että emme itse ryhdy rakentamaan vastaavia ominaisuuksia.” Yhtenä johtoajatuksena oli se, että Suomi.fi-palvelut tulevat suomalaisille tutuiksi, kun julkishallinto ottaa ne laajasti käyttöön. ”Toki meitä motivoi myös se, että Suomi.fi-palvelut ovat käyttäjille maksuttomia.”

Eläketurvakeskus on työeläkealan asiantuntijaorganisaatio, ja yleensä yritys- ja henkilöasiakkaat asioivat omien eläkelaitostensa kanssa. Tietyt tehtävät on kuitenkin keskitetty Eläketurvakeskukseen. Se myöntää suomalaisten yritysten ulkomailla toimivien työntekijöiden A1-todistuksen, joka mahdollistaa pysymisen Suomen sosiaaliturvan piirissä. Sen vastuulla on valvoa, että työnantajilla ja yrittäjillä on lakisääteiset työeläkevakuutukset kunnossa. Lisäksi se toimii kansainvälisenä yhdyslaitoksena, joka välittää eläkehakemukset ulkomaille.

Valtuudet-palveluun luotiin valtuuskoodit eläkealalle

Eläketurvakeskus otti käyttöön Valtuudet-palvelun kahdessa vaiheessa. Elokuussa yrityksen tai henkilön puolesta asiointi pohjautui kaupparekisteriin ja väestötietojärjestelmään, sillä eläkealalle soveltuvia valtuuskoodeja ei Valtuudet-palvelusta löytynyt. Perusrekisterit tekevät toisen puolesta asioinnin mahdolliseksi kuitenkin vain alaikäisen lapsen vanhemmalle tai yrityksen nimenkirjoitusoikeudet omaavalle henkilölle.

Jotta henkilö- tai yritysasiakas voi jatkossa valtuuttaa valitsemansa henkilön asioimaan puolestaan eETK:ssa, tuli Eläketurvakeskuksen siis ensin määritellä eläkealalle omat valtuuskoodit. Tavoitteena oli mahdollisimman kattava määrittely, jotta koodeja voisi soveltaa laajasti. ”Valtuuksia kun ei voi ylittää, mutta suppeammin niitä voi käyttää”, huomauttaa Rautiainen.

Syyskuussa otettiin käyttöön kolme uutta valtuuskoodia: työeläkevakuutusasioiden ja eläkeasioiden hoito sekä ulkomailla työskentelyyn liittyvän sosiaaliturva-asian hoitaminen. Nyt esimerkiksi eläkkeenhakija voi valtuuttaa toisen henkilön katsomaan eETK:sta ulkomaille lähetetyn eläkehakemuksen käsittelytilanteen. Tai ulkomaille työntekijöitä työskentelemään lähtevä yritys myöntää asioiden hoitajalleen valtuuden tarkistaa A1-hakemustensa tilanteen. Samoin yrittäjä tai yritys voi valtuuttaa tilitoimiston tai muun kumppaninsa katsomaan, missä vaiheessa on asiakkaan vakuutusvalvonnan käsittely.

Uusien valtuuskoodien määrittelyyn kannattaa varata kalenteriaikaa

Uusien valtuuskoodien sisältöjä työstettiin yhteistyössä työeläkealan eri toimijoiden kanssa. Eläkeasian hoitamisen valtuuskoodin käsittelyyn osallistui myös Kela.

Uusien valtuuskoodien määrittely Valtuus-palveluun oli Rautiaisen mukaan palvelun käyttöönoton pitkäkestoisin vaihe. ”Niiden yhteiseen käsittelyyn kannattaa varata reippaasti kalenteriaikaa, varsinkin jos palveluita tarjoaa useampi taho”, hän suosittelee.

Maaliskuussa aloitettu määrittelytyö saatiin valmiiksi kesäkuun lopulla. Luonnosversioita käsiteltiin myös Väestörekisterikeskuksen kanssa, mutta pieniä täsmennyksiä koodeihin tehtiin vielä kesäkuun lopulla. Palvelun testaukseen ja käyttöönottoon päästiin siten hieman tavoiteltua aikataulua myöhemmin.

Laaja yhteistyö tuotti kuitenkin tulosta – nyt valtuuskoodien sisältö on eläkealalla yhdessä hyväksytty ja siten jatkossa useamman toimijan hyödynnettävissä.

Valtuudet-palvelun tekninen käyttöönotto ei sen sijaan ollut Rautiaisen mukaan iso työ. Eläketurvakeskus käyttää rajapintaratkaisuna WebAPI-liittymää. ”Sen teknisessä toteutustyössä ei puhuta monestakaan työpäivästä. Suurin työ liittyi testaamiseen ja testitapausten käsittelyyn ja tarkistamiseen.”

Eläketurvakeskuksen henkilöasiakkaiden ensisijainen viestintäkanava on Suomi.fi-viestit

Syksyllä Eläketurvakeskus otti käyttöön myös Viestit-palvelun. Suomi.fi-viestien käyttöön ohjataan vahvasti Eläketurvakeskuksen kaikessa henkilöasiakkaan ohjeistuksessa.

Suomi.fi-viestit tulevat suoraan työjonoon Eläketurvakeskuksen käsittelijöille. ”Se on hyvä kanava tietoturvan ja vahvan tunnistautumisen vuoksi. Tiedämme, keneltä viesti tulee ja kuka viestin saa, kun vastaamme. Voimme olla varmoja, että kanavaa voi käyttää luottamuksellisten työeläkeasioiden lähettämiseen”, Rautiainen toteaa. ”On myös hyvä, että esimerkiksi lähetetyn työntekijän A1-todistukseen liittyviä asioita voi hoitaa digitaalisesti missä päin maailmaa hyvänsä.”

Muutama mutka matkalla Suomi.fi-viestien käyttöönotossa tosin oli, joten käyttöönotto viivästyi suunnitellusta. Kaikkia Eläketurvakeskuksen toivomia ominaisuuksia ei ensivaiheessa ollut käytössä. Erityisesti odotellaan Viestit-palvelun laajentumista yritysasiakkaisiin sekä mahdollisuutta lähettää viestit myös postitse.

Suomi.fi-viestien tulostusominaisuus otetaan käyttöön loppuvuodesta. Se laajentaa Viestit-palvelun käyttöä ja helpottaa käsittelijän työtä Eläketurvakeskuksessa. ”Nyt voimme käyttää palvelua vain digitaalisesti vastaanotettaviin viesteihin. Kun tulostusominaisuus otetaan käyttöön, voimme lähettää kaikki ratkaisut, päätökset, lisätietopyynnöt ja infokirjeet Suomi.fin kautta. Asiakas saa viestin toiveensa mukaan joko digitaalisesti tai postitse.”

Tärkeä ominaisuus Eläketurvakeskukselle on myös Suomi.fi-viestien lähettäminen yrityksille. Loppuvuoden aikana Suomi.fi-viestit avataan pienyrityksille. Ensi vuoden puolella ominaisuutta laajennetaan koskemaan myös suurempia yrityksiä.

 

 

 

 

 

Suomi.fi-valtuuksia on jatkossa mahdollisuus kohdentaa ja rajata tarkemmin

Suomi.fi-valtuudet on julkaissut 23.10 uuden ominaisuuden, jonka avulla valtuuttaja voi rajata antamaansa valtuutta yksilöllisemmin.  Näin esimerkiksi yritys voisi jatkossa rajata, ketkä työntekijät hoitavat palkkatietojen ilmoittamisen yrityksen eri aliorganisaatioiden puolesta.  Tällöin annettavan valtuuden rajaustarkenteena käytettäisiin yrityksen omia aliorganisaatiotunnisteita, esimerkiksi yrityksen tytärorganisaatioiden tunnuksia tai yrityksen osastotunnuksia.

Myös asiamiehinä toimivat yritykset kuten tilitoimistot voivat rajaustarkenteen avulla jatkossa kohdentaa asiakasyrityksiltään saamiaan valtuuksia tietyille työntekijöilleen. Valtuuden tarkenteena olisi tässä tapauksessa asiakastunnus, esimerkiksi y-tunnus.

Rajaustarkenteita voivat olla myös esimerkiksi kiinteistönumero, tilinumero, diaarinumero tai rekisterinumero, riippuen siitä mikä tarkennusmahdollisuus on valtuuden toimivallan ilmaisevaan valtuuskoodiin avattu.

Kuinka rajaustarkenteita käytetään

Rajaustarkenteen arvo syötetään vapaamuotoisesti valtuuskoodin lisätietoihin, oikeaan tarkennekenttään. Tarkentaminen on mahdollista vain tietynlaisia valtuuksia antaessasi. Ensimmäisessä vaiheessa rajaustarkenteita voi antaa vain verohallinnon asiointipalveluissa käytettäville valtuuskoodeille.

Saat tarkemmat ohjeet rajaustarkenteen käyttöön suoraan käyttämästäsi asiointipalvelusta, mikäli rajaustarkenteet huomioidaan siellä. Suomi.fi-verkkopalvelun ohjeet-sivustoilla julkaistaan lisäksi yleisluontoisia ohjeita rajaustarkenteiden käytöstä. Suomi.fi-ohjeet uudistuvat 30.10.

 

Uusia ominaisuuksia Suomi.fi-valtuuksissa

Henkilön valtuutuspyynnöistä lähtee jatkossa heräteviesti valtuuttajalle. Suomi.fi-valtuuksien yritysvaltuuttaminen laajenee. Yrityksen puolesta asiointi tarkistaa jatkossa taustatiedot myös konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä.  Uutta on myös järjestelmien tekemät valtuuskyselyt. 

Henkilön valtuuspyynnöstä heräteviesti valtuuttajalle

Henkilön tekemästä valtuuspyynnöstä on nyt mahdollisuus lähettää heräteviesti.– Kun henkilö tekee valtuuspyynnön Suomi.fi-valtuuksissa toiselle henkilölle, lähtee tästä heräteviesti pyynnön hyväksyjän Suomi.fi-viestit asiointitilille. Saapuneessa heräteviestissä on ohjeet, kuinka toimia valtuuspyynnön hyväksymiseksi tai hylkäämiseksi, kertoo Suomi.fi-valtuuksien palveluomistaja Risto Ollikainen. Heräteviesti valtuuspyynnöistä toteutetaan myöhemmin myös yrityskäyttäjäjille.

Suomi.fi-valtuuksien yritysvaltuuttaminen laajenee: yrityksen yksijäsenisen hallituksen jäsen voi nyt valtuuttaa

Suomi.fi-valtuuksien yritysvaltuuttamisen mahdollisuudet laajenevat. Jatkossa valtuuden voi antaa myös sellaisten yritysten nimissä, joilla kaupparekisterissä on yhtiön osalta hallituksessa vain yksi varsinainen jäsen ja yhtiöjärjestyksen mukaan yritystä edustaa hallitus. Yritys voi valtuuttaa esimerkiksi tilitoimiston toimimaan puolestaan Valtuuksia hyödyntävissä sähköisissä asiointipalveluissa. Täyden listauksen palveluista löydät tältä Suomi.fi-verkkopalvelun sivulta.

Valtuuttamismahdollisuudet laajenevat, koska Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palveluun on tehty uuden toiminnallisuuteen mahdollistava muutos. Suomi.fi-valtuudet tarkistaa oikeuden valtuuttaa Virre-palvelun kautta.

-Hienoa, että yritysvaltuuttamisen mahdollisuudet laajenevat näin, toteaa Risto Ollikainen.

Yrityksen puolesta asiointi tarkistaa tiedot myös konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä 

Yrityksen puolesta asiointiin on lisätty uusi perusrekisteri rikastamaan taustatarkistuksia.

Oikeusrekisterikeskuksen konkurssi- ja yrityssaneerausrekisterin (RTJ-rekisteri) liittäminen Suomi.fi-valtuuksiin laajentaa henkilöiden liiketoimintakieltotietojen ja yritysten konkurssitietojen kattavuutta valtuustarkistuksissa.

Yrityksen puolesta asioinnin rajoittaminen liiketoimintakiellossa olevan henkilön osalta tai konkurssissa olevan yrityksen osalta on asiointipalveluille valinnainen ominaisuus. Tarkistava organisaatio voi siis päättää, hyväksyykö asioinnin, vaikka yrityksen puolesta asioiva henkilö olisi liiketoimintakiellossa tai yritys konkurssissa.

Rajapinnat järjestelmien tekemiin valtuuskyselyihin

Suomi.fi-valtuudet mahdollistavat nyt myös järjestelmien tekemät valtuuskyselyt.

-Valtuudet -palveluun on lisätty kaksi uutta rajapintaa, jotka mahdollistavat valtuuskyselyn lähettämisen taustalla automaattisesti ilman, että kukaan henkilö on varsinaisesti asioimassa henkilön tai yrityksen  puolesta, kertoo Ollikainen.

Asiointijärjestelmä voi esimerkiksi tarkistaa, onko yrityksellä A edelleen voimassa oleva valtuus yritykseltä B tai henkilöltä X, ennen kuin toimenpide (esim. päämieheen liittyvien tietojen lähetys asiamiehelle) voidaan toteuttaa.

Lisätietoja

Risto Ollikainen, ext.etunimi.sukunimi@vrk.fi

Uusi rajapinta mahdollistaa Suomi.fi-valtuuksien tarkistamisen myös asiointipisteessä paikan päällä

Suomi.fi-valtuuksiin on toteutettu uusi valtuustarkistusrajapinta, jota voi soveltaa erityisesti viranomaisen tai muun organisaation fyysisessä palvelupisteessä tapahtuvaan puolesta-asiointiin. Uuden rajapinnan avulla on mahdollista tarkistaa paikan päällä palvelupisteessä sähköisesti, onko henkilöllä riittävät valtuudet edustaa toista henkilöä. Paperisen valtakirjan sijaan puolesta-asioijalla olisi siis valtuuttajalta saatu sähköinen valtuus Väestörekisterikeskuksen ylläpitämässä valtuusrekisterissä. Vastaavasti palvelupisteessä asioivan huoltajan puolesta-asiointioikeus voidaan tarkistaa samalla rajapinnalla.

”Uuden rajapinnan tuomat mahdollisuudet ovat suuret”, kertoo Suomi.fi-valtuuksien palveluomistaja Risto Ollikainen.
”Ominaisuus voisi mahdollistaa tulevaisuudessa esimerkiksi sen, että henkilön sukulainen voisi noutaa hänen lääkkeitään apteekista ilman, että tällä on mukanaan henkilön lääkemääräystä, KELA -korttia tai paperista valtakirjaa”.

Valtuudet-palvelun voivat ottaa käyttöön niin julkiset kuin yksityisetkin organisaatiot. Suomi.fi-valtuudet parantaa sähköisten asiointipalveluiden asiakaskokemusta tarjoamalla mahdollisuuden vaivattomaan toisen puolesta asiointiin. Palvelun avulla voidaan tarkistaa puolesta asioivan henkilön asiointioikeuden suoraan olemassa olevista perusrekistereistä ja tarjoaa tarkistuksen tuloksen asiointipalveluille reaaliaikaisesti. Ohjeet palvelun käyttöönottoon löydät osoitteesta https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/valtuudet/.

Lisätiedot

Risto Ollikainen, Väestörekisterikeskus, ext.etunimi.sukunimi@vrk.fi

Verohallinto ottaa käyttöön Suomi.fi-valtuudet

Verohallinto ottaa marraskuun 2018 alussa käyttöön Suomi.fi-valtuudet veroasioinnissa. Valtuuksia voivat käyttää jatkossa sekä henkilöasiakkaat että yritysasiakkaat.

Valtuutuksia voi tehdä Suomi.fi:n Valtuudet-palvelussa 15.5.2018 alkaen, mutta valtuudet toimivat Verohallinnon asiointikanavissa vasta 1.11.2018 alkaen. Verkkopalvelussa henkilö tai yritys voi valtuuttaa toisen henkilön tai toisen yrityksen hoitamaan veroasioita puolestaan. Palvelussa voi myös pyytää valtuutusta toiselta henkilöltä tai yritykseltä ja hallinnoida valtuutuksia keskitetysti.

Kun valtuutetulle on myönnetty Suomi.fi-valtuus veroasioiden hoitamiseen, hän voi kirjautua Verohallinnon verkkopalveluun henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksillaan, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Valtuus astuu voimaan heti, kun molemmat osapuolet ovat hyväksyneet sen.

Lue lisää Valtuudet-palvelusta Suomi.fissä.

Kaksi erilaista veroasioinnin valtuutta

Veroasioiden hoitamiseen on olemassa kaksi valtuutta: veroasioiden hoito ja veroilmoittaminen.

Veroasioiden hoito oikeuttaa valtuutetun hoitamaan kaikkia veroasioita valtuuttajan puolesta kaikissa Verohallinnon asiointikanavissa.

Veroilmoittaminen-valtuutuksella asianhoitaja voi antaa vain veroilmoituksia ja muita veroasioiden hoitoon liittyviä ilmoituksia valtuuttajan puolesta. Valtuutusta ei voi käyttää kaikissa asiointikanavissa, esimerkiksi OmaVero-palvelussa.

Liikkeen- tai ammatinharjoittajien annettava valtuus ennen marraskuuta

Liikkeen- tai ammatinharjoittajat ja heidän asianhoitajansa eivät voi asioida OmaVerossa Katso-tunnuksilla 1.11.2018 jälkeen. Jotta yrittäjän veroasioiden hoitaminen sujuu ilman keskeytyksiä, liikkeen- tai ammatinharjoittajan pitää antaa kirjanpitäjälleen Suomi.fi-valtuus ennen marraskuuta.

Katso-tunniste jää käyttöön siirtymäajaksi

Katso-palvelu jää käyttöön siirtymäajaksi Suomi.fi-valtuuksien rinnalle. Osakeyhtiöt, asunto-osakeyhtiöt, kommandiittiyhtiöt ja avoimet yhtiöt voivat jatkaa asiointia Verohallinnon asiointikanavissa Katso-tunnisteen avulla vuoden 2019 loppuun saakka. Myös yhtymät, kuolinpesät, yhteisetuudet, säätiöt, yhdistykset, ulkomaalaiset ja julkiset toimijat ja niiden asianhoitajat käyttävät veroasiointiin jatkossakin Katso-tunnistetta.

Valtuudet-palvelusta vastaa Väestörekisterikeskus. Kansalaiset saavat lisätietoa valtuuksista Kansalaisneuvonnasta. Yritysasiakkaille on erillinen Yritys-Suomi-puhelinpalvelu.

Lisätietoja medialle:

ylitarkastaja Miika Halonen, Vero, 029 513 5320 tai yritysverotuksen mediapuhelin, 029 512 5201

Oulun kaupungin Omahoito-palvelu Suomi.fi-valtuuksien käyttäjäksi – sähköisestä asioinnista helpompaa ja luotettavampaa

Oulun kaupungin Omahoito-palvelussa otettiin käyttöön Suomi.fi-valtuudet ja helpotettiin näin oululaisten sähköistä asiointia terveydenhuollon asioissa. Oulun kaupungin kehittämiskoordinaattori Riikka Hirvasniemen mukaan notkealle ja asiointia helpottavalle ratkaisulle on ollut kysyntää kaupungin nopeasti muuttuvan väestöpohjan vuoksi.

–Oulun keski-ikä on nuori ja täällä asuu paljon lapsiperheitä, mutta toisaalta myös ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti. Tärkeät asiakasryhmät ovat jääneet sähköisen asioinnin ulkopuolelle.

Valtuuksien avulla Omahoidossa aikuinen voikin nyt asioida alle 10-vuotiaan huollettavansa puolesta: muun muassa varata aikoja, katsella laboratoriotuloksia ja täyttää terveyskorttia. Oikeus asioida lapsen puolesta tarkistetaan Valtuuksien avulla väestötietojärjestelmästä. Henkilö voi myös valtuuttaa toisen henkilön asioimaan puolestaan ja esimerkiksi katselemaan laboratoriotuloksia, seurata INR-arvoja ja vaihtaa terveysasemaa. Sähköinen valtuus luodaan Suomi.fi-verkkopalvelussa ja se tallennetaan uuteen valtuusrekisteriin.

Tarve helpommalle sähköiselle asioinnille on tullut selväksi asiakkailta tulleessa palautteessa, Hirvasniemi kertoo.

–Asiakkailta tullut paljon toiveita tämän suhteen esim. omaishoitajilta ja lasten vanhemmilta.

Hirvasniemen mukaan projekti onnistui kokonaisuudessaan hyvin, mitä auttoi sujuva yhteistyö Väestörekisterikeskuksen kanssa.

–Projekti aloitettiin toukokuussa 2017 ja oli oikeastaan valmis jo pitkään, odottelimme vain terveydenhuollon valtuuskoodia. Tuotantokäytön aloitimme 9.1, kun samaan aikaan otettiin myös uusi kansalaisen ajanvaraus käyttöön, hän kertoo.

Projektia hidasti Hirvasniemen mukaan se, että terveydenhuollon nyt valmista valtuuskoodia jouduttiin odottamaan. Nyt Omahoito odottaa jo kuumeisesti sosiaalihuollon koodeja, jotta Valtuuksien kattavuutta palvelussa voisi vielä laajentaa.

– Projekti onnistui kokonaisuudessaan hyvin, yhteistyö eri toimijoiden välillä oli helppoa ja toimivaa. Tälle olisi suuri tarve, ja olemme saaneet asiakkailtamme jo paljon palautetta, että tällainen piti saada, Hirvasniemi kertoo.

Käyttöönottoprojektista Väestörekisterikeskuksella vastanneesta Jenni Karrista on hienoa, että Oulun Omahoidon kaltaiset palvelut ovat edelläkävijöinä mahdollistamassa sähköistä puolesta-asiointia terveydenhuollon palveluissa.

–Hyvän yhteistyön lisäksi projektissa oli mukavaa etenkin se, että sai olla mukana tekemässä palvelua, joka helpottaa oululaisten arkea, Karri toteaa. Odotan itsekin innolla jo sosiaalipuolen koodia, jotta palvelusta voidaan saada jopa nykyistäkin kattavampi ja parempi, Karri sanoo.

Katso korvataan Suomi.fi-palveluilla vuoden 2019 loppuun mennessä – tule kuulemaan lisätietoa infotilaisuuksiin

Katso-palvelu poistuu käytöstä vuoden 2019 loppuun mennessä ja korvataan Väestörekisterikeskuksen tuottamilla Suomi.fi-valtuuksilla ja Suomi.fi-tunnistuksella.

Katso-tunnisteiden sijasta siirrytään käyttämään vahvaa sähköistä tunnistamista eli käytännössä pankkitunnisteita, mobiilivarmenteita tai varmennekortteja. Julkishallinnon asiointipalvelut voivat hyödyntää Suomi.fi-tunnistusta, joka mahdollistaa käyttäjän tunnistamisen kaikilla vahvoilla tunnistusvälineillä.

Katso-palvelun valtuustoiminnot korvataan puolestaan Suomi.fi-valtuuksilla. Valtuudet-palvelu perustuu väestötietojärjestelmästä ja kaupparekisteristä saatavaan ajantasaiseen valtuustietoon sekä uuteen valtuusrekisteriin. Palvelun käyttöönotto on mahdollista siten, että myös nykyiset Katso-roolit ovat saatavilla Suomi.fi-valtuuksien kautta niin kauan, kun valtuusrekisteri ei niitä vielä sisällä.

Suomi.fi-palveluiden käyttöönoton suunnittelu kannattaa aloittaa välittömästi

Jotta siirtyminen Suomi.fi-palveluihin onnistuisi mutkattomasti, kannattaa Katsoa hyödyntävissä asiointipalveluissa aloittaa käyttötapauksen kuvaus ja suunnittelu. Pyydämme, että aloitatte toimenpiteet jo nyt:

  1. Tutustukaa Suomi.fi-valtuuksien käyttöönoton ohjeisiin ja täyttäkää liittymislomake sekä kuvatkaa asiointipalvelun käyttötapaus: https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/valtuudet/kayttoonotto/ Käyttötapauskuvauksia hyödynnetään Katso-palvelun korvaavien toimintojen kehityksessä Suomi.fi-palveluissa mm. julkishallinnon organisaatioiden, ulkomaalaisten käyttäjien ja kuolinpesien asiointiin liittyen.
  1. Tutustukaa Suomi.fi-tunnistukseen ja täyttäkää liittymislomake https://esuomi.fi/palveluntarjoajille/tunnistus/kayttoonotto/

 

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus

Suomi.fi-palvelut järjestävät Katso-palvelun hyödyntäjille helmikuussa kaksi tiedotustilaisuutta tukemaan asiointipalvelun siirron suunnittelua.

torstaina 15.2.2018 klo 9.00 – 12.00

torstaina 1.3.2018 klo 9.00 – 12.00

 

Ohjelma:

Suomi.fi-tunnistuksen käyttöönotto

Suomi.fi-valtuudet käyttöönotto

Asiointipalvelun siirtyminen Katsosta

Siirtymävaiheen käyttö

Katson korvaava kehitystyö

 

Kaksi tilaisuutta ovat saman sisältöiset ja ne järjestetään Väestörekisterikeskuksen tiloissa Helsingissä. Kumpaankin tilaisuuteen mahtuu 20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Tilaisuuteen voi osallistua myös Skype-yhteydellä. Linkki Skype-kokoukseen lähetetään ennen tilaisuuksia.

Voit ilmoittautua tilaisuuteen ja jättää ennakkoon kysymyksiä tästä linkistä: https://response.questback.com/vestrekisterikeskus/suomifikatso

Lisätietoja

Veli-Matti Mykkänen, VRK projektipäällikkö, ext.veli-matti.mykkanen@vrk.fi

Suomi.fi-valtuudet käyttöön Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä – sähköinen asiointi nyt notkeampaa NettiRassissa

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä (RASHKY) otti Suomi.fi-valtuudet käyttöön sähköisessä palvelukanavassa NettiRassissa. Palvelun kautta voi hoitaa sosiaali- ja terveydenhuollon kiireettömiä asioita.

-Projektissa toteutettiin toisen puolesta asiointiin tarvittavat sisältömäärittelyt ja rajapinnat Suomi.fi-valtuuksia varten, kertoo Markku Borén, Raahen kaupungin tietohallintopäällikkö.

Projektin ansiosta NettiRassissa voikin nyt asioida luotettavasti ja turvallisesti alle 10-vuotiaan huollettavan puolesta sekä valtuuttaa toisen asioimaan puolestaan tietyissä terveydenhuollon asioissa.

Nyt tehty työ helpottaa palvelun laajentamista myös tulevaisuudessa, Borén kertoo.

– Toisen puolesta asioinnin laajentaminen myös sosiaalitoimeen on mahdollista ottaa käyttöön heti, kun sen kansalliset määrittelyt valmistuvat.

Asiakkaiden toiveet, ammattilaisten tarve ja tietosuojan parantaminen saivat Markku Borénin mukaan RASHKYn lähtemään Valtuuksien hyödyntäjäksi.

-Projektin ansioista terveydenhuollon ammattilainen voi olla varma asioijan oikeudesta asian hoitamiseen. Esimerkiksi lomakkeet tulevat suoraan oikean henkilön tiedoilla ja jäävät oikean henkilön historiaan, kertoo Lea Sassali RASHKYn järjestelmäasiantuntija.

Käyttöönottoprojekti vietiin läpi varsin nopeassa aikataulussa. Työt käynnistettiin syyskuun lopulla ja käyttöönotto valmistui 11.12. Projektiin ei Borénin mukaan kiinnitetty erikseen resursseja, vaan se toteutettiin muun kehitystyön ohella.

-Projektille nimettiin projektiryhmä, jossa oli mukana organisaation ja toimittajan edustajia. Tekniset muutokset ja rajapinnan Valtuudet -palveluun toteutti järjestelmän toimittaja. RASHKY teki omana työnä sisältömäärittelyt ja testaukset, Borén kertoo.

Kiihkeästä aikataulusta huolimatta projekti sujui hyvin. Borén ja Sassali kiittelevät myös yhteistyötä Väestörekisterikeskuksen kanssa.

-Projekti sujui hyvin ja toteutui tiiviissä aikataulussa yhdessä järjestelmätoimittajan ja VRK:n kanssa. Seuraava työ on lisätä kansalaisten tietoisuutta Valtuudet-palvelusta ja sen toiminnasta NettiRassissa.

Mitä KaPA-ohjelmassa saatiin aikaan?

Kansallisen palveluarkkitehtuuri -ohjelman aikana on saatu toteutettua kaikki Suomi.fi-palvelut, ja organisaatiot ovat ottaneet palveluita aktiivisesti käyttöön. Kuten jo viime uutiskirjeessä uutisoitiin, Suomi.fi-palveluita jatkokehitetään Väestörekisterikeskuksessa myös tulevina vuosina. Nyt on aika kerrata, mitä Suomi.fi-palveluissa on saatu aikaan viimeisten 3,5 vuoden aikana. Vuonna 2014 aloittanut Kansallinen palveluarkkitehtuuriohjelma tulee päätökseensä tämän kuun lopussa.

Suomi.fi-tunnistus

Suomi.fi-tunnistus on käytössä miltei kaikissa viranomaisten asiointipalveluissa, jotka edellyttävät kansalaisen vahvaa tunnistusta. Yhdellä kirjautumisella kansalainen voi siirtyä eri viranomaisten asiointipalveluiden välillä. Palvelu korvaa Tunnistus.fi- ja Vetuman tunnistuspalvelun tämän vuoden loppuun mennessä. Seuraavien vuosien aikana Suomi.fi-tunnistuksessa luodaan muun muassa ns. eIDAS-solmupiste, eli tuki EU-maiden rajat ylittävälle vahvalle tunnistamiselle. Mikäli organisaatiosi tarvitsee asiointipalveluissaan vahvaa tunnistusta, ota Suomi.fi-tunnistus käyttöösi!

Suomi.fi-valtuudet

Suomi.fi-valtuuksissa on toteutettu rekisteripohjainen toisen puolesta asioinnin tarkistaminen ja valtuusrekisteri, johon luodut valtuudet tallentuvat. Kaikki eri valtuuttamisvaihtoehdot ovat teknisiltä ratkaisuiltaan valmiina ja käyttöönotettavissa. Useat organisaatiot hyödyntävät jo sekä rekisteripohjaista tarkistusta että valtuusrekisteriä. Ensi vuoden aikana kansalaisten ja yritysten valtuuttamismahdollisuudet kasvavat sitä mukaa, kun organisaatiot ottavat palvelun käyttöönsä. Ensi vuonna palvelussa mahdollistetaan muun muassa palvelupisteasiointi. Jos organisaatiosi asiointipalvelussa on tarvetta toisen puolesta asioinnille, nyt kannattaa ottaa palvelu käyttöön!

Suomi.fi-palveluväylä

Suomi.fi-palveluväylään on liittynyt lukuisia organisaatioita, joiden tiedot liikkuvat Suomi.fi-palveluväylän pitkin. Suomen ja Viron palveluväylät on liitetty toisiinsa testiympäristössä. Nordic Institute for Interoperability Solutions (NIIS) kehittää jatkossa Suomi.fi-palveluväylää Suomen ja Viron yhteistyönä. Suomi.fi-palveluväylään liittymällä organisaatiosi voi välittää luotettavasti tietoja eri organisaatioiden kanssa.

Suomi.fi-verkkopalvelu

Suomi.fi-verkkopalvelu avattiin uudistuneena heinäkuussa 2017. Verkkopalvelusta löytyvät julkiset palvelut, viranomaisasiointiin liittyvää tietosisältöä sekä omat rekisteritiedot. Lisäksi Suomi.fissä voi luoda sähköisiä valtuuksia ja lukea viranomaisten lähettämiä viestejä. Ensi vuoden alussa Suomi.fi suunnataan myös yritysten käyttöön, kun nykyinen Yritys-Suomi korvautuu Suomi.fi yritykselle -osiolla. Ensi vuonna Suomi.fihin toteutetaan muun muassa uusia oppaita sekä parannetaan julkisten palveluiden hakua. Ensi vuoden aikana Suomi.fihin on tulossa myös uusia rekisteritietoja. Mikäli haluat tuoda organisaatiosi kansalaisia tai yrityksiä koskevia rekisteritietoja Suomi.fi-verkkopalveluun tarkasteltavaksi, ota yhteyttä!

Suomi.fi-palvelutietovaranto

Suomi.fi-palvelutietovaranto on keskitetty tietovaranto, josta löytyvät jo melkein kaikkien kuntien ja virastojen palvelut kuvattuina. Kun iso ponnistus palveluiden viemisessä PTV:hen on suurimmalla osalla loppusuoralla, organisaatioiden vastuulla on tästä lähin pitää tiedot ajantasaisina. Kaikki PTV:ssä julkaistut tiedot ovat vapaasti kaikkien hyödynnettävissä avoimen rajapinnan kautta ja tällä hetkellä Palvelutietovarannon tietoja hyödynnetään Suomi.fi-verkkopalvelun lisäksi myös esimerkiksi kuntien verkkosivuilla ja muissa palveluissa. Ensi vuonna palvelun kehittäminen painottuu sote- ja maakuntauudistuksen edellyttämien muutosten toteuttamiseen, mukaan lukien valinnanvapaus. Jos haluat olla mukana PTV:n kehittämisessä, ilmoita halukkuudestasi seuraavasta linkistä: https://response.questback.com/vestrekisterikeskus/ptv-kehitys

Suomi.fi-viestit

Suomi.fi-viestit aukesi viime viikolla kansalaisten käyttöön. Alkuvaiheessa mukana ovat aiemmin Kansalaisen asiointitiliä hyödyntäneet organisaatiot. Julkishallinnon organisaatiot voivat nyt ottaa palvelun käyttöön. Ensi vuonna palvelussa toteutetaan muun muassa mobiilisovellus, postitus- ja massapostituspalvelu sekä viestinvälitys pienille yrityksille.

Suomi.fi-kartat

Suomi.fi-kartat tarjoaa julkishallinnolle keskitetyn palvelun karttojen ja paikkatietojen hyödyntämiseen. Palvelu on käyttöönotettavissa ja siitä vastaa Maanmittauslaitos.

Suomi.fi-maksut

Valtakonttorin tuottama Suomi.fi-maksut on valmis, palvelu mahdollistaa maksujen suorittamisen organisaatiolle sen omassa asiointipalvelussa. Palvelun käyttöönotot ovat käynnissä ja ne jatkuvat myös vuonna 2018. Suomi.fi-maksut korvaa Vetuman maksamispalvelun tämän vuoden loppuun mennessä.

Väestörekisterikeskus haluaa kiittää kaikkia organisaatioita ja muita sidosryhmiä KaPA-ohjelman aikana tehdystä yhteistyöstä. Työ ei suinkaan pääty tähän, vaan jatkamme ensi vuonnakin julkishallinnon digitalisointia!

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ensimmäisenä mukana: Suomi mahdollisti sähköisen toisen puolesta asioinnin sote-asioissa ensimmäisenä maailmassa

Suomi on ottanut ensimmäisenä maailmassa käyttöönsä mahdollisuuden, jossa aikuinen voi sähköisesti valtuuttaa toisen henkilön asioimaan puolestaan sosiaali- ja terveysasioissa. Toisen puolesta asiointi edellyttää sähköisen terveydenhuollon asioinnin valtuuden tekemistä Suomi.fi-verkkopalvelussa. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote) on ensimmäinen organisaatio, jossa tämä on mahdollista.

”Suomi on tässä asiassa edelläkävijä. Tiedossamme ei ole, että muualla maailmassa aikuinen voisi sähköisesti valtuuttaa toista henkilöä asioimaan puolestaan sote-asioissa”, kertoo Väestörekisterikeskuksen hankepäällikkö Matti Hiltunen. Väestörekisterikeskus vastaa Suomi.fi-verkkopalvelusta ja sen osana toimivasta Valtuudet-palvelusta.

Suomi.fi-verkkopalvelussa voi antaa valtuuden asioida toisen henkilön tai yrityksen puolesta myös useassa muussa julkisen hallinnon palvelussa ja valtuutusmahdollisuudet laajenevat jatkossa entisestään.

Kohta miljoonan suomalaisen käytettävissä

Suomi.fissä tehtävä sähköinen valtuus mahdollistaa nyt asioinnin täysi-ikäisen henkilön puolesta Essoten sähköisissä palveluissa. Ensimmäisessä vaiheessa palveluihin kuuluu ajanvaraus, mutta palvelu laajenee vähitellen myös muihin Essoten palveluihin ja muun muassa Omakantaan.

”Tämä helpottaa erityisesti ikääntyneiden läheisten asioita hoitavien ja omaishoitajien arkea, kun terveydenhuollon aikoja voi varata netistä toisen puolesta”, kertoo projektipäällikkö Anna-Elina Ukkonen puolesta asiointia edistäneestä Essoten PUOLA-hankkeesta. Essote tarjoaa Mikkelin seudulla sote-palveluja seitsemässä kunnassa noin 80 000 asukkaalle. Lisäksi kuntayhtymään kuuluvat erikoissairaanhoidon osalta Pieksämäki ja Joroinen.

Toisen aikuisen puolesta asiointi on laajentumassa noin miljoonan suomalaisen mahdollisuudeksi, sillä Essoten sähköisten palvelujen taustalla on Hyvis-portaali. Sama portaali on käytössä myös Itä-Savossa, Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä. Seuraavaksi mahdollisuus asioida toisen aikuisen puolesta otetaan käyttöön Oulussa, Raahessa ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus virtu.fi-palvelussa.

Kuinka annan valtuutuksen?

Sähköinen valtuus luodaan Suomi.fi-verkkopalvelun Valtuudet-osiossa osoitteessa www.suomi.fi.

Valtuuttaja kirjautuu palveluun pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Valtuuttamisen jälkeen valtuutettu voi asioida palvelussa toisen puolesta kirjautumalla omilla sähköisillä tunnistusvälineillään palveluun. Valtuudelle määritetään voimassaoloaika ja se on tarvittaessa voimassa heti.

Valtuuden antajalla täytyy siis vielä tässä vaiheessa olla jonkin verran digitaalisia taitoja. Tulevaisuudessa sähköinen valtuuden voi antaa myös ilman sähköisiä tunnistusvälineitä, sillä Suomi.fi-valtuuksiin on tulossa mahdollisuus luoda digitaalisissa järjestelmissä toimiva valtakirja myös palvelupisteessä virkailijan avustamana.

Lisätietoja

Väestörekisterikeskus, hankepäällikkö Matti Hiltunen, p. 029 553 5013, etunimi.sukunimi[at]vrk.fi

PUOLA-hanke, projektipäällikkö Anna-Elina Ukkonen, p. 040 359 7073, etunimi.sukunimi[at]essote.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, projektipäällikkö Jari Suhonen, p. 029 524 7416, etunimi.sukunimi[at]thl.fi

Katso video valtuuksien myöntämisestä Suomi.fi-verkkopalvelussa

Katso video toisten aikuisten puolesta asioinnista

Hyvis-asiointialustan valtuusrekisteriin perustuva toisen puolesta asiointi on kehitetty Essoten hallinnoimassa sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoittamassa PUOLA-hankkeessa. Hankkeessa rakennetut, Suomi.fi-palveluita hyödyntävät ratkaisut helpottavat merkittävästi Hyvis-asiointialustaa käyttävien alueiden sähköistä asiointia. Aiemmin samassa hankkeessa on tehty mahdolliseksi huoltajan asiointi alle 10-vuotiaan lapsen puolesta ajanvarauspalvelussa sekä luotu kertakirjautumisratkaisu Essoten sähköisestä asiointipalvelusta Omakantaan.

Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Hyvis-ICT Oy, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Väestörekisterikeskus, Kansallinen palveluarkkitehtuuriohjelma, Kelan Kanta-palvelut, Mikkelin seudun omaishoitajat ja läheiset ry. sekä Essoten alueen kunnat.